Näytetään tekstit, joissa on tunniste kyykky. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kyykky. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kymmenes viikko mennyttä, paljonko vielä jäljellä?

No niin, dieettiä puskettu kymmenen viikkoa ja kauanko on vielä jäljellä? Kukapa sen tietää, tätä menoa varmaan loppu ikä!!

Taas on ystäväni Heikki, Ville, Kalle ja Lissu sekä heidän pari kaveriaan rantautunut kroppaani. Painoa tuli siis taas takaisinpäin + 800g ja voin kertoa olevani suht hiilenä asian takia. Vaikka mulle kuinka sanotaan, ettei painolla ole väliä, katso peiliin tai ota kuvia niin mun ideologiaan se ei nyt tällä kertaa sovi!! Mä haluan nyt mököttää asian suhteen aikani ja sitten otan taas järjen käteeni ja lopetan turhan vouhkaamisen asian suhteen ja jatkan kuten mulle sanotaan. :-)

Tämähän ei ole nyt kuitenkaan se päätavoite mulla vaan THE tavoite on sitten ensi vuoden syksyllä. Silloin kuin mä täytän sen pelottavan 50v. Mä en edes tajua mikä siinäkin pelottaa niin juukelin paljon, numerohan se vaan on. Mutta olen tehnyt siitä nyt itselleni sellaisen mörön kun oli se edellinen kyykkyni eli se 70kg. Seuraavaksi kun kyykätään eli ens viikolla, tulee tangossa olemaan jo 72,5kg ja se tuskin tulee pelottamaan ollenkaan  niin paljon kuin pelotti se edellinen tulos eli 70kg. 
Ja sehän tulee taas nousemaan sieltä! Ellei nouse niin lupasin teettää t-paitoja jossa lukee: "Tule sinäkin ?? valmennukseen, taatusti ei edistystä tapahdu"!! :-)




Oli miten oli, niin tänään tankataan hiilaria pyttyyn. No ei tietenkään vessanpyttyyn vaan meitsin avaraakin avarampaan pötsiin, sinne samaan jossa jo kaikki maailman Lissut ja Hessut ja heidän kummin kaimat, serkun herkut jo asustelee!! Jos olette nähneet (kaikkihan sen on nähnyt) Olipa kerran ihminen ohjelman, jossa vanha partasuinen ukkeli on ihmeissään, kun ihmisen sisälle tungetaan jatkuvasti lisää ruokaa vaikka se entinenkään  rasva ei meinaa mahtua enää mihinkään. Sitten uutta ruokaa/rasvaa vaan tungetaan suusta sisään ja ukkelit joutuu tunkemaan sitä sitten joka suolen seinämään. No, nyt saa samainen setä taas pyöritellä päätään tän päivän, koska nyt tulee tavaraa sisään enemmän kuin toinen ehtii varastoida!! Saatan oikein kuulla sen supatuksen sisälläni, siellä käydään kiivasta keskustelua siitä miksi toi täti TAAS syö vaikka entisestäkään rasvasta ei olla päästy eroon!!
Mutta ei haittaa, antaa niiden supista vaan. Mä kestän kyllä!! :-)

Olin perjantaina Valkun kanssa treenaamassa olkapäät ja kädet!! Se on niin parasta, kun ensimmäisen sarjan jälkeen poltto on jo niin kovaa, että tekis mieli ulista vaan!! Mä niin rakastan sitä, mä odotan sitä kuin kuuta nousevaa joka kerta. Silloin mä todellakin tiedän tehneeni, antaneeni kaikkeni mitä sillä hetkellä kykenen ja mä nautin siitä täysillä!! Kuulostaako hullulta?? Ihan varmasti kuulostaa ja sitä se myös on, mutta mä haluan olla just näin hullu ja nauttia hulluudestani!! Toiset nauttii benji-hypystä, tai pitsin nypläämisestä (mikä on muuten kans mukavaa, aikani ei siihen vaan riitä) tai vaikka vuorikiipeilystä, kuka mistäkin. Mutta annetaan jokaisen nauttia mistä haluaa, ei se ole multa ainakaan pois. Ja tuskin se on kenenkään hyvin voinnista pois, että mä teen mistä mä nautin. :-)




Treeneistä lähtiessäni menin katselemaan pitkähihaisia treenipaitoja. Olen muutaman kerran nyt pitänyt pitkähihaista treenipaitaa treenin alussa ja huomannut sen hyväksi tavaksi pitää lihakset vähän lämpimämpinä. Sitten kun alkaa oikein hiki puskemaan niin riisun sen pois. Se noin niinkuin alustukseksi tähän varsinaiseen asiaan. :-) 

Menin siis Stadiumiin katsomaan niitä paitoja ja niitä muutaman sitten ostinkin. No, siinä odottaessani vuoroani sovituskopille soi puhelimeni. Ukkokulta se sieltä soitteli ja sanoi menevänsä pizzerian kautta kotiin. Kysyi haluaisinko sieltä kenties jotain? SIIS MITÄ???? Tän parkaisun kuuli varmasti puoli kauppaa ennenkuin sain hillittyä ääntäni edes suht sopivalle tasolle jolla voi kaupassa puhua omista asioistaan! Soitatko sä oikeasti kysyäksesi haluanko sieltä jotain kun mä saatana soikoon olen kymmenettä viikkoa dieetillä ja tuskailen kun mitään ei tapahdu! Onko sulla oikeasti niin paljon uskallusta, että voit soittaa kysyäksesi tuollaisia? Etkö yhtään pelkää henkesi puolesta vai tiesitkö/arvasitko mun olevan vielä niin kaukana, etten pääse kuristamaan sua samatenteiten?? Sitten rauhoituin, eihän se ole Ukkokullan vika ettei mun dieettini etene kuten haluaisin ja hänhän ajatteli mua, jos vaikka haluaisin sieltä jotain. Muistin sanoa, että kauniisti ajateltu ja kiitos siitä, mutta mä en nyt tosiaan halua tällä kertaa sieltä mitään. Vaikka en mä olisi halunut ilman dieettiäkään, mä en syö pizzaa normistikaan koskaan, koska vältän vehnäjauhoja ja en käytä missään muodossa maitotuotteita josta taitaa olla myös pizzan päällä oleva juustokin tehty!! ;-)

Mulla alkaa loma, jabbadabbaduu!! En ole yhtään loma ihmisiä, mä voisin hyvin tehdä töitä koko aika, ei haittaisi!! Mutta koska työnantaja on sitä mieltä, että minunkin kuuluu välillä lomailla niin otinpa sitten lomani tähän aikaan. Huomenna lähdemme Ukkokullan kanssa ajelemaan kohti Kokkolaa, faijani asuu siellä.
Mitä mä sitten meinaan lomallani tehdä? Yllättyykö kukaan jos sanon, että käyn pari kertaa jumpalla ja ainakin muutamana aamuna sauvakävelemässä. Otan reissuun mukaan sauvat ja niillä sitten aamuisin teen lenkkini. Olen jotensakin niin rakastunut siihen lajiin. Jopa niin paljon, että eilen jätin kierto/paikkotreenini väliin ja kävin sauvailemassa sen sijaan. Ilma oli niin kaunis etten vaan voinut mennä salille. Ja sepä kannatti, sain raitista ilmaa ja päässäni kiristävän vanteen pois. :-)





Tänne olen menossa mennessäni jumpalle Kokkolassa  Kuntokeskusrok.fi  Heidän esitteessään sanotaan näin: "Pukeudu kuinka haluat, treenaa kuinka haluat ja ole oma ihana itsesi. ROKin salilla vallitsee rento, mukava ilmapiiri, jossa jokainen keskittyy omaan treeniinsä ja antaa muidenkin harjoitella rauhassa." Mun mielstä tää oli hyvin sanottu ja tän kun kaikki muistaisivat myös muillakin saleilla niin jokaisella olisi varmasti mukavampaa treenata. En sano etteikö siellä missä minä käyn osattaisi käyttäytyä, mutta onpa jopa varastamistakin pukuhuoneesta tapahtunut. Jos ei itsellä ole varaa ostaa treenipöksyjä, niin eikös silloin voisi treenata vaikka mummonsa vanhoilla kalsareilla?? Ei kai sitä toisten pöksyjä tarvitse varastaa??

Entä sitten toisten arvosteleminen tai tuijottaminen? Tätäkin varmasti tapahtuu ja paljon. Itse vältyn siltä laittamalla kuulokkeet korville, etten kuule mitä ympärillä puhutaan ja katseista en piittaa senkään vertaa. Jos joku haluaisi katsella mun tekemisiäni niin siitäpä vaan, sittenhän näkee kun liha liikkuu!! :-) Mutta ääntä, sitä mä varmasti pidän, mutta sitäkin olen pyrkinyt vähentämään tietoisesti. Mutta sitten kun tulee kyykyn vuoro ja sitä teen peräsuoli pitkällä niin jopa on kumma jos en saa suustani mitään päästellä. Mielummin kuitenkin sieltä tulis ääntä kuin persiistä!! :-)



Huomenna kun lähdemme ajelemaan, soi autossa kovaa ja korkealta musiikki. Koiruutemme on meinaan sellainen, että hän jaksaa ulista ja uikuttaa ainakin ensimmäiset 100km ennen rauhoittumista. Joka kerta kun vauhti hiukan hiljenee, alkaa ulina vielä kovemmin. Hän panikoi niin paljon sitä, että hänet jätetään autoon yksinään että hyvissä ajoin aloittaa konserttinsa. :-)

No, tää ei sitten tietenkään ollut se asia jota lähdin kirjoittamaan, mulla vaan menee aina aikaa päästä itse asiaan. Tarkoituksena oli siis sanoa, että Ukkokulta vähän jo alustavasti kyseli jos vaikka vuorotellen voisimme kuunnella autossa sitä musaa mistä itse pitää. Hän puoli tuntia omaansa ja sitten vaihdettais. Mulla meinas mennä pulla (ai mikä helvetin pulla??) väärän kurkkuun kun vaan mietinkin, että joutuisin kuuntelemaan jotain Maija Vilkkumaata puoli tuntia kerrallaan. Mutta se, että kuunneltais mun valikoimaa musaa, se kuulostaakin jo paljon paremmalta ajatukselta vai mitäs olette mieltä?? Eikö kuulostakkin?? Kuunnelkaapa vaikka tämä, mun uusi favorite!! :-)



Tälläistä taas tällä kertaa eli ei tosiaan asian häivääkään, mutta koskapa mulla olisi. Olenkin tääsä virittäytynyt jo hyvin lomamoodiin, nukuin sohvalla tunnin jotta jaksoin taas syödä. Kummasti muuten jaksaa paremmin kun nukkuu välilä. Kannattaa teidänkin kokeilla. :-)



Jospa mä olenkin vaan käyttänyt väärää vartalovoidetta?? :-)








keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Jo oli aikakin

Tiedän, että te kaikki olette henkeänne pidätellen odotelleet onko se Aikku saanut tulpan pois persiistään ja painonsa alaspäin. Kaikkien iloksi voin kertoa, että kyllä, nyt se paino tipahti. Ja eikä tipahtanutkaan mitään sataa tai kahtasataa grammaa vaan kokonaiset 1,1kg. Tai jos edelleen puhutaan grammoista niin niitähän olikin sitten kokonaiset tuhatsatakappaletta. :-)

Juma, että menee ihan kylmät väreet selkää pitkin. Yli tuhat loistavassa seurassani viihtynyttä grammaani, heistä jouduin nyt luopumaan. Ketä he mahtoivatkaan olla? Menikö sinne Pekko vai Kalle vai kenties Lissu? Onneks en tunne ihan jokaista grammaani ihan niin henkilökohtaisesti, että jaksaisin surra heidän menettämistään. Johan saisin olla itkua vääntämässä koko aika, jos ne nyt vaikka tekee joukkopaon mun tomumajastani, toivottavasti ainakin!! :-)

Käväisin lauantaina Lahdessa ihqun Ilonan seurassa viihtymässä. Mehän olimme sopineet treenitreffit Lahteen ja siellähän me sitten tapasimme, tällä Salilla. Siellähän Ilona treenaa ja jos olette jostain syystä menossa Suomen Chicagoon niin kannattaa käydä tutustumassa kyseiseen saliin. Siellä on kattava valikoima laitteita ja todella hyvä ilmastointi. Ei ainakaan pääse kuumuutta valittamaan kuten monien salien ongelma tuppaa olemaan, huono ilmastointi meinaan. 



Treeniksi oli valikoitunut olkapäät ja rinta ja niitähän me sitten teimme. Aluksi lämmittelimme tietenkin crossarilla ja sitten etukäteisväsytystä olkapäille tehden vipareita 100kpl. Itse valikoin ihan vaan kilon painon tähän, mutta Ilona on niin hurja matami, että käyttää joka liikkeessä ihan eri painoja kuin mä. Mutta mehän olemme yksilöitä, eikä koskaan pidä verrata itseään toiseen. :-)

Lämmittelyn jälkeen aloitimme itse työn. Superina olkapäitä koneella ja sitten käsipainoilla vipareita. 






Tämän jälkeen vuorossa oli pystypunnerrusta levypainolla puolivälissä kiekkoa pyörittäen ja siitä vielä ylös. Itse en olkapäiden  takia pysty tekemään kiertoa, niinpä tein vain ylös ja hitaasti alas. Näin saa myös mukavan poltteen olkapäille. 




Teimme myös takaolkapäille ristikkäistaljaa ja sen jälkeen tein rinnalle kahdella eri laitteella puristuksia ja vielä käsipainoilla penkkiä Ilonan auttaessa. Näin sain myös rinnan aika tuleen, onneks ei sentään liivit alkaneet käryämään. :-)











Ihan lopuks teimme olkapäille kompinaation kolmesta todella hyvästä liikkeestä. Ensin vipareita takaolkapäille, sitten tangolla ylös ja sieltä niskan taakse ja vielä viparit sivulle. Näitä jokaista 10-15kpl ja sitten minuutin tauko ja seuraavat pari rundia. Näillä luulisi jokaisen olkapäät olevan tulessa, jos ei niin painot ovat olleet liian pienet ja seuraavalla kerralla korjaat asia. :-)








Kävin Ilonan luona vielä syömässä ja kahvilla ja sitten olikin jo aika kiittää ja kumartaa ja lähteä ajelemaan kotia kohti. Jos teillä on mahdollisuutta käydä välillä muualla kuin omalla tutulla salillanne treenaamassa, niin käyttäkää tilaisuutta ehdottomasti hyväksenne. Ja jos saatte vielä hyvää seuraa mukaanne niin mikäs sen parempaa. Lupaan tulla kanssasi treenaamaan jos pyydät ja et asu ihan Rovaniemellä saakka. :-) Itse tässä suunnittelen taas uuden salin kokeilua, mutta koska en ole saanut mitään vahvistusta asialle niin en asiasta vielä kerro sen enempää. Sen voin sanoa, että todennäköisesti tulen katumaan tätä!! :-)

Sunnuntaina mulla oli taas pienimuotoinen hiilaritankkaus. Tämä ei todellakaan ollut samaa luokkaa kuin edellinen tankkaus vaan maltillisempi. Ja tässä tuli jopa nälkä. :-) Ohjeina oli, että en saa liikkua sinä päivänä ja mä otin sen ohjeen aika kirjaimellisesti. Mä todellakin liikuin vaan sohvan, jääkaapin ja vessan väliä. No, kävin mä välillä koiruuden kanssa ulkona. :-)

Aamupala näytti tältä, puuroa normi enemmän ja hetelmää sekä leikkelettä joka onkin piiloutunut kuvasta, hupsista keikkaa!! 





Tämän jälkeen oli eka riisi ateria, se taas näytti tältä ja oli meinaan todella hyvää. :-)



Seuraava ateria koostui bataatista koska huomasin riisin jälkeen olevan hitonmoinen nälkä. :-)


Sitten olikin vuorossa hedelmäsalaatti jota jaksais syödä muuten ihan kuinka paljon tahansa!! :-) Laitoin siihen kaksi appelsiinia, banaanin, päärynän sekä kaksi mandariinia. Jos olisin syönyt tämän kaiken yksitellen en olisi tuskin jaksanut sitä kaikkea syödä, mutta sekaisin ne meni oikein hyvin. :-)


Seuraava eli viides ateria oli samanlainen kuin kolmas eli bataattia, kasviksia ja hiukan prodea. Rasvaahan en syönyt koko päivänä kuin mitä tuli leikkeleestä ym. 

Viimeisenä eväänä oli loput kalkkunaleikkele paketista ja kurkkua. Missään  vaiheessa ei ollut ihan kauhea olo, vatsa ei todellakaan ollut samanlainen pallo kuin viime tankkauksella, tosin nyt oli hiilareitakin huomattavasti maltillisemmin. Näitä tälläisiä tankkauksia tulee olemaan kerran viikossa kunnes toisenlainen määräys tulee. :-)



Tänään olen vapaalla ja aamuni aloitti reilu pesuvadillinen puuroa. Toinen muutos mitä ruokavaliooni ollaan tehty on se, että aina jalkatreenipäivinä syön kolmella aterialla enemmän hiilaria. Kulutus on sinä päivänä kovempaa ja silloin pitää olla polttoainetta tankissa. :-)

Aamuuni kuului myös 55min crossaus tölsää katsoessa. Katsoin Valtiattaren uuden jakson ja crossasin samalla. Juma, mä olisin todellakin halunut elää sillä aikakaudella ja nimenomaan siellä kuninkaanlinnassa. Siellä lemmitään milloin palvelijan, milloin aatelisen kanssa. Välillä tietenkin käydään vähän tappelemassa jotta jaksaa taas kieroilla ja vääntyä siihen varmaankin tuskalliseen korkkiruuvi asentoon joka lienee pakollinen kaiken sen kieroilun jälkeen. :-) Ah, miks mä olen syntynyt suomalaiseksi ja vieläpä 1960-luvulla. Aivan väärään aikaan ja paikkaan siis!!!! :-)

No, crossatessa tuli todella kunnon hiki.  Otan sitä ennen burneria joka tehostaa rasvan palamista. Ja tietty mulla on pipo päässä ja pitkähihainen paita päällä. Jos olis mahdollista niin tekisin varmaan saunassa tän treenin. Hhmmm.. Jos luette lehdestä, että hullu nainen jumitui hissiin crossarinsa kanssa niin tiedätte kenestä puhutaan. Minä se vaan yritin päästä taloyhtiön saunaan crossaamaan. :-)

Mulla oli myös jännä päivä tänään salilla. Olen kesästä saakka progressiivisesti treenannut kyykkyä. Lähdimme nollasta taas liikkeelle eli pelkällä tangolla, koska nivuseni oli niin kipeä. Olemme nostaneet painoa 2,5kg viikossa ja olemme päässeet vaiheeseen jossa painoa on 70kg. Mua on jännittänyt se kilomäärä ihan törkeänä, tuntui ettei pää kestä sitä. Tiesin, että jos se johonkin kaatuu niin juurikin mun päähäni, kupoli antaa periksi!!

Eilen katsoin entistä treenikirjaa ja huomasin, että olemme vuosi sitten kyykänneet 2x 3x70kg. Eli tämä 70kg on mennyt ennenkin vaan menisikö se tänään??

Jännitin melkein paskat housussa kyykkyä. Sanoin heti, että olen eilen käynyt hierotuttamassa jalat ja se ei sit ollutkaan hyvä juttu, kuulemma. Parkaisin, että nyt me ei tätä peruta, olen tätä jännittänyt paskat housussa koko päivän. Ja ei peruttu, tietenkään. 

Ensin lämmiteltiin. Tehdään aina hyvät lämmöt alkuun jotta ei tuu mitään revähdyksiä. Sitten oli vuorossa itse sarjat ja ohjeeksi sain, että kuusi nättiä tulee!! Tulihan ne ja se riemu oli ihan käsittämätöntä, meinasin alkaa itkemään kun olin niin fiiliksissä!! Seuraavat kuusi oli jo helpompia, koska olin saanut sen järkyttävän jännitteen pois päästä. Viimeiset kuusi ei enää niin helppoja, mutta nekin meni ihan ok. Valkku huusi vikalla kyykyllä, että omilla tulee ja tulihan se. Jalat jo täristen, mutta omilla tuli. Jälkikäteen sanoi, että oli päättänyt ettei mua sieltä ylös nosta. Se on tultava omilla tai sitten jäät sinne alas. On se hienoa kun luotto on niin suurta!! :-) 

Tällä kertaa tälläistä, ens kerralla taas jotain muuta! Nauttikaa kevään tulosta. Itselläni ens vko lomaa ja sopivasti olemme matkaamassa länsi-suomeen kun sinne on luvattu lämmintä ehkä jopa +10 astetta. :-)






sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kolmas dieettiviikko pian ohitse

Kolmatta viikkoa dieettiä  menossa ja kohta sekin on jo ohi ja neljäs viikko alkaa. Menee tää vaan nopeaan, kohta onkin jo kevät ja dieetti ohitse. Sitten ihmetellään miten helppoa kaikki olikaan ja ihastellaan ja hämmästellään tuloksia, näin ainakin mun unelmissani/unissani tapahtuu. Todellisuus voi sitten olla ihan toisenlaista.  :-)

Vaikka viime viikko meni mielestäni hyvin ei se kuitenkaan näkynyt vaa`alla vaan paino oli noussut +400g. Tiedän, että paino heittelee miten sattuu eikä painolla edes ole mitään väliä, mutta valehtelisin jos väittäisin etteikö se olisi harmittanut kuitenkin. Kun ollaan dieetillä niin sitä automaattisesti olettaa silloin myös painonkin tippuvan eikä nousevan. Laitoin Valkulle asiasta viestiä ja vastaus oli odotettava: "Painolla ei väliä, rasvan palaminen on alkanut ihan varmasti." Mitäpä siihen sitten sanomaan, luotetaan siihen että rasva palaa. Mitään muutoksia emme siis tehneet ruokavalioon vaan katsotaan miten homma lähtee etenemään. :-) 








Tämä viikko on jälleen ollut kevyempi treenien suhteen. Olen jättänyt cardion tekemättä ja sen sijaan tein yhden kävelylenkin lisää. Salilla ollaan tehty pienimmillä painoilla ja pidempää sarjaa. Tänään vielä vuorossa kiertotreeni ja sitten on taas viikko taputeltu. :-)

Kävin tällä viikolla myös iki-ihanan Bettinan hieronnassa. Hän opiskelee kaiken muun ohessa vielä hierojaksi saadakseen syvennettyä tietämystään vielä entisestään ja näin jatkossa pystyy auttamaan asiakkaistaan vieläki paremmin. :-) Ettekö tiedä kenestä puhun? Käykää tutustumassa hänen blogiinsa. Bettina on hyvin suorasanainen ja puhuu viisaita joista ei pidä kenenkään itseensä ottaa. :-) 

Bettinan kanssa aiemmin treenasin enemmänkin, kunnes tiemme erkanivat toisiin suuntiin. Hän kertoi usein asiakkailleen kertovan minut nähdessään, että olemme yhdessä treenailleet ja kehunut aina kuinka kova Mimmi mä olen. Kehitystä tullut huikeasti ja kun en mä ole enää kuitenkaan ihan nuorimmasta päästä niin tulokset on sitäkin hienommat. Nämä sanat lämmittivät todellakin mieltäni ja arvostan niitä suuresti, Bettina kun on suuri Idolini. Olen aina ollut hänen suurin faninsa!! :-)

Entä hänen hieronta, osasiko hän? Täytyy sanoa, ettei varmasti tarvitse hävetä yhtään ammattilaiselle, olen huonommillakin käynyt. Olen varannut jo pari seuraavaa aikaa ja pyrin hyödyntämään tätä tilaisuutta koko kevään, opiskelijahieronnat ovat kuitenkin aina edullisempia. Pidän omasta hierojastani myös kovasti, mutta tässä tapauksessa hinta ratkaisee. :-/

Kävin perjantaina inbody mittauksessa jälleen kerran. Odotetusti rasvaa oli tullut lisää 4 kuukauden aikana koska painoakin oli tullut 1,7kg. Rasvaa oli tullut 1,5kg mutta oli lihastakin tullut, ruhtinaalliset 100g. :-) En tosiaan viitsinyt alkaa laskemaan kilo hintaa kummalleekaan. Olisi meinaan varmasti itku päässyt kun olisi laskenut paljonko tuohon saavutukseen on mennyt rahaa. Kaksi kertaa viikossa treenit pt:n kanssa neljän kuukauden ajan niin ei tarvita kovinkaan hyvää matikkapäätä jotta saadaan tulokseksi, että aivan saatanan kallista lihaa on meikäläisessä. Sitä pitääkin nyt vaalia huolella, kultakaan  maksa yhtä paljoa. :-) :-)

Mittauksien tuloksia analysoiva kaveri sanoi, että hänen kokemuksensa mukaan dieetin jälkeen, kun ruokaa lisätään maltilla ja treenataan kovaa niin siinä vaiheessa lihas kasvaa yleensä parhaiten. Ja piti hänen vielä sanoa, että ikääsi nähden tulokset ovat aivan loistavat!! Itse osasin siinä vaiheessa nähdä vain sen 1,5kg rasvaa ja 0,1kg lihaa. Olisi nyt olleet edes toisinpäin vaikka tiedänkin sen olevan täysin mahdotonta. Mutta nyt yön yli nukkuneena osaan jo arvostaa tätäkin tulosta. Täytyy vaan pitää nyt dieetillä huolta ettei se saatana kallis 100g lihaklöntti sula pois. :-) :-)





Kevyt viikko tosiaan tarkotti yhteistreeneissä myös kevyempää jalkajumppaa. Teimme aluksi reiden koukistajia ja ojentajia ja vaikka tekeekin pienemmillä painoilla normaaliin verrattuna niin lihakseen saatu tuntuma on taattu. Kyykättiin 40 kg:lla 12 toistolla neljä sarjaa ja alkoipa vaan kummasti jalkoja hapottamaan ja tärisyttämään. Ei sitä tosiaan aina tarvitse tehdä maksimipainoilla vaan hyvän tuntuman saa kyllä kevyemmilläkin romuilla. :-)

Nyt kun kevyempi viikko on jälleen ohitse, odotan jo innolla tulevaa viikkoa ja kovempaa treeniä. Kevyempi viikko tekee aina hyvää mielelle sekä kropalle. Ja sen jälkeen on aina mieletön halu päästä nöyryyttämään rautaa. Niinpä kevyt viikko on jälleen tehnyt tehtävänsä. Seuraava on sitten viiden viikon päästä, sitä ennen yritetään saaada sille 100g kultaköntsälle seuraa. :-)

Hyvää alkavaa viikkoa, muistakaa pukeutua säiden mukaan. Toissa päivänä oli vielä -23 ja nyt mittari näyttää -1. Uskomatonta muutosta siis. :-)









sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Dieetin eka vko kohta ohitse

Dieetti alkanut, hengissä ollaan, ainakin vielä toistaiseksi.
Voin kertoa, että nälkä on ollut tuttu kaveri ja pahoin pelkään tutustuvani häneen vielä paremmin seuraavan 15 vkon aikana. Vielä on  tosiaan 15 vkoa jäljellä maximissaan, jos hyvin käy niin sitten on vähemmän. Mutta lähden siitä ajatuksesta, että tää kestää 16 vkoa niin yllätys on aina mukavampi jos pääsee vähemmällä. :-)

Jokainen, ainakin Suomessa asuva tietää kuinka hiton kylmä täällä on viime päivät olleet. Minäpä en ole antanut tämän (kään) itseäni häiritä vaan kävin yhtenä aamuna kävelyllä melkein tunnin, koska kalenterissa niin luki. Mulle ei siis ole sää esteenä kun liikkua pitää. :-)








Yritimme Ukkokullan kanssa käydä leffassa viime vkl:na. Oli vika päivä ennen dieetin aloitusta ja hyvä niin, koska me ei mahduttu sinne leffaan. Ei he nyt onneks sanoneet, että olemme niin suuria vaan sinne oli vain yks paikka jäljellä. Leffa olisi ollut Kuningastyttö ja kiva oli huomata, että muutkin olivat sen löytäneet. Kannattaa siis mennä varmaan katsomaan se kunhan mahdutaan sinne. :-)

Ja koska me ei sinne leffaan päästy, niin mentiin sitten alennusmyyntiin ja onneks mentiin koska tein siellä löydön. Ja koska Ukkokulta halus kans jotain itselleen niin menimme sitten paikkaan missä hänkin sai haluamansa joten me molemmat saimme siis jotain itsellemme. :-)





Treenit on jälleen olleet todella hyvät. Kävin yhtenä päivänä kotisalillani tekemässä rinnan, selän ja vatsan. Sain tosi hyvän treenin aikaiseksi, selkä kipeänä sillai hyvällä tavalla monta päivää sen jälkeenkin vielä. 
Sain rinnalle tehtyä hyvin vinopenkkiä ja ristikkäistaljaa sekä penkkiä käsipainoilla ja ns. rintasoutua ( en tiedä miten sen parhairten selittäisin). Selälle onnistuu nykyään kaikki, se hermottuu ihan mahtavasti joka liikkeellä.  Tein ylätaljaa seisten kapealla kahvalla, kulmasoutua laitteessa yhdellä kädellä kerrallaan, pull overia ja alataljaa. Näiden lisäks vielä vatsoja ja treeni oli taputeltu. :-)

Valkun kanssa treenattiin jalat yhdessä ja jestas millainen treeni se olikin, ihan järkyttävän ihanaa sanon minä. :-)

Nyt olemme kyykyssä päässeet painoon 57,5kg joten ens vkolla ollaan jo painossa 60kg. Ihan kivasti ollaan päästy tähän pisteeseen, lähdettiin kuitenkin syksyllä melkeinpä tyhjästä eli 30kg:lla liikkeelle. Olemme nostaneet painoa 2,5kg viikossa jotta nivuset ja lonkankoukistajat pysyvät mukana. Ja hyvin ovat siis pysyneet, koska niitä ei ole särkenyt ollenkaan. :-)

Munhan piti oikeasti kertoa siitä jalkatreenistä eikä ainoastaan kyykystä. Alkuun me kuitenkin kyykättiin ja heti sen perään oli suorinjaloinmaastavetoa. Tämän jälkeen oli reiden koukistusta istuen ja sen kanssa superina pakaralaitetta joka jo viimeks tuli todettua alakerran keksinnöksi. Perä meinaan huutaa tuskasta sitä tehdessä tai sitten se olen minä joka huudan, en ole ihan varma kummasta se ääni lähtee. :-)

Näistä selvittyäni teimme prässiä hitaalla temmolla ja siinä se vasta huuto pääsikin. Painoa oli säälittävän vähäsen mutta siitä ei saa kuulemma stressata, pääasia että tuntuma on oikeassa paikassa syke pysyy korkealla, halutaanhan me kuitenkin kulutuksen olevan suuri näin dieetillä ollessa. 

Prässin jälkeen oli vuorossa sykkeenkohotusta "pienellä" keppijumpalla. Kyykkyä, askelkyykkyä ja haarahyppyä, minuutin tauko ja uusi rundi. Tän jälkeen olin valmis kuristamaan Valkun, mutta en ehtinyt (hyvä tietty niin), kun piti vielä mennä pohkeita rääkkäämään. Pohkeet on sellaiset jotka mulla hapottuu jo kun katsonkin sitä masiinaa. Ne on tulessa samantien, hyvä ettei lahkeet savua jo ajatuksesta!! Mutta niitäkin vielä siis tehtiin ja sitten sain kiittää ja kumartaa jälleen kerran sairaan hyvistä treeneistä. :-)

Kulutusta saimme tälläisellä treenillä 526kcal:n verran, keskisyke oli 139 ja max.syke oli 169. Meni aika hyvin näin niinkuin omasta mielestä!! :-)

Tälle viikolle tuli myös jäätävän hyvä olkapää/käsitreeni, mutta siitä ei nyt sen enempää. :-)

Ilona on omilla sivuillaan kertonut hiukan meidän joulun jälkeisestä jumpastamme, käykääs kurkkimassa miten Ilonan mielestä meillä meni. Meillähän tarkoituksena treenata taas yhdessä kunhan meidän dieettimme on hiukan edennyt, molemmat kuin aloitimme nyt maanantaina. Olen tässä vähän ikäänkuin myötätuntodieetillä Illonan dieetatessa tulevia kisojaan ajatellen. Kisat ei ihan vielä ole ajankohtaiset, mutta tämä on hänelle sellainen välidieetti. Ja koska ystävät tukevat toisiaan niin minäkin päätin dieetata. Tosin ei huono päätös, koska painoa on tullut edellisen dieetin jälkeen 8kg ollen maanantaina 65,4kg. Aika huimasta luvusta siis lähdimme nyt liikkeelle, mutta luotan Valkkuun 100%:sti ja teen kuten käsketään niin tiedän tulosta myös tulevan. :-)  Aloituskuvia en nyt tähän vielä laita, mutta niitä luvassa sitten myöhemmin.

Tälläistä tällä kertaa ja kuten viimeksi lupasin, on Fingerporin vuoro. :-)

Nauttikaa talvesta, se on vain väliaikaista. :-)

Tämä sopii hyvin työpäivääni :-)











torstai 29. tammikuuta 2015

Se on helppoo kun sen osaa

Nyt on mahatauti taas tällä erää historiaa ja ei todellakaan tule ikävä!! En tiedä mitään ikävämpää kuin vessassa juoksu ja pieni jännitys ehditkö sittenkään. Tätä samaa kun toistat tunnin sisällä 15krt niin alkaa se hiertää muuallakin kuin persuksessa, se hiertää pääkoppaa niin ettet enää tiedä itkisitkö vaiko nauraisitko. Ja kun tätä kaikkea jatkuu neljä päivää niin viidennen päivän aamuna sua itkettää jo ihan tosissaan. 

Mutta se tunne kun huomaat ettei siellä vessassa olekkaan tarvinnut hetkeen käydä. Sä jo huomaat kaipaavasi sitä jännittävää tunnetta ehditkö vai etko ehdi, sitä vaaran tunnetta joka kutittelee vatsassa. Miten saada se takaisin ilman mahatautia, ilman todellista pelkoa jatkuvasta pyykkikasan suurenemisesta?? Hah, minäpä keksin!! 

Lähdin kauppaan ja ostin monta pakastepapusekoitusta ja tomaattimurskaa ja tein näistä kaikista keittoa!! Ja jo vain, elämä oli taas huomattavasti jännittävämpää keittoa syötyäni. Joten jos tekin tykkäätte jännityksestä ja vaarallisista tilanteista ei sitä varten tarvitse tilata matkaa Afrikan safareille leijonia metsästämään vaan huomattavasti helpommalla ja halvemmalla saat jännitystä elämääsi. Pari pussia papusekoitusta ja tomaattmurskaa ja keittoa tekemään. Hinnaksi tulee alle 10€ ja saat monta jännittävää lounastaukoa. Ja kun nautit soppaa töissäsi niin jännitys momentti senkun kasvaa. Meinaan mikäs sen jännittävämpää kuin miettiä pääsekö se löysä pieru pöksyyn juurikin koko työryhmän yhteisellä palaverilla vai pääsetkö kokeilemaan sitä vessassa omassa yksinäisyydessäsi??
Elämä on jännää kun osaa etsiä jännitystä siitä!! :D




Näinkin tietenkin saattaa siellä töissä käydä :D



Maanantaina kun tosiaan tuntui jo siltä, että tästä taudista ollaan taas kerran selvitty kunnialla niin heti tuli mieleen liikunta. Nyt on vaan pakko päästä liikkeelle. Otin sitten varman päälle ja crossasin kotona ihan varmuuden vuoksi. Kotonahan pääsee nopeasti vessaan jos tarvetta, onneks ei enää sinne tarvinnut rynnätä. Tauti siis ohitse, jippikajeijeiejeee.

Eilen olin taas Ruoholahdessa treenaamassa Pasin kanssa. Koska minulla oli aikaa runsaasti ennen tunnin alkua menin paikallisen InterSportin alennusmyyntiin. Yllättävää kyllä, en löytänyt mitään mutta alennukset oli kyllä kohillaan. Piti oikein ottaa valokuvakin todistusaineistoksi. :D


Mietin pitkään ostamista, olihan alennuskin näin hurja. Jäi sitten kuitenkin kauppaan vielä tällä kertaa ;-)



Tän suuren alennusmyynnin annin koettuani menin sitten Mayorsílle odottamaan treenin alkua. Tällä kertaa oli tarkoitus tehdä jalkoja. Viimeks tein selkää ja rintaa ja sitä ennen käsiä. Itse tykkään kierrättää pt:llä treenatessani treenejä ja en tee aina samaa lihasryhmää. Itse koen, että mulla kaipaa jokainen lihasryhmä yhtä paljon kehitystä ja sen takia teen vuorotellen kaikkea. Näin saan hyödyn parhaiten. Tosin eilen sovimme, että jatkossa teen joka toinen vko selkä/rinta ja joka toisella jalat koska pääpaino tulee olemaan kyykyt ja penkki. Viidentenä viikkona sitten teen pt:n kanssa kädet/olkapäät ja sitten on taas lepoviikko ja kierto alkaa uudestaan. Tämähän ei tietenkään tarkoita ettenkö itsekseni tekisi jokaista lihasryhmää viikoittain normaalisti, nämä oli vaan pt:n kanssa tehtävä jako. :-)

Siis eilen tein jalkoja Pasin ohajuksessa. Pidän hänen tyylistään ja meillä kohtaa huumorintaju hyvin yhteen. Hänelle voi sanoa suoraan mitä mieltä hänestä on ja niin välillä sanonkin. :D 

Lämmittelyksi tein jalkojen koukistuksia maaten. Kun sä makaat siinä mahallasi ja olet tekevinäsi (omasta mielestäsi siis teet) täysiä niin toinen "huutaa" korvaasi että ala nyt tekemään, ala nyt jo syttymään siihen touhuun. Mutta mähän sytyin jo, etkö sä näe tätä sisäistä roihuani?? Joskus tosiaan jalkoja polttaa niin, että pyydän palokuntaa paikalle!! :-)

Lämmittelyn jälkeen oli vuorossa boxi-kyykkyä joka näyttää tältä. Jokainen varmaan arvasikin ilman sanomista etten minä ole tuossa kuvassa vaan ihan googlesta nappasin. :-)



Penkille tosiaan kyykätään ja siihen istahdetaan kunnolla ja sitten räjähtävästi ylös. Itselläni on hiukan ongelmia käsivarsien kanssa kun ne ei mene tarpeeksi kapealle tangosta kiinni ottaessani. Jos saisin ne kapeammalle niin rintakin tulisi helpommin eteen kuten sen pitääkin. Mutta kun ei olkapäät anna periksi taipua niin ne ei vaan anna, näillä mennään. Ensiks tein 50kg:lla 6x jonka jälkeen 60kg:lla 6+6+5x. Uusi enkka siis selätetty, viimeks olen kyykännyt 52,5kg:lla. Kehityshän alkaa olemaan huimaa vaikka sinne sataan kiloon on vielä jonkin verran matkaa. Mutta kehitystä on tämänkin liikkeen tekniikassa kuulemma tullut ja se on aina yhtä mukavaa kuultavaa. :D

Tämän jälkeen teimme hackia pelkällä kelkalla eli ei lisapainoja. Oikea polveni ei meinaa tykätä syvälle kyykkyyn menosta mutta senkin tunteen kummasti unohdin kun reisiä poltti niin älyttömästi!! Liikettä tehdessäni välillä huusin EI EI ja jatkoin kuitenkin. Ja toinen huutaa vieressä, että nyt alat syttymään siihen touhuun!! Yhden sarjan jälkeen sanoin Pasille: "Jos meillä olisi minkäänlaista suhdetta keskenämme niin just tällä hetkellä irtisanoisin sen ihan varmasti." Toinen nauroi ja sanoi: "Silloin on mennyt sarja perille kun haluais lyödä treenauttajaansa." Ja mun tosiaan teki mieli lyödä ja lujaa mutta kun sitä pääsee sen masiinan alta pois niin sen lyömisen halun unohtaa samantien. Oma fiilis vaan on niin mahtava kun olet jälleen kerran ylittänyt itsesi!! :D

En tiedä oliko viereiset hemmot katsoneet treeniäni vai kuunnellut sanailuamme, mutta kaveri sanoi: "Äskeinen sarjasi hackissa oli todella hyvä ja sitä katsoi mielellään. Tuollaista sen pitääkin olla." Ekana mieleeni tuli, että kaveri kettuilee mulla mutta kun Pasikin kaverille sanoi samaa niin kai se sitten oli uskottava. Mietin, että näkyykö se sitten, että sitä tekee täysillä vaikka ei meinaa jaksaa enää mitään ja siitäkin huolimatta jatkaa vai kuuluuko se mun huutoni koko salin ylitse? Koska tuntuu, että mä olen ainoa joka siellä huutaa tai sitten nauran niin, että salin seiniltä rappaukset rapisee. Mä kun en ole niitä hiljaisempia ihmisiä edes treenatessani. :D

Hackin jälkeen oli vuorossa prässiä, mun toista inhokkiani!! Se laite saa mun pääni pehnemään täysin, tuntuu että mä kutistun sen laitteen alle muurahaisen kokoiseksi. Mutta mä oon päättänyt selättää sen vehkeen, johan se nyt on kumma jos joku laite pitää mua itseään parempana!! Siihen on vielä matkaa, mutta sitä kohti mennään. Pelkojaan pitää kohdata ja tämä on mun pelkoni. Mutta odotahan prässi perkele, mä vielä joskus pyyhin sulla lattiaa!! :D

Lopuks teimme suorinjaloin maastavetoa ja vielä lopuks jalkojen koukistusta istuen. Koukistusta piti tehdä 7 sarjaa 20s tauoilla. Olin sitä mieltä ettei Pasi osannut laskea vaan pisti mut tekemään 8 sarjaa ja kellonsakin kävi kuin mustalaisella eli tunti menee kolmeen varttiin. Meni 20s sen verran nopeean aina, että näinköhän se oli edes 20s vaan paljonkin vähemmän. :D

Treenit meni mielestäni hyvin ja olin itseeni tyytyväinen. Ja ei kai ne kovin huonosti mennyt Pasinkaan mielestä koska oli laittanut treenikirjaani terveisiä. :-)



Onhan se tosiaan helppoo kun sen osaa :-)


Hölkkäily on jäänyt nyt kokonaan, kiitos mahataudin. Tänään vapaapäiväni olen menossa kuitenki taas jatkamaan siitä mihin viimeks jäin. Nyt olisi vuorossa 5min kävelyä, 15min hölkkää, 5+15 ja lopuks vielä 5min kävelyä. Yhteensä siis 45min lenkkiä. Katotaan miten käy, lähden tietty sillä ajatuksella että näin mennään. Kun asian päättää jo etukäteen niin siinä sitten pysytään kans. Oli se sitten helppoa tai ei!! :D

Onhan se kuitenkin helppoa kun sen osaa ja sen päättää, eiks vaan?? :-)



keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Heippa vaan tälle vuodelle..

.. ja tervetuloa uusi vuosi.  Ja kaikille hyvää uutta vuotta, tehkäätte tulevasta vuodesta itsellenne sellainen kuin sen haluatte olevan, itsestänne se on kiinni. :D




Mulle tämä vuosi on ollut muutoksen aikaa. Tänä vuonna olen panostanut treeneihin enemmän, pt-treeneissä olen käynyt liki viikoittain. Tuloksia on tullut, tavoitteita on saavutettu ja uusiakin on asetettu. Tänä vuonna olen muuten treenannut 333 krt, niistä salilla 143 krt, sauvakävellyt 53 krt, kävelyä 54 krt ja muut päälle. Ensi vuodelle yritetään saada muutama sali ainakin lisää. ;-)

Muistan ne lukemattomat uudet vuodet kun olen hiljaa mielessäni päättänyt, että ensi vuonna mä sitten teen sen muutoksen ja vuoden päästä mua katsoo peilistä ihan uusi Aikku. No, joka vuosi on peilistä katsonut vähän isompi ja vuotta vanhempi Aikku, muutosta ei ole ainakaan parempaan suuntaan tullut. Mutta nyt tänään katsoessani peilistä itseäni voin rehellisesti sanoa muuttuneeni ainakin ulkoisesti. Sisäisesti olen varmasti aina se hihittelevä teini joka ei aikuistu koskaan. Ilo vaan pyrkii pintaan erilaisilla tavoilla, nauruna, lauluna tai vihellyksenä. :-) Ja annetaan sen tulla, nauretaan niin että mahaan sattuu tai niin, että pomo tulee sanomaan että nyt käyttäydytään. Ei synkistellä, elämä on siihen aivan liian lyhyt. :D



Keksimme jouluna töissä ollessamme työkavereiden (naisten) kanssa kokeilla miten me pärjäisimme pääsykokeissa palomieheksi. Otimme selvää mitä se vaatisi ja jotta pääsisi edes pelastusopistoon opiskelijaksi. Ensin on fyysisen toimintakyvyn testaaminen jossa pitää pystyä tehdä:





Kun nämä on suorittanut jossain pelastuslaitoksen hyväksymässä testauspaikassa ja siellä oleva lääkäri kirjoittanut sulle suosituksen saatat saada kutsun valintakokeisiin. 
No, tää ei sen enempää meitä kiinnostanut vaan juurikin noi fyysiset testit. Mehän päätimme kokeilla paljonko penkistä punnerramme. Niinpä menimme työpaikan salille ja aloimme vuorotellen punnertamaan nousujohteisesti. Itse pääsin tulokseen 38kg, mutta niitä ei mennyt kuin muutama. Eli tuohon 25 kertaan on aika matka ja kilojakin pitäisi saada lisättyä. :-)
Mutta tästä innostuneena keksin itselleni tavoitteen ensi vuodeksi, haluan penkkipunnertaa oman painoni verran. Joko punnerran n.20kg tuohon äskeiseen lisää tai alan laihduttamaan. Koska laihdutus on niin vaikeaa ja aikaa vievää niin pitänee alkaa treenaa penkkiä. :-)
Ja jottei liian ykstoikkoiseksi kävisi niin pistän toisenkin tavoitteen pöytään. Kyykkään oman painoni verran. 

Viime lauantaina kävin treenaamassa jälleen itselleni uuden pt:n, Juhan kanssa. Juha tulee Turusta ja välillä tulee käymään Helsingissä. Olin päättänyt tehdä hänen kanssaan jalat ja menihän sitä ainakin viisi minuuttia kun kysyin saako vaihtaa treenejä lennosta. En ole muuten aiemmin koskaan tätä kysynyt, kerran kyllä mietin karkaavani kesken treenien, mutta se onkin toinen juttu. :-)

Me sitten väännettiin jalkoja, ensin askelkävelyä pitkäääääään ja toiseen suuntaan ja takas ja toiseen suuntaan ja takaaaas. Reiteni oli ihan sosetta jo lämmittelyn jälkeen. 
Tän jälkeen sitten teimme reiden koukistuksia istuen jalat eri asennossa. Sieltä kompuroin kyykkäämään smithissä boxikyykkyä eli penkki smithin alle, kyykky istumaan ja siitä taas ponnistaen ylös. Tässä vaiheessa kerroin Juhalle ajatukseni ensi vuoden tavoitteestani. Hän alkoi melkein nauramaan, sanoi etten mä edes paina paljoa mitään. Mä sitten kyykkäsin siinä ja kas ollakkaan, painoja nousi ylös 81 kg:n edestä. Vapaa kyykky tietty huomattavasti vaikeampaa, mutta Juha lupasi että jos nyt alan harjoittelemaan ja saan tekniikan kuntoon niin kyykkään heinäkuussa 100kg. Se oli jo sellainen lupaus, että oli ihan pakko ottaa haaste vastaan. :D Eli nyt toisena tavoitteena on 100kg:lla kyykätä. Hui, ihan alkoi muuten itseänikin pelottamaan. :D

Eilen kävin treenaamassa Bettinan kanssa. Teimme selkää ja tisuja. Ja olihan taas treeni, mä osaan yllättää itseni aina vaan uudestaan ja uudestaan. Betskun kanssa teimme myös räkkivetoa kuten Jarinkin kanssa ja pääsimme samaan painoon kuin viimeksi, mutta nyt se 90kg nousi kolme kertaa. Eli vähän paremmin kuin viimeksi. Tämä olikin viimeinen treeni mestarin kanssa hetkeen. Alkuvuoden treenaan pääasiassa Jarin ja Pasin kanssa, koska minulla alkaa enkun tunnit joiden jälkeen käyn pt-treeneissä. Näin tehden olen yhden illan pois kotoa ja kun tämä tiedossa niin voimme miettiä helpommin koiramme ulkoilutuksen. :-)

No mitens se joulu meni? Omalta osaltani se meni töissä. Aattona poikani tuli meille syömään ja samalla otimme yhteyden tyttärelleni Amerikkaan. Hän istui pöydän päässä meidän syödessä, esittelimme hänen eväät ja kerroimme kuinka hyvälle kaikki maistui. ;-) Syönnin jälkeen hän pääsi istumaan sohvalle tyynyn päälle ja näin me vietimme yhteistä joulua viisi tuntia jolloin menin nukkumaan. :D Hiukan erilainen tapa viettää joulua lasten kanssa, mutta näin saimme olla kaikki yhdessä. :D

Nyt kun vuosi tosiaan vaihtuu ja kaikki tekee hyviä päätöksiä miten muuttaa elämäänsä niin muistetaan jokainen, että tehdään vaan sellaisia muutoksia joissa voimme oikeasti pysyä. Turhaa ajatella, että syön ainoastaan vihanneksia lopun ikäni ja liikun 15h viikossa koska jokainenhan me tiedetään ettei se tule pidemmän päälle toteutumaan. Ja jos joku innostuu salilla käymään niin mikäs sen hienompaa, mutta jokainenhan me myös tiedämme ettei ole pelkoa siitä että ne lihakset kasvaisi yhtäkkiä kauhean isoiksi. Luulin tämän lausahduksen olevan sellaista urbaania legendaa kunnes itse sen jouluna kuulin (naisen suusta). Oli ihan pakko todeta ettei siitä todellakaan ole pelkoa, ne lihakset ei kasva sattumalta vaan niiden eteen pitää tehdä töitä ja paljon ja tosissaan. Ja sitä työn tekemistä minäkin jatkan ensivuonna, on se hidasta mutta on se myös ihanaa nähdä tuloksia. Kunhan saan kuvia niin laitan tulemaan, ehkä tekin näette muutoksia tulleen. ;-)

Oikein mukavaa vuoden vaihdetta ihan jokaiselle, muistakaa rakastaa myös itseänne. <3