Aprillia aprillia

Aprillipäivä, tuo huonohuumoristen lempparipäivä jolloin saa oikein luvan kanssa keksiä "hyviä" piloja. Ite keksin tällä kertaa vain yhden ja se meni kyllä nappiin vaikka itse sanonkin. :-)
No, mitä tapahtui??

Olimme päättäneet Valkun kanssa, että koska emme näe ensi viikolla, niin perjantai olkoon punnituspäivä jolloin pääsen kertomaan tuloksen hänelle. Olin ollut liki kolme viikkoa ilman puntaria ja mieli oli aika toiveikas. Tuntui ihan, että nyt olis pientä liikahdusta painossa tapahtunut ja nimenomaan siihen suuntaan mitä toivoimme eli alaspäin. Niinpä siis ihmeen hyvin nukutun yön jälkeen oli aika hypätä taas tuohon helvetissä keksittyyn masiinaan ja joko vetää sen jälkeen ranteensa auki tai kenties iloita saavutetuista pudotuksista. Tällä kertaa ranteeni sai tosiaan olla rauhassa, sillä paino oli pudonnut -1,5kg. Ehkä muutama riemunkiljahdus, sellainen hiljainen saattoi päästä. Mä suorastaan leijuin pilvissä tämän takia, olinhan todellakin tätä jo hetken aikaa odotellut. :-)

Iltapäivällä menin sitten Valkun kanssa treenaamaan ja heti alussa kerroin, että puntarilla kävin sovitusti. Hän tietty kiinnostuneena kysyi miten meni johon vastasin ettei tästä tule yhtään mitään. Paino ei lähde tippumaan, ei taaskaan ole tapahtunut mitään. Ihminen joka ei kiroa koskaan, päästi sillain hiljaisesti saa.. per.. Siinä vaiheessa tietty pääsin iloissani sanomaan nuo taikasanat: "Aprillia aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle." Mä olen sen verran kieroitunut, että oikeasti nautin tilanteesta. Valkku repes, meni tosiaan täysin retkuun ja iloinenhan hänkin tietty oli, että nyt oli lähtenyt tapahtumaan just sitä mitä me ollaan haluttukin. Sillä fiiliksellä oli todella mukavaa alkaa treenaamaan ja todella hyvä treeni taas saatiinkin aikaiseksi. :-)

Ja nyt kun sitä kiristymistä on alkanut tapahtumaan alkaa se myös näkymään kropassakin. Olkapäissä alkaa suonet pullistumaan, lihakset piirtyy hyvin esille ja tuloksia on kiva katsella. Tästä on tosi hyvä jatkaa!! :-)

Kävin maanantaina siellä Nummelassa treenaamassa. Tapaaminen lähti hiukan nihkeesti liikkelle, koska toinen luuli minun olevan myöhässä vaikka itseasiassa olin ajoissa. Alku hämmingin jälkeen pääsimme aloittamaan ja mielestäni ihan hyvä treeni saatiin tehtyä. Rinta/selkä oli vuorossa ja sain hyviä neuvoja ja yhden itselleni hyvän liikkeenkin opin. Ihan perus soutu, mutta erilailla tehtynä ja osuma oli jäätävä. :-)

Ensin teimme vinopenkkiä ja superina sen kaveriksi ihan kulmasoutua. Kulmasoutua teimme isolla tangolla joka itsessään painaa 20kg ja sen lisäksi hän laittoi 15kg kiekot päihin eli painoksi tuli 50kg. Sain tehtyä ja kuulin viereltä :"Se alkaa painamaan, älä välitä vaan tee!!" Ja se todellakin painoi mutta mä tein. Vasta myöhemmin tajusin etten ihan tuolla painolla ole tainnut ennen tehdäkkään. Pisteet siis mulle!!

Seuraava pari oli levitykset ja ylätalja soutu. Hän sai olla hakemassa isompia painoja melkien joka liikkeessä, kun ensimmäiset oli liian kevyet. Kun emme ole aiemmin treenanneet yhdessä, ei toinen voi millään tietää mitä painoja käytän mihinkin joten sai koko aika niitä olla lisäämässä. Hän ehkä jopa hiukan hämmästyi asiaa, en tiedä, mutta pisteet taas mulle. :-)

Ja koska emme olleet aiemmin tuttuja keskenämme, ei hän mitenkään voinut myöskään tuntea huonoa huumorintajuani. Kysyin jossain vaiheessa voinko tehdä jotain, siis kun hän lisäili painoja tai otti niitä pois tms. Vastasi, että sun työsi on nyt vaan tehdä nämä liikkeet, ei tarvitse huolehtia muusta. "No, minäpä sitten vaan seison tässä ja näytän kauniilta." Heti tän jälkeen hävetti, pitikin avata suuni (hän taisi katsoa jopa hiukan kieroon). Nyt meni pisteet hänelle. :-)

No, treeni jatkui supersarjoja tehden, rintaa ja heti perään selkää. Lopuks teimme yhden supersarjan pelkkää selkää ja ihan lopuksi yhden pyramidin alataljaa. Joka painolla 10 toistoa ja painoa lisää 10kg, 10 toistoa ja painoa lisää 10kg. Sitten tulimme samalla lailla alaspäin jotta toistoja tuli peräjälkeen 70kpl. Tähän oli todellakin hyvä lopettaa treeni, kiittää ja kumartaa ja kysellä seuraavaa kertaa. Sovimme, että seuraavalla kerralla hän tulee Mayor´sille treenauttamaan mua, päivää ei lyöty lukkoon. Katsotaan ottaako hän yhteyttä. :-)

Sali oli suht pieni, mutta kompakti. Löytyi se mitä hyvä treeni vaatii ja vielä lisääkin. Tässä pari kuvaa salista. 

Tämän vierailun jälkeen menin vierailulle ystäväni luokse. Vaikka näemme harvoin niin aina näkeminen on yhtä ihanaa, tuntuu kuin ei aikaa edellisen tapaamisen välillä olisikaan. Pus sinulle, jos tätä satut lukemaan. :-)

Sattuipa salilla tässä kerran.. Käyn salin jälkeen aina suihkussa, en koe miellyttäväksi matkustaa metrolla ja junalla hieltä haisevana kotiin. No, tässä kerran oli samaan aikaan saunassa joku, kun minä olin suihkussa. Kuulin kuinka heitteli löylyä kerran, heti perään toisen kerran ja kolmannen. Mielessäni kauhistelin, että kuka pystyy noin paljon löylyä heittelemään. Sitten löylyhuoneesta tuli ulos tumma nainen ja mietin itsekseni, että taisi sittenkin tulla liikaa löylyä jopa hänelle. Mutta ei, hän täytti ämpärin ja painui takaisin saunaan ja kuulin löylyn heiton jatkuvan. Olikohan hänellä koti-ikävä, kun niin kuumassa halusi olla?? ;-)

Kävin tällä viikolla totutusti treenaamassa myös jalat Valkun kanssa. Mulle on jostain syystä hyvin syvä vihasuhde laitteeseen nimeltä v-squat. Siinä tehdään etureisiä ja mä vihaan ja vähän pelkäänkin koko laitetta. Jostain syystä en pysty parhaimpaan suoritukseen siinä koskaan, mä en saa itseäni menemään tarpeeksi alas. Mä en edes tiedä mitä siinä pelkään, sitäkö etten pääse ylös vai painoako pelkään? Mun päässäni on joku lukko sen laitteen kohdalla!! Taas kävi sama juttu kuin aiemminkin, sillä erotuksella, että nyt Valkku sanoi mulle alunperin Bullin viisaat sanat: "Teet yhden toiston kerrallaan. Useammasta toistosta tulee sarja ja useammasta sarjasta taas muodostuu treeni." Tää valaisi mua, mä todellakin keskityin vain ja ainoastaan tekemään yhden toiston kerrallaan. En ajatellut yhtään saanko niitä useampia tehtyä, mihin mun voimat riittää tai pääsenkö mä sieltä ylös vai en. Keskityin yhteen jonka jälkeen tuli toinen ja sen perään kolmas jne. Näin sain tehtyä 15 täydellistä suoritusta ja tuntui kuin päässäni olisi lamppu syttynyt!! Välillä sitä tarvii saada loksahtamaan asiat oikein päänupissaan jotta pystyy parhaimpaansa, eikö ole omituista??!!  :-)

Sivuviparit on mulle kans toinen ongelmakohta. Niitä joudumme toistamiseen, kerta toisensa jälkeen toistamaan ja harjoittelemaan, mutta periksi ei anneta!! Aikaa meillä on maailman tappiin saakka, mä ne vielä opin, aivan taatusti!!

No, tän viikon olkapää treeneissä viparit olikin jo parhaimman näköisiä kuin koskaan, sanoi Valkku. Kotona Ukkokulta kysyi miten treenit menivät (ihana kysyy aina samaa, Hän on kiinnostunut mun treeneistä). :-) Sanoin, että nyt oli parhaimman näköistä viparia koskaan. Ukkokulta kysyi: "Mitä?? Parhaimman näköistä piparia kuin koskaan? Pipariako sä olet siellä esitellyt?" Nauroin maha kipeänä, tosiaan parhaimman näköistä piparia!! :-)

Eilen kävin tekemässä viikon kiertotreenin, joka onkin nyt uudistettu hiukan. Taas oli mielekästä tekemistä, mitä nyt yksi "salipoliisi" sai mun pinnani kärähtämään. Olin laittanut maton itselleni valmiiksi ristikkäistaljan eteen, kun siihen olin menossa tekemään liikkeeni. Näin peilistä kuinka hän niskojaan nakellen nosti maton ja oli laittamassa sitä paikoilleen. Huutelin, että olen tulossa siihen ihan kohta ja jätin maton siihen tarkoituksella. Kuulin hänen mutisevan siitä kuinka seitsemää laitetta varaillaan samaan aikaan. Sanoin, että tule ihmeessä tähän tekemään jos haluat, voin tehdä sillä välin muutakin. Tuskin tässä tarvitsee tappelemaan alkaa. Ei sanonut mitään eikä tullut. Meitä oli mun ja Ukkokullan lisäksi salilla tasan hän ja toinen mies. Olikin ihan katastrooffi kun ajattelin olla siinä taljassa ehkä minuutin kaksi, huh huh!! Tälläinen saa välillä pinnan kärähtämään turhaan, nytkin sitten kiukuttelin Ukkokullalle joka oli tilanteeseen tietty täysin syytön!! :-)

Nyt kun olen ottanut kick biken taas esille, niin otin sen yhtenä päivänä myös töihin mukaan. Menin junalla Helsinkiin ja asemalta potkin töihin. Töistä olin menossa suoraan treenaamaan joten tietty potkasin myös sinne. Treenin jälkeen ei sitten tarvinutkaan jäädä salin juoksumatolle kävelemään vaan potkin salilta asemalle ja loppu aerobinen oli sillä hoideltu. :-)

Tänä aamuna oli tarkoitus taas mennä kick bikella töihin. Mutta satoikin vettä joten en mennytkään. Ehkä just sen takia aamuni ei todellakaan alkanut kuten olisi ehkä pitänyt. Koirani kusi matolle jonka jälkeen poltin suuni tulikuumalla puurolla niin, että kitalaki oli rakoilla. Töihin lähdin tietty ilman sateenvarjoa jonka olin varta vasten kaivanut esille. Tämän takia ajattelin sitten hypätä Pasilassa pois ja mennä bussilla jolla pääsen lähemmäksi työpaikkaani niin en kastu niin paljon. Sitten hajoaa bussi kesken matkaa ja jouduin kävelemään ratikalle jota odottaessa sitten meni tovi. Töistä tietty myöhästyin jonnin verran. Väkisinkin tuli mieleen, että olisin voinut jäädä sänkyyn nukkumaankin. :-)

Nää mun postaukset toistaa toisiaan, tiedän. Mutta koska tämä on mun kanavani purkaa ajatuksiani niin pidän tämän myös sellaisena, kirjoitan just sitä mitä mielessä pyörii. Välillä pitää sanoa mitä mielessä pyörii, kuten potilas tänään minulle. Kävimme hänen kanssaan tälläisen keskustelun: 
Pt: "Aikku, oletko sä kiinnostunut naisista sillä lailla?"
Mä: "Mä pidän kyllä naisista, mutta en sillä lailla. Miten niin?"
Pt: "Olen tätä paljon miettinyt. Luojalle kiitos ettet ole." 
Mä: "Joo ja vähän myös mulle. Jos asia on sua mietityttänyt niin olisit vaan kysynyt aiemmin. Ei minua olisi haitannut."
Pt: "Mutta se tuli just nyt suuhun, siksi kysyin sitä nyt."
Mä: "Hyvä, että kysyit niin ei sitten enää vaivaa." :-)


Joten muistakaa kyseenalaistaa ja kysellä jos joskus jokin asia mietityttää, älkää nielkö kaikkea mitä teille sanotaan. :-)

Ensi viikolla mulla on jälleen lepoviikko eli tiedossa kevennettyä treeniä muutamalla lenkillä höystettynä. Menen myös hierojalle, nyt ihan itselleni uudelle hierojalle. Sain Naisten päivän kunniaksi ostettua tunnin hieronnan hintaan 30€. Oikea hinta olisi ollut 60€. Fiksuna sanoin työkaverille, että sain tunnin hieronnan puolella tunnilla. Hieroja saa sitten laittaa hösseliks, että ehtii hieromaan puolessa tunnissa tunnin homman. :-)

Tälläistä siis tällä kertaa ja tässä vielä lopuksi mielestäni parhaimpia Fingerporeja kautta aikojen. :-)

Kahdeksas viikko, entä miten meni tankkaus?

Se on jo kahdeksas viikko joka on dieettiä meneillään. Kyllä nyt alkaa olemaan suonet näkyvissä, lihakset on ihan säikeillä ja rasvasta ei tietoakaan. Tuskin tarvii enää kauaa olla vähemmällä ruoalla, koska tää homma vaan etenee kuin juna. Paino tippuu silmissä, vaattet roikkuu päällä ja posket on lommolla. Jos ette usko niin valehtelen lisää. :-)

Tosiasiassa tää ei mene eteen eikä taakse. Ollaan tietty tyytyväisiä ettei takapakkia tule, mutta aikuisten oikeasti en olisi kovin pahoillani jos alkais näin ensiks edes paino laskemaan edes vähäsen. Viime viikon huikea tulos oli ihan pyöreä 0, oikein sellainen +-0. Toisaalta siihen alkaa jo tottumaan, mutta koska olen nainen ja dieetillä oleva nainen, niin mun oikeus on olla vähän äkämökö kun ei paino laske. Olen jotensakin sisäistänyt ajatuksen, että dieetin tarkoitus on saada painossa tapahtumaan muutosta. Korjatkaa vaan jos olen väärässä, syön mielelläni sanani jos olen väärässä. :-)

Se valituksesta, ei tää ainakaan valittamalla etene mihinkään. Nyt on muutoksia tehty, katsotaan miten ne tehoaa vai tehoaako ne. Jos ei niin sitten ruokavalio pitää purkaa atomeiksi ja tarkistaa joka mustikka minkä syön kuten Valkku asian ilmaisi. No, toivotaan tosiaan ettei siihen tarvitse mennä. :-) Muutoksista myöhemmin lisää.

Tankkauspäivä oli viime sunnuntaina, miltä se näytti? No tältä.. Aamupalaksi söin ison kasan kaurapuuroa kanelilla ja päärynä-mango piltillä. Kieltämättä kaipasin hiukan kookosöljyä makua antamaan, mutta tääkin makuelämys oli oikein miellyttävä, ei siis valittamista. Puuron lisäksi söin gluteenitonta sämpylää, niitä oli kahta makua. Oli porkkanayrtti ja olisiko toinen ollut tattarirouhe tai jotain sinne päin. Olivat tuoresämpylöitä ja aivan kipeen hyviä. Niitä söinkin sitten vähän pitkin päivää. :-) Myös hedelmä kuului aamiaiseeni ja valikoin päärynän. Häntä onkin ollut vähän ikävä tässä matkan varrella. :-)

Seuraavaksi söin töissä välipalan johon kuului jälleen sämpylää jonka päälle laitoin muuten hummusta. Hitto, että olikin hyvää. Sämpylän päällä oli kasviksia ja jälkkäriksi oli kuivattuja hedelmiä eli taatelia ja ananasta. 

Lounaaksi mulla oli riisiä dolmiokastikkeella sekä parsakaalia. Jälkkäriksi oli jälleen kuivattuja hedelmiä. 

Välipalaksi vedin taas sämpylää ja kuivattuja hedelmiä. Sitten tuli kiire lähteä töistä ja jäi osa välipalaa syömättä joka olisi ollut hedelmäsalaatti, niin söin sen junassa matkalla kotiin. Hätä ei lue lakia meinaan. :-)

Kotona meni vielä illemmalla hedelmäsalaattia ja sämpylää. 

Tän enempää en jaksanut vaikka olisi pitänyt syödä vielä kerran illan aikana, mutta maha ei vaan kertakaikkiaan vetänyt enempää. Nytkin mulla särki mahaa, välillä jopa oksetti. Mutta hyvin selvisin. Illalla nukkumaan mennessä tiesin tasan mitä tarkoittaa sanonta: "Mennä mahansa viereen maate." Turvotus oli aika jäätävää. :-)

Mitäs vaaka näytti seuraavana päivänä tän kaiken ähmimisen jälkeen? Paino nousi niinkin maltilla kuin tasan kilon, eli silloin tankkaus oli aiheellinen.  Elimistö alkoi olemaan tyhjä hiilareista ja näin se saatiin taas täytettyä. Seuraavana päivänä oli kilosta jäljellä enää +100g eli nopeasti myös lähti nesteet taas liikkelle. Koska hiilaria tuli yhtäkkiä 500g, normaalin 150g sijasta ja vettä join joka välissä niin turvottaahan se. Mutta ei tosiaan mennyt kauaan, seuraavana päivänä, puff ja nesteet poistuneet. 

Mitä hyötyä tankkauksesta oli? Mulla oli tiistaina jalkatreeni valkun kanssa ihan  vaan siksi, että tankkauksen jälkeisen treenin on hyvä olla se lihasryhmä joka itselleen on se heikoin ja mulla se on jalat. Niinpä paukutettiin ne turvoksiin ja voi Sylvi ja sen sisarukset, en ole koskaan kokenut samanlaista kipua lihaksissa kuin silloin. En tiennyt mitä odotin, mutta en varmasti ainakaan tätä. Ei tosissaan tiennyt olisiko itkenyt vai nauranut joten vaan nauroin. Mä usein nauran sillain vähän hysteerisesti kun alkaa oikein sattumaan. Mutta työkaverin sanoin: "Jos asialle ei voi nauraa, sitten se on jo ongelma." No, kipu ei ollut ongelma, mä nauroin sille päin naamaa, hahhahahhahaa!! :-)

Mitäs me sitten tehtiin? Ensin kyykättiin, nyt painoa oli 67,5kg. Valehtelisin jos sanoisin, että se oli helppoa koska sitä se ei todellakaan ollut. Mutta se meni. Ja liki aina niin myös tällä kertaa, mä alan lämmetä vasta kun sarjat jo tehty ja vaihdetaan liikettä. Mun lihakset lämpenee selkeästi hyvin hitaasti. Toisin kuin MÄ, joka välillä lämpeen turhankin nopeasti. :-)

Tämän jälkeen mentiin prässiin, aluksi yhdellä kiekolla ja aina 4 toiston jälkeen lisättiin yks kiekko. Näin mentiin siihen saakka kunnes ei enää mennyt yhtään ja lähdettiin samalla tyylillä alaspäin. Näin saimme toistoja yhteensä 36 ja jalat niin täyteen verta ja kipua etten ole tosiaan eläissäni kokenut. Nyt tasan tiedän miltä miehistä tuntuu kun veri pakkautuu yhteen paikkaan, tosin mulla se paikka oli jalat eikä jalkoväli!! :-)

Teimme, minä tein myös takareisi koukistuksia, v-squattia, haarakyykkyä kahvakuulalla, reiden loitontajia ja pohkeita. Joka laitteen jälkeen salaa toivoin, että josko tämä olisi jo viimeinen liike, mutta ei. Valkulla ei ollut mihinkään kiire, hänellä todellakin oli aikaa rääkätä mua!! Jestas, että oli jalat turpeena!! :-)

Arvatkaa tuliko hyvä fiilis, kun sain kuulla kehuja mieheltä? Eikä ne ollut oman miehen sanomia eikä edes työkaverinkaan. Vaan salilla odottaessani Valkkua kävin erään kanssa treenajan kanssa keskustelun, sellaisen pienen kannustuspuheen tai sillain ainakin sen otin. Hän kysyi ensin oliko hyvä treeni? No, olin veivannut siinä vaiheessa 10 min crossaria ja naamani oli aivan punainen ja hikinen, mutta treeni oli vasta edessäpäin ja sen hänelle sanoin. Hän sanoi, että sinä näytät hyvälle. Voi kiitos, kiva kuulla, tosin dieetti vasta meneillään, katsotaan miltä näytän sen loputtua. 

Sinä treenaat tosi kovaa, olen katsonut. Hei kiitos, olen ihan otettu. Yritän todellakin aina treenata kovaa, olin yksin tai pt:n kanssa, aina annan kaikkeni. Sinä et ota itsestäsi kuvia peilin edessä, niinkuin nuoret naiset nykyään tekee. He ottavat kuvia ja sanovat käyvänsä salilla ja sitten ihmettelevät kun ei tule tulosta. No, sepä se, ei tänne tulla kuvia ottamaan vaan treenaamaan. 

Tän keskustelun kulun voitte mielessänne kuvitella huonosti suomeksi puhuttuna niin saatte käsityksen miltä se kuulosti. :-)

Mutta se ei tosiaan yhtään haitannut vaikka hän onkin sellainen minimies minimaasta tai mistä lie onkaan. Kehu on kehu ja olin tosi otettu hänen sanoistaan. Valkulle asiasta kerroin ja hän sanoi ihmetelleensä, että yrittäääkö minimies pokata mua. Mutta oli samaa mieltä kanssani, kiva kuulla tuollaista!! :-)

Mahdollisesti uusi tankkaus heti perään? Valkku sanoi alkuviikosta, että jos tankkaus on aiheuttanut aineenvaihduntaan kunnon buustauksen ja se on saanut painon lähtemään alaspäin niin sitten on heti sunnuntaina jälleen uusi tankkaus. Sovittiin, että tänään, lauantaina otan painon ja jos se on laskenut enemmän kuin -100g niin tankataan. Aamulla siis paino ja viestiä Valkulle. Joo, otin painon mutta eipä se kauheasti yllättänyt kun näin sen olevan +100g viime viikosta joten ei tarvi huomenna varmasti ähmiä hiilaria massua täyteen. Viestiä en ole vielä laittanut, antaa toisen rauhassa viettää lauantai päiväänsä, ehtiipä hän kuulla tämän ratkiriemukkaan uutisen hiukan myöhemminkin. :-)

Ensi viikolla lepoviikko. Ja kyllä taas eilen huomasi treenatessamme selkää ja tisuja, että lepo tulee taas tarpeeseen. Nyt olen taas viisi viikkoa treenannut lujaa, tehnyt kovia aerobisia ja yrittänyt saada kulutusta korkealle. Nyt kroppa on taas sitä mieltä, että on aika höllätä. Ensi viikolle mulla oli alunperin hieronta varattuna, mutta työmenojen takia jouduin sen perumaan. Luvassa siis aerobista ja ehkä kevyempää treeniä, ainakin yhden jalkatreenin menen Valkun kanssa tekemään. Mutta lepoa mielelle ja kropalle, siitä on ensi viikko tehty. :-)

Tän jälkeen meinaan viettää lepoviikkoa joka viides viikko joka kuudennen sijaan. Paukuttelen kuitenkin aika kovia treenejä mielestäni joka kerta ja kroppa alkaa viidennen viikon kohdalla olemaan jo aika finaalissa. Sen huomasi eilen selkä/tisutreeneissä. Ei vaan syty samalla lailla, ei saa niin paljon itsestään irti kuin haluaisi. Joten lepo todellakin tulee tarpeeseen. :-)

Maanantaina tapahtuu jotain mitä olen kauan odotellut. Meinaan pääsen vihdoin eroon Tallinnan tuliaisestani eli tatuoinnista jonka olen ottanut varmaan 17v sitten. Rintapielessäni "komeilee" käärmes hattu päässä. Otettaessa se oli kovinkin huvittava juttu, mutta nyt kun värit on ihan kulahtaneet ja kuva muutenkin epäselvä, niin en ole enää aikoihin pitänyt sitä mitenkään huvittavana. Maanantaina se siitä lähtee. Sitä ei kuitenkaan pois oteta millään laasereilla tai muullakaan konstilla vaan se peitetään uudella kuvalla. Millainen se tulee olemaan, se me nähdään myöhemmin. :-)

Ens viikolla tapahtuu muutakin ihanaa!! Meinaan lauantaina lähden kohti Lahtea ja Ilonaa. Meillä on treenitreffit. Hän saa määrätä mitä tehdään, mä lupaan vinkumatta tehdä mitä käsketään. Sen jälkeen kyläilyä, höpötystä, naurua ja toisemme tsemppaamista. Ihana päivä tulossa, I can´t wait!! :-)

Siinäpä kuulumiset tällä kertaa. Nyt jään katselemaan mitä ruokavalioon tehdyt muutokset saavat aikaan ja kerron niistä sitten seuraavalla kerralla. Hui, nyt kaikki alkoi varmasti jännittämään, kukaan ei saa nukuttua öitänsä kun vaan odottelee miten mun dieetti etenee. Hei relax vaan, jos se ei etene niin nauretaan sille päin naamaa, ei pidetä sitä ongelmana (ei tehdä siitä ongelmaa). Mulla on hyvä Valkku, luotetaan häneen!! :-)

Mahtavaa viikko kaikille, nauttikaa kevään tulosta!! 

Jos ei ala tuloksia tulemaan, alamme Valkun kanssa treenaamaan agilitya. Saatte itse miettiä kumpaa kaveria minä edustan!! :-)

Seitsemäs viikko ja tankkausta tiedossa

Seitsemäs viikko menossa ja säästyin vesi/leipä kuurilta koska vaaka näytti armollisesti -400g. :-)
Virallisesti on kuuden viikon aikana lähtenyt -2,1kg. Tiedän, se ei ole paljon, monet saavat samassa ajassa huomattavasti suurempia tuloksia aikaiseksi, mutta miksi en sitten minä saa? Kas siinäpä kysymys!! 

Mulla on aina ollut hankalaa saada painoa alas ellei kaloreita pudoteta suhteellisen alas. Mutta siinä lähtee sitten myös lihas ja sitähän me ei todellakaan haluta!! 
Sunnuntaina on tankkauksen vuoro, katsotaan mitä se saa aikaan kropassa. Tavoitteena on saada aineenvaihdunnalle kunnon herätys, ala laiskuri tekemään töitä äläkä laiskottele!! Täällä on meitsillä sentään tavoitteet joihin pitää pyrkiä ja siihen tarvitaan nyt sunkin osuutta ja aikas vahvasti tarvitaankin!! 
Kun ei pääse lihaksenikaan helpolla tässä hommassa niin on aineenvaihdunnankin tehtävä oma osuutensa. Joutuuko tässä kohtaa pitämään sille sellaisen:"Kohta joudut nurkkaan seisomaan jollet tottele" puhuttelun? Jos tässäkin auttais uhkaus-kiristys-lahjonta mallinen toiminta? Mietintää jää vielä millä mä uhkaan ja kiristän?? Lahjonta vois tietty olla jäätelöä, siitä se varmaan tykkäis. Tykkää varmasti, onhan se mun aineenvaihduntani ja eli ihan mä ite!! :-)

Uskotteko muuten, että kun alan kirjoittelemaan niin mulla ei todellakaa  ole mielessäni välttämättä edes aihetta, tätä tekstiä vaan suolletaan suoraan päästä. Siks tässä ei olekkaan mitään järkeä eikä taikaa, mutta tää on just sen näköinen kuin minäkin, suollan suustani "asiaa" ajattelematta sen enempää. :-) No, se siitä, jatketaan.. 

Tankkauspäivän ohjeet tulivat. Mä luulen, että Valkulla oli tullut joku erehdys tai muistikatkos sitä tehdessä. Mä luin ohjeet läpi ainakin kolmesti enkä löytänyt edelleenkään mistään kohtaa jäätelöä. Ei ollut aamupalassa, ei välipalassa eikä edes yöpalassa lukenut jäätelöä. Tosin ei siinä lukenut yöpalaakaan. Olikohan unohtanut senkin? Oli kyllä muistanut laittaa riisin/pastan varmaan joka palalle, aamuisin ei tainnut olla. Mä alan sunnuntain jälkeen muistuttamaan enemmän kiinalaista kuin kiinalaiset ite. Tai jos söisinkin koko päivän pastaa, heräisinkö maanantai aaamuna hoikkana, tummana kaunottarena eli italialaisena herkkubebana?? Juma, ehkä kokeilemisen arvoinen juttu!! :-) Mun tuurilla olisin kuitenkin se italialainen hampaaton äkänen anoppi joka polttelis piippuaan tupansa pihalla odotellessa kelvotonta poikaansa ja vielä kelvottomampaa miniäänsä kylään. 

Blaaah, mä taidan halutakin olla  vaan oma itseni. Ja taidan syödäkin koko sunnuntain Lapin rieskaa jotta maanantaina herään Aslakkina neljäntuulenhattu päässä. No niin, nyt riitti... :-)

Liityin Sulamoon eli entiseen kalotilaskuriin. Latasin sinne päivän eväät ja tadaa, saan noin 2000kcal pvässä. Jos tällä ei paino laske, on se vaan kumma sanon minä koska kulutus on treeneissä aika huimaa!! Treenipäivinä syön enemmän koska silloin tulee banaani ja palautusjuoma treenin päälle. Tänään esim olen syönyt hiukan reilu 2000kcal koska olen treenannut kaksi kertaa. Siitä kohta lisää. 

Katsoin edellisen dieetin ohjeita ja en totta puhuen edes uskalla merkata niitä tuonne Sulamoon. Vois tulla paha mieli kun katsois kuinka vähän sitä on oikeasti syönyt silloin. Mutta silloin myös lähti paino hiukan helpommin, mutta kuten jo sanottua, se taisi olla enemmänkin lihasta joka silloin on menetetty. Nyt olisi tavoitteena olla menettämättä sitä, nähtäväksi tietty jää miten käy. :-)

Meillä oli Valkun kanssa viime viikolla "lepoviikko" toisistamme. Sen kyllä huomasi tällä viikolla, hänellä oli aivan liikaa energiaa rääkätä mua. Keskiviikkona tehtiin jalkoja kuten joka keskiviikko, se on jo rutiini josta poiketaan hyvin harvoin. 
No, ensiks kyykättiin. Sain kuulla sen olevan sulavan eli smoothin näköistä, kevyttä ja joustavaa. Ja mitä enemmän romua niin sen paremman näköistä. Kiva kuulla, koska en ite koe sen olevan kovinkaan helppoa. Nyt oli painona jo 65kg, siitä se nousee 2,5kg joka viikko. Tai ei varmana nouse, muuten mä kyykkäisin kai jouluna jo 200kg tai jotain. En tiedä, laskekaa ite jos haluatte. :-)

Mutta nyt mulla oli se uusi vyöni päällä ja oli se vaan itselle varmempaa kyykätä kun oli tukea keskivartalossa eri lailla. Ehdottomasti suosittelen kaikille hankkimaan nostovyön ja nahkaisen sellaisen. On meinaan  apuna suuri kyykyssä ja vedoissa. No, kyykyn jälkeen oli takareidet maaten jonka jälkeen oli GHR. 

Tämä on vanha kuva, mutta näette millainen on GHR.

Tämä on laite alakerrasta, pirun keksintöä. Mutta niinpä mä vaan senkin laitteen selätin 100-0, mä olen dieetillä ja energiaa on vaikka pienelle kylälle jakaa!! Tarvisikohan joku pikku kylä sähköä itselleen, jos menis polkasemaan kylän valoiseksi. :-)

Sitten oli suorinjaloinmaastavetoa ja heti perään oli sissikyykkyä. Sekin on alakerran keksintöä, on pirulla ollut tekemistä kun kaikenmaailman värkkejä keksinyt. :-) 

Suunnilleen tälläinen värkki on sissikyykky. Jalat tuonne väliin ja ei muuta kuin persettä alaspäin. Ja ja jos ei ala eturieisä hapottamaan niin olen varma ettet edes omista etureisiä. :-)

Tämän jälkeen teimme minä tein squat blastia eli kepin kanssa 25 kyykkyä, heti perään 24 askelkyykkyä ja vielä siihen perään 10 jännehyppyä. Minsan tauko ja toinen kierros. Ilmeisesti tämäkään ei riittänyt mulle vaan jouduin vielä loitonnuskoneeseen ja heti perään pohkeet. Näiden kaikkien jälkeen mä olin suorastaan uupunut!! Sykemittari huusi punaisella, keskisyke oli 134 ja max 174. Kulutus oli 817kcal. Voitte olla sata varma, että hengästytti. Mutta syke laskee tosi nopeasti ja sainkin kuulla kuntoni parantuneen todella paljon. Missään vaiheessa en vetänyt happea kuin se kuuluisa kala siellä hietikolla vaan pystyin jopa puhumaan. Mua kun ei saa hiljaiseksi sitten millään!! :-)

Oli aika kaunista ulkona keskiviikkona kun lähdin treeneistä.

Tänään vapaapäivän kunniaksi crossasin kotona. Katsoin taas tölsää samalla ja hyvin jaksoi tunnin polkaista. Syke oli nyt 125/142 ja kulutus oli 561 kcal. Ei hullummin tunnin hommasta. Kävellen saisi ehkä puolet tuosta joten kun tuollainen värkki kotoa löytyy niin näin dieetillä ollessani sitä pitää ehdottomasti hyödyntää. Nyt kun halutaan kulutusta mahdollisimman paljon.

Melkein voisin väittää, että tuli hiki. Burnerit toimii. :-)

Mulla oli myös selkä/rintatreeni valkun kanssa tä vuorossa. Ei hän päästänyt mua siinäkään helpolla, ei hän päästä koskaan! Tehtiin neljää eri supersarjaa. Kolme ekaa meni neljä kierrosta, vikassa pääsin vähän helpommalla ja oli vain kolme rundia. :-)

Ekana oli ristitaljassa levennyksiä maaten ja perään heti pulloveria taljassa. Seuraava liikepari oli alatalja vastaotteella ja perään rintapunnerruskonetta. Sitten oli rintapunnerruskonetta tasapenkillä ja perään ylätalja seisten (ihan mun lemppariliike nykyään). Tasapenkki koneeseen Valkku iski 20kg per puoli. Kauhulla katsoin ja sanoin ettei olla koskaan tehty tuollaisilla painoilla. Vastaus oli, että tänään tehdään. Joo, meni niitä 3 kpl ja sitten suosiolla vähensi painoja. Hänelle ei todellakaan sovi mitkään tauot yhteisistä treeneistä. Hulluksihan se tulee. :-)

Lopuksi oli vielä ristitaljaa eteen ja kulmasoutua vastakkaisella otteella mutkatangolla. Näin saimme taas tunnin kulutettua ja mittariin iski lukemat 128/163 ja 611 kcal poltettiin. Tänään mulla siis palanut pelkästään liikunnan avulla 1162 kcal. On meinaan saakelin ihme jos ei ala jossain vaiheessa näkymään vaaán lukemissa nää rallit. :-/

Kysyin muuten sitä tankkauspäivän jäätelöä, oliko se vahingossa jäänyt pois. Eikä edes ollut vahinko vaan ihan tarkoituksella jättänyt sen. Mutta sain mä sen tilalle ohukaisia, kunhan ite ne eka pussijauheesta teen. Ja rieskaa ja kuivattuja hedelmiä. Ohukaisjauheet ja hetelmät on jo haettu, huomenna meen hamstraa loput aineet. Otan sitten kuvia mitä olen syönyt jotta saatte vähän käsitystä kuinka bodari (wanttobebodari) syö oikein tankkauspäivänä. Paha olo ei saa tulla missään vaiheessa, mielummin överit kuin vajarit ja mitä ohjeita mä nyt sainkaan. Syö syö ja syö, tiistaina pumpataan sitten yhdessä jalat turvoksiin!!
Tuskin maltan odottaa, joudun varmaan kyykkäämään 80kg:lla. :-)

Ja sain muuten tänään aika pätevän ohjeen millä painoa saa alas. Hyppää parvekkeelta ja muutamassa sekunnissa on 60kg tippunut. Lupasin harkita vielä hiukan ennen tämän toteutusta. :-)
Tää ohje ei ollut sitten Valkulta. :-)

Lähtisikö tällä tavalla paino laskemaan? :-)

Dieetin eteneminen ja onnistumisen iloa

Dieettiä mennyt kohta viisi viikkoa. Viisi viikkoa joista olen ensimmäisen viikon tajunut olevani dieetillä, koska nälkä oli silloin niin kauhia, että näköä haittasi. Ekan viikon jälkeen en ole asiaa juurikaan miettinyt, ei ole ollut tarvetta. Paitsi punnitus päivinä ja silloin sitä on mietitty kaiken miettimättömyyden ajankin edestä. :-)

No miltä se paino nyt sitten näyttää? Ekalla viikolla oli pudotusta -1,3kg. Seuraavalla viikolla siitä tuli +400g takaisin. Kolmannella viikolla pudotus oli -500g eli oikeasti kahden viikon saldo oli -100g. Neljännellä viikolla sitten oli tulos -300g ollen nyt -1,7kg. Vauhti ei todellakaa päätä huimaa, neljässä viikossa -1,7kg. Nyt siirrän punnituksen sunnuntaille. Jos huomenna ei ole pudotusta niin asialle tehdään jotain. Aletaan siirtelemään hiilarien paikkaa tms. 

Mulla on onnekseni Valmentaja kehen voin luottaa 100%. Itse olisin kai tehnyt muutoksia jo aikaa sitten saaden kropan vieläkin sekaisemmin kuin mitä se nyt on. On hienoa, että mukana on ihminen joka tietää mitä tehdään, miksi tehdään ja varsinkin milloin tehdään. :-)

No onko tämä -1,7kg sitten tehnyt muutoksia kroppaani? Kyllä se on, rasvaa on palanut ihan taatusti enemmän kuin vaaka antaa ymmärtää. Vaatteet mahtuvat paremmin päälle, jopa sellaiset farkut joita en ole pitänyt viime syksyn jälkeen koska eivät ole mahtuneet jalkaani. Mitoissa näkyy rasvan palaminen, muualta lähtenyt paitsi rinnan alta ja päältä. Tosin sieltä ei ole mitään mitä lähteä, muuten käyttäisin kohta teinityttöjen kanssa samoja liivejä. Sellaisia bling bling mallia jotta loistan kuin joulukuusi. :-)

Kulutusta olemme lisänneet kovennetuilla treeneillä, kuten varmaan olen ennenkin sanonut. Tällä viikolla kävin maanantaina Valkun kanssa treenaa olkapäät ja kädet. Voihan pyhä Sylvi ja pari muutakin matamia, että olikin kova jumppa. Ekana oli pystypunnerrusta 15kg:n käsipainoilla. Sitten oli heilautusviparit + viparikone + viparit eteen käsipainoilla. Nämä kaikki putkeen ja kolme sarjaa. Sitten oli viparit sivuille pidoilla niin, että toinen käsi oli aina ylhäällä toisen tehdessä töitä ja vaihto + pystypunnerrus smithissä + takaolat kuminauhalla. Näitä taas kolme sarjaa. Mun olkapäät oli niin tulessa, että pelkäsin paidan syttyvän tuleen, ihan jäätävä polte!! :-)

Ei olla ihan turhaan treenailtu olkapäitä ja käsiä? :-)

Tämän jälkeen oli vuorossa kädet ja niiden hapotus!! Oli dippikonetta + hauis tangolla + ojentajat taljassa + hauis ristitaljassa. Nämä kaikki siis putkeen ja 45s tauko ja taas alusta, yhteensä kolme sarjaa. Näiden kaikkien jälkeen kädet ei enää nousseet, ei paljon lyöty nyrkkiä yhteen. :-) 
Näin kun tekee superia, triplaa tai neljää liikettä peräkkäin ei painotkaan voi ihan kauhian suuria olla. Tai itselläni ne eivät ainakaan ole, mutta hapotus on taattua ja sitähän me haetaan ja siinä hyvin onnistutaan. :-)

Tämä kuva omalta salilta, mutta näkee kai kehitystä hiukan tulleen?

Lähtiessäni salilta huomasin hississä, että sormukseni (riisun salilla sen aina pois koska mielestäni on turvallisuusriski) oli taskussani. Kaivoin sen esille ja laitoin sormeeni, sanoen ääneen hississä olevalle herralle: "Mennääns kihloihin taas, on isäntäkin sitten kotona tyytyväinen." Hän tokaisi, että tämähän on kuin 80-luvulla ravintolassa. Siihen aikaan sormukset otettiin pois ravintolaan mennessä (miehet otti) ja hyvässä lykyssä näkyi ruskettuneen käden vasemmassa nimettömässä valkoinen rinkula. Tätä varmaan näkee kyllä nykyäänkin. Molemmat nauroimme asiaa ääneen, itse jäädessäni hissistä pois ja hänen jäädessään hissiin ja uskallanpa väittää, että hänelle jäi kohtaamisesta yhtä hyvä mieli kuin itselläni. :-)

Keskiviikkona oli tarkoitus mennä tekemään selkä/rinta/vatsa treeni, mutta väsytti koko päivän, särki päätä ja palelsi, joten kotiin tullessani menin nukkumaan peiton alle ja jätin salin väliin. Herätessä oli paljon parempi olo, en onneks tullutkaan kipeäksi. :-)

Torstaina sitten menin salille tekemään jumpan joka jäi ke tekemättä. Fiilis oli aivan loistava. Treeni kulki hyvin, sain lisäillä painoja ja teinpä lopuksi uudet enkatkin pinnavedossa. Ensin lämmittelin 60kg:lla, sitten nostin 80kg:n ja sitten aloin tekemään sarjaa, aluksi 90kg x10. Seuraavaks 100kg x10 ja lopuks uskalsin nostaa painoja vielä 110kg:n. Valkun kanssa olemme tehneet 105kg:lla, mutta nyt vedin paremmaksi 5kg:lla. Eli 110kg x 6. Fiilis oli aivan huikea, tuulettelin itsekseni ja eräs kanssatreenaaja mies huuteli salin toiselta puolelta: "Hyvä hyvä, nyt on asennetta!!" Tuntui kieltämättä tosi hyvälle, näin tässä hommassa päästään hiljalleen eteenpäin. :-) 

Vanha kuva ja väärät painot, mutta pinnavetoa tehdään tässäkin :-)

Tällä kertaa otin salin seinältä tukivyön käyttöön ja nosto oli helpompaa. Niinpä asiasta juttelin Valkun kanssa ja kehoitti ostamaan vyön. Nyt kun painot alkavat olemaan suuria (mulle suuria) niin vyön käyttö on ihan perusteltua joten sellaisen hankin seuraavaksi. :-) 

Eilen olin Valkun kanssa treenaamassa jalkoja. Taas kyykättiin, tällä kertaa vuorossa oli 62,5kg. Jaksan kyllä sen painon nostaa, mutta aina hiipii pelko, että mitä jos en pääsekkään ylös. Tämä pelko on kuulemma hyvä asia, sillä tunteella mä teen sen oman maximi suorituksen. Sillä mä pusken itseni sieltä ylös ja tekniikkakin on hyvä. Tätä tunnetta pitää siis vaalia, liian itsevarma ei saa kuitenkaan olla. Ens vkolla kun mulla on kaikki treenit itsekseni niin jätän kyykyt tekemättä. Tarvitsen kuitenkin sen perään katsojan ja varmistajan, epävarmuus nakuttaa kuitenkin takaraivossa. Ja koska tarkoitus on treenata progressiivisesti niin ens kerralla painojen pitäisi olla jo 65kg. Senkin olen joskus kyykännyt, ei siinä mitään, mutta yhteisestä sopimuksesta jätän sen ens viikolla väliin ja teen muita liikkeitä. :-)

Eilinen jalkajumppa oli jälleen ihan kamalan kauhean ihanan hirveetä.  Mä huusin, mä kirosin, mä mesosin ja taas naurettiin. Ei varmasti ole yksiäkään treenejä vedetty ettei oltais naurettu aina välissä. Tietty puhumme välillä asiaakin, mutta usein asian vierestä ja nauru raikaa. Ja senkin takia se raikaa kun joka kerta kun mua alkaa oikein sattumaan niin mua alkaa naurattamaan. Sama juttu hierojalla, mitä enemmän sattuu niin sitä enemmän naurattaa. :-)
Hassua, mutta todellista. Välillä oikein hävettää, mutta minkäs sitä itselleen voi, jos tekee mieli huutaa niin huudetaan ja jos tekee mieli nauraa niin nauretaan. Ei tää saa olla liian tiukkapipoista touhua, tehdään tosissaan mutta ei totisena, eikös vain? :-)

Saimme aika moisen kulutuksen jalkatreenissämme. Aluksi olin crossannut n.10min ja kokonais ajaksi tuli näin 1h20min. Tästä ajasta kovaa treeniä oli sellainen tunti koska aluksi juttelimme ja lämmittelin ennen kyykkyä pienemmillä painoilla. No, kokonaiskulutus oli 673kcal ja syke oli 126/164. Kulutus oli jo sitä luokkaa, että paha enää pistää paremmaksi mutta ei tarvitsekkaan. Tälläisillä treeneillä pitäis sen rasvan nahan alta palaa ja alkaa joskus lihastakin näkymään. Mä niin odotan kevättä jotta näkisin tuloksia mitä ollaan saatu aikaiseksi. :-)

Eilen kotiin mennessäni junassa istui rouva vierelleni ja hänellä oli kädessään Paksu Pepeä. Mä voisin kuolla onnellisena syödessäni Paksu Pepeä ja tukehtua siihen. Mä saatoin maistaa sen maun suussani vaikka en ole karkkia syönyt 4,5- vuoteen. Mulla meinasi alkaa kuola valumaan suusta, niin törkeän paljon sitä teki mieli. Mutta ei, en riistänyt hänen kädestään sitä, en pyytänyt edes maistiaisia. Vaikka voitte olla varmoja, että mun todella teki mieli sitä!! :-)

Löysin muuten itselleni uuden "herkun", minttusuklaakahvin. Kun tekee mieli jotain spessua niin voi juoda Muumi Mamman sufeet ja kuvitella syövänsä jotain suussa sulevaa after eightiä! :-)

Ensi viikolla saan taas munaa ja lihaa, on taas ruokapiirin aika. Koska syön aika paljon jauhelihaa ei 2,5kg kauaa riitä, jouduin jo hakemaan kaupasta lisää. Mutta ens viikolla siis taas tuoreempaa, parempaa ja rasvattomampaa jauhista tiedossa. :-)

Eipä tänne tän kummempia kuulua, treeniä ja treeniä, siitä on meikäläisen elämä tehty. Välillä ruokaa, unta ja töitä, mitäpä muuta bodari kaipaisi?? :-) Ehkä tätä mikä Riitallakin mielessä? :-)

Dieetin eka vko kohta ohitse

Dieetti alkanut, hengissä ollaan, ainakin vielä toistaiseksi.
Voin kertoa, että nälkä on ollut tuttu kaveri ja pahoin pelkään tutustuvani häneen vielä paremmin seuraavan 15 vkon aikana. Vielä on  tosiaan 15 vkoa jäljellä maximissaan, jos hyvin käy niin sitten on vähemmän. Mutta lähden siitä ajatuksesta, että tää kestää 16 vkoa niin yllätys on aina mukavampi jos pääsee vähemmällä. :-)

Jokainen, ainakin Suomessa asuva tietää kuinka hiton kylmä täällä on viime päivät olleet. Minäpä en ole antanut tämän (kään) itseäni häiritä vaan kävin yhtenä aamuna kävelyllä melkein tunnin, koska kalenterissa niin luki. Mulle ei siis ole sää esteenä kun liikkua pitää. :-)

Yritimme Ukkokullan kanssa käydä leffassa viime vkl:na. Oli vika päivä ennen dieetin aloitusta ja hyvä niin, koska me ei mahduttu sinne leffaan. Ei he nyt onneks sanoneet, että olemme niin suuria vaan sinne oli vain yks paikka jäljellä. Leffa olisi ollut Kuningastyttö ja kiva oli huomata, että muutkin olivat sen löytäneet. Kannattaa siis mennä varmaan katsomaan se kunhan mahdutaan sinne. :-)

Ja koska me ei sinne leffaan päästy, niin mentiin sitten alennusmyyntiin ja onneks mentiin koska tein siellä löydön. Ja koska Ukkokulta halus kans jotain itselleen niin menimme sitten paikkaan missä hänkin sai haluamansa joten me molemmat saimme siis jotain itsellemme. :-)

Treenit on jälleen olleet todella hyvät. Kävin yhtenä päivänä kotisalillani tekemässä rinnan, selän ja vatsan. Sain tosi hyvän treenin aikaiseksi, selkä kipeänä sillai hyvällä tavalla monta päivää sen jälkeenkin vielä. 
Sain rinnalle tehtyä hyvin vinopenkkiä ja ristikkäistaljaa sekä penkkiä käsipainoilla ja ns. rintasoutua ( en tiedä miten sen parhairten selittäisin). Selälle onnistuu nykyään kaikki, se hermottuu ihan mahtavasti joka liikkeellä.  Tein ylätaljaa seisten kapealla kahvalla, kulmasoutua laitteessa yhdellä kädellä kerrallaan, pull overia ja alataljaa. Näiden lisäks vielä vatsoja ja treeni oli taputeltu. :-)

Valkun kanssa treenattiin jalat yhdessä ja jestas millainen treeni se olikin, ihan järkyttävän ihanaa sanon minä. :-)

Nyt olemme kyykyssä päässeet painoon 57,5kg joten ens vkolla ollaan jo painossa 60kg. Ihan kivasti ollaan päästy tähän pisteeseen, lähdettiin kuitenkin syksyllä melkeinpä tyhjästä eli 30kg:lla liikkeelle. Olemme nostaneet painoa 2,5kg viikossa jotta nivuset ja lonkankoukistajat pysyvät mukana. Ja hyvin ovat siis pysyneet, koska niitä ei ole särkenyt ollenkaan. :-)

Munhan piti oikeasti kertoa siitä jalkatreenistä eikä ainoastaan kyykystä. Alkuun me kuitenkin kyykättiin ja heti sen perään oli suorinjaloinmaastavetoa. Tämän jälkeen oli reiden koukistusta istuen ja sen kanssa superina pakaralaitetta joka jo viimeks tuli todettua alakerran keksinnöksi. Perä meinaan huutaa tuskasta sitä tehdessä tai sitten se olen minä joka huudan, en ole ihan varma kummasta se ääni lähtee. :-)

Näistä selvittyäni teimme prässiä hitaalla temmolla ja siinä se vasta huuto pääsikin. Painoa oli säälittävän vähäsen mutta siitä ei saa kuulemma stressata, pääasia että tuntuma on oikeassa paikassa syke pysyy korkealla, halutaanhan me kuitenkin kulutuksen olevan suuri näin dieetillä ollessa. 

Prässin jälkeen oli vuorossa sykkeenkohotusta "pienellä" keppijumpalla. Kyykkyä, askelkyykkyä ja haarahyppyä, minuutin tauko ja uusi rundi. Tän jälkeen olin valmis kuristamaan Valkun, mutta en ehtinyt (hyvä tietty niin), kun piti vielä mennä pohkeita rääkkäämään. Pohkeet on sellaiset jotka mulla hapottuu jo kun katsonkin sitä masiinaa. Ne on tulessa samantien, hyvä ettei lahkeet savua jo ajatuksesta!! Mutta niitäkin vielä siis tehtiin ja sitten sain kiittää ja kumartaa jälleen kerran sairaan hyvistä treeneistä. :-)

Kulutusta saimme tälläisellä treenillä 526kcal:n verran, keskisyke oli 139 ja max.syke oli 169. Meni aika hyvin näin niinkuin omasta mielestä!! :-)

Tälle viikolle tuli myös jäätävän hyvä olkapää/käsitreeni, mutta siitä ei nyt sen enempää. :-)

Ilona on omilla sivuillaan kertonut hiukan meidän joulun jälkeisestä jumpastamme, käykääs kurkkimassa miten Ilonan mielestä meillä meni. Meillähän tarkoituksena treenata taas yhdessä kunhan meidän dieettimme on hiukan edennyt, molemmat kuin aloitimme nyt maanantaina. Olen tässä vähän ikäänkuin myötätuntodieetillä Illonan dieetatessa tulevia kisojaan ajatellen. Kisat ei ihan vielä ole ajankohtaiset, mutta tämä on hänelle sellainen välidieetti. Ja koska ystävät tukevat toisiaan niin minäkin päätin dieetata. Tosin ei huono päätös, koska painoa on tullut edellisen dieetin jälkeen 8kg ollen maanantaina 65,4kg. Aika huimasta luvusta siis lähdimme nyt liikkeelle, mutta luotan Valkkuun 100%:sti ja teen kuten käsketään niin tiedän tulosta myös tulevan. :-)  Aloituskuvia en nyt tähän vielä laita, mutta niitä luvassa sitten myöhemmin.

Tälläistä tällä kertaa ja kuten viimeksi lupasin, on Fingerporin vuoro. :-)

Nauttikaa talvesta, se on vain väliaikaista. :-)

Tämä sopii hyvin työpäivääni :-)

Vuoden viimeinen..

On jälleen tullut aika kiitellä tästä vuodesta ja toivotella seuraava tervetulleeksi. Jokainen summailee vuottansa, miten se on mennyt noin niinkuin omasta mielestä, toisten mielipiteillä ei toivottavasti ainakaan ole merkitystä. :-) 

Tehdään myös lupauksia joita ehkä pidetään, ehkä ei. Itse olen niitä jotka ei niitä yleensä pidä niin olenkin jättänyt niiden lupaamiset jo vuosia sitten. Ja miksi niitä edes pitäisi tehdä, ainakaan just tänään? Eikös sitä voisi luvata vaikka joka päivä itselleen jotain ja kans pitää lupauksensa?? Esim luvata nousta oikealla jalalla sängystä joka aamu? Jos tulee aamu jolloin se ei onnistu niin mars vaan takaisin sänkyyn ja nouset uudestaan. Sitä kun teet aikasi niin jo alkaa oikea jalka edellä nouseminen luonnistumaan. :-)

Itsellänihän tämä vuosi on mennyt pitkältikkin liikkuen tai salilla ollen ainakin jos on uskomista merkintöihin joita olen almanakkaani raapustanut. Ja miksipä ei olisi, olenhan ihan ite jokaisen merkinnän tehnyt ja itse myös jokaisen liikuntasuorituksen suorittanut. Välillä yksin, välillä yhdessä ystävän tai valmentajan tai pt:n tai vaikka naapurin Reiskan kanssa. Uskoitkos, että olisin Reiskan kanssa treenannut? Ei kannattais koska ei naapurissamme edes asu Reiskaa!! :-) Siellä asuu Keke ja hän ei enää kykene liikkumaan mihinkään. Onneks hänellä on ystäviä jotka pitävät hänet juomissaan, ei kun siis hengissä. :-)

Liikuntasuorituksia on kuitenkin tälle vuodelle kertynyt senkin verran kuin 345 kertaa. Näistä kerroista on salilla oleilua kertynyt 179 krt, sauvakävelyä 50 krt, kävelyä 35 krt jne. Heiaheiaan kertyi mitaleita yhteensä 17kpl, enemmänkin olisi saanut tulla. :) Hiukan tietty harmitti, että en päässyt 350 kertaan vaan jäi viidellä vajaaksi, mutta toisaalta tavoitteeni liikuntamäärään oli maltillisempi eli sen ylitin 45 kerralla. :-) Tälläinen vuosi oli tämä vuosi liikunnan suhteen ja olen melkeinpä varma, että ensi vuonna enkat tulee paukkumaan monellakin tapaa. :-)

Juhlistin muuten myös tätä Uutta Vuotta omilla paukuillani, sellaisilla luonnon mukaisilla. :-)  

Tämä viikko oli sillain erikoinen, että Ilona kävi taas meitä hauskuuttamassa ja treenamassa kanssamme. Hän oli toivonut takareisi-pakarajumppaa ja sitä myös sai. Tai siis me saimme molemmat, treenasimme nääs kimpassa. :-)

Aluksi otimme lämpöä reiden ojennuksilla maaten ja kyllähän ne alkoi lämmetä kun tehtiin nousevin painoin sarjoja. Tämän jälkeen teimme samaa istuen. Meikä tässä vaiheessa vielä puhisi hissunkissun, en päästänyt suustani kuin hiljaisia huokauksia. Lupasinkin ensi vuonna ottavani uuden tatsin touhuun ja puhista vaan ihan hiljaisesti, rahvaat ne vaan salilla huutelevat. :-)

Mennessämme salin uuteen pakarapyllyosastolaitteeseen unohdin lupaukseni yhtä nopeasti kuin Uuden Vuoden lupaukset yleensäkin unohdetaan. Oli meinaan jo pakko päästellä muutama ei niinkään naisellinen karjahdus, koska se ihan aikuisten oikeasti sattui tarakkaan!! Välillä varmaan kuulostan kissalta jonka munat ovat jääneet mankelin väliin. Sillain hienosti ilmaistuna. :-)

Tämän helvetinkoneen kun olimme korkanneet niin suuntasimme suorinjaloinmaastavetoon ja sitä teimme hiiiitaaaiiilla toistoilla. Liekö tämä vai jokin muu otti osumaa alaselkääni koska sen jälkeen sitä ikävästi juili muutaman päivän. :-/

Ei tässä vielä kaikki vaan tämän jälkeen teimme haarakyykkyä kahvakuulalla. Ja koska Ilona ei osaa pitää suutaan kiinni :-) niin saimme tämän jälkeen vielä treenailla pohkeita. Koska omani ovat AINA ekan toiston jälkeen jo ihan valmista kamaa niin jokainen toisto ja jokainen sarja on tuskaa. Tuskaa jota EI voi huutamatta kokea, sitä on ihan väkisinkin päästettävä suustaan sellaisia kainoja äänähdyksiä. Sellaisia jotka kuuluu vain toiselle puolelle kaupunkia eli sellaisia hyvin maltillisia ja naisellisia, sellaisia jotka vain mä osaan!! :-) Tämän jälkeen onneksemme saimma sanoa kiitokset ja poistua paikalta, tietenkin pukkariin ottamaan yhteisiä kuvia. :-)

Tämän jälkeen lähdimme Ilonan kanssa syömään. Menimme Aasialaiseen buffet-pöytään nauttimaan melkeinpä viimeisistä ruoista mitä ennen dieettiä saamme nauttia. 

Ruokailun meinasi pilata ajatus siitä, että Valkku näkee mitä syön. Ei ihan ollut sallittua evästä, mutta kerrankos Ilonan kanssa pääsee syömään. :-)

Meillähän molemmilla alkaa dieetti ensi maanantaina, ah ihanata sanoa että alan dieetille ensi maanantaina. Minä, Ilona ja sadattuhannet muutkin suomalaiset aloitamme dieettimme ensi viikolla. Paitsi hätäisemmät aloittaa sen jo huomenna, mutta meilläpä ei ole kiire joten aloitamme vasta ens viikolla. Ja voin vaikka vannoa, että me olemme myös hiukan pidempään dieetillä kuin keskiverto Pirkko tai Pera. Heidän dieettinsä tulee loppumaan ens viikon torstaina tai jos ovat oikein sitkeää tekoa niin ehkä jaksavat sinnitellä viikon pidempään. Mutta entäs ME? Me ollaan sen verran hullua sakkia, että me kyllä jaksetaan. Ilonalla lysti kestää 15vkoa ja mulla max 16vkoa. Aika pitkä aika, eikös vain? Mutta sekin on vain väliaikaista, sen jaksaa kun sen päättää jaksaa!! Otetaan pala kerrallaan, ajatellaan vaikka viikkoa kerrallaan tai vaikka päivää kerrallaan jos pakko on. Tämä kun on päätetty vetää loppuun saakka niin sehän vedetään. En kehtais kuuna päivänä sanoa Valkulle kesken kaiken, etten sitten jatkakaan, mulle riitti. Ehei, tätä tehdään just niin kauan kun käsky käy ja syödään omia eväitä ihan joka paikassa. Näillä mennään ja keväällä me nähdään mitä tuloksia saatiin aikaiseksi. :-)

Kävin eilen myös vetämässä Valkun kanssa vikat yhteiset. Vuorossa oli rinta ja selkä ja täytyy sanoa yhtään itseäni kehumatta, että tekniikka on parantunut huomattavasti. Samaa sanoi Valkkukin ja kehuja on aina mukava kuulla. Tietää tehneensä jotain oikein ja onhan sitä tehty kun paikat on taas niin kipiät. :-)

Ens vuonna meillä taas harjoitukset jatkuu, varmaankin jalkoja teemme vuoden ekoissa treeneissä. Vieläköhän Valkku mua tunnistaa silloin, olenhan siinä vaiheessa ollut jo kaksi päivää dieetillä. :-)

Tänään kävin vielä tekemässä vuoden vikan kuntopiiri+paikon. Ihan tuskaiselle tuntuu pakaroissa kun vääntää Bulgarialaista ja pakarapotkua, loitontajaa ja lähentäjää. Täyttäessäni 50v on pyllyni kuin Brasilialaisella (montakohan kertaa tavasin tota sanaa, menikö se edes oikein?) hulahulatanssijalla (onko sellaisia?) 

Vuoden 2016 meinaan korkata niinkin erikoisella tavalla kun menemällä ystäväni kanssa lenkille. Sitten tulee rakas siskoni meille pelaamaan korttia. Ne on jo valmiiksi sekoitettu ja salamerkitty, älkää kertoko hänelle. :-)

Sunnuntaina otetaan Ukkokullan kanssa alku kuvat ja mitat, on sitten mitä vertailla. Ja mä todellakin toivon, että 16 vkon kuluttua peilistä katsoo ihan erilainen Aikku. :-)

Toivotan kaikille lukijoilleni, teille kaikille tuhansille tätä matkaa kanssani kulkeville oikein antoisaa Uutta Vuotta. Olkoon se teille yhtä hyvä kuin omanikin tulee olemaan. Ja muistakaa, te itse oman onnenne luotte. Tehkää siis niitä asioita jotka saavat hymyn kasvoillenne, olkoon se sitten salilla rehkimistä tai pitsin nypläystä. Itse olen harrastanut molempia ja molemmista tykännyt. Nyt mukana enää toinen. :-)

Päätin aloittaa uuden perinteen blogiini. Ikuisena ja hartaana Fingerporin ystävänä ja fanina postaan joka kirjoitukseen jonkun itseäni naurattaneen jutun. Se, että se naurattaa mua ei vielä tarkoita sitä, että se on hauska, mulla kun uppoo hyvinkin erilainen huumori. :-)