Body-peukku 👍

On taas se aika vuodesta jolloin jokainen vähääkään bodaamisesta kiinnostunut on ollut katsomassa Fitness Classic- kisoja Kultsalla. Joka kevät sinne vyöryy Better Bodiesin ja Gaspin huppareihin pukeutuneita kauniita sekä kaljuja kansalaisia jotka elää ja hengittää bodaamista/fitnessiä. Ja tietty me wannabebodarit ollaan menossa mukana, hupparilla tai ilman. Tällä kertaa ilman. :-)

Niin me asiasta kiinnostuneet viisi naista menimme katsomoon huutamaan suosikeillemme äänemme käheäksi. Söimme kiltisti kanat ja riisit/riisikakut katsomossa kuten asiaan tietenkin kuuluu ja kiertelimme messualueella katselemassa jos jotain ostettavaa löytyisi. Ja kas kummaa, löytyihin sitä. Meikäläisellä jolla ei vielä ihan kovin montaa pipoa kaapista löydykkään,  löysi kaksi lisää. Ne voi pukea vaikka samaan aikaan päähänsä, tällälailla näin, eiks vaan ole tyylikästä?? :-)

Ihanat naiset ihailemassa upeita miehiä. Totiseksi vetää. :-)

No, asiaan nyt taas. :-) Olimme siis katsomassa kisoja ja kannustimme ihanaa Miia joka kilpaili bodyfitness masters 35v-luokassa. Meidän silmissä hän tietty oli voittaja, mutta koska tuomarit eivät osaa aina asiaansa (kuten me katsojat osataan) niin hän jäi neljänneksi. Finaalipaikka kuitenkin, ihan mahtavaa!! Onnea Miialle!! ♡

Kuva lainattu Body-lehden galleriasta.

Toinen ketä jännitimme oli tietenkin iki-ihana Bettina. Hän kilpaili bodyfitness alle 167cm sarjassa. Hän on aivan huikea, niin urheilijana kuin valmentajana ja ihmisenä. Ihminen täyttä kultaa!!♡

Nämäkin kuvat ovat bodylehden galleriasta. Kannattaa käydä tutustumassa, siellä on upeita kuvia upeista kilpailijoista, jokaisesta löytyy kuvia!! 

Hän jäi harmittavasti tällä kertaa toiseksi, rahkeet riittivät siihen sijoitukseen. Katsomoon näkee huonosti kuinka kireä tai löysä kilpailijan  kunto on ja omasta mielestä sijoitukset ei välttämättä aina ole oikein. Mutta kun kotona katsoin kuvia niin myönnän, että aivan oikeinhan se meni. Mutta minun silmissäni Bettina  on Mestari!! ♡

Oli myös miesten kisaa, mutta siitä ymmärrän vielä vähemmän joten en sen kummemmin edes ala spekuloimaan niitä. Mutta sen sanon, että lavalla nähtiin todella kireää lihaa, perseet säikeellä olevaa. :-) Ja vanhin kilpailija oli 66v mies ja eipä tosiaan olisi uskonut. Käsittämättömän huikeaa, itse haluan olla kans siinä(kin) iässä yhtä hyvässä kunnossa. :-)

Ja hyvässä seurassa olin jälleen, kiitos ihanat naiset teille. Välillä nauroimme vedet silmissä, ihan huikea päivä kertakaikkiaan. Kukaan meistä ei tainnut saada ainakaan vielä kipinää lavalle nousemisesta kilpailut mielessä, itse tosin meinasin eilen mennä väliajalla lavalle heittämään parit kärrynpyörät jos tytöt olisi maksaneet siitä. Rahaa ei tullut joten ei tullut kärrynpyöriäkään ja näin pääsin nolaamasta itseäni enempää kuin olin jo huudollani ja naurullani nolannut. :-)

Yhtä varmasti kuin tulee syksy ja seuraavat kisat Lahdessa, olemme me myös paikalla huutamassa. Ja tiedä vaikka sillä kertaa olisimme saaneet tehtyä banderolleja/lakanoita kannustukseen!! :-) Ääntä lähtee joka tapauksessa, sen voi luvata jo nyt!! :-) Ja heti kun laittavat kisoihin selluliittisarjan saattaisitte nähdä meidätkin siellä. Kilpailisimme keskenämme varmaan siitä kenellä sitä on eniten. Olisin satavarmasti kärkisijoilla. :-)

Tällä(kin) viikolla on jälleen bodattu. Keskiviikkona tehdessämme jalkatreeniä taisi jokin mennä pieleen, koska sain vasemman polveni tuhottoman kipeäksi. Yhtään juoksuaskelta ei ole tarvinnut ottaa (vaikka eihän niitä tarvitse muutenkaan ottaa jos lähtee ajoissa liikkeelle) ja tän päivän porrastreenit sai kans unohtaa! 

Mutta jotain hyvääkin tän vkon treeneissä on ollut. Perjantaina tehdessämme olkapäitä/käsiä sain jälleen enkkoja paukutella. Dippikoneessa sain uudet raudat laittaa, tällä kertaa meni 50kg:lla. Viimeks teimme uusilla lukemilla eli 45kg:lla ja nyt pistettiin vieläkin paremmaksi eli rojua tuli 50kg ja sainpas tehtyä silläkin 15x. Samassa sarjassa oli myös hauiksia koneella, ojentajia taljassa sekä hauiksia tangolla. Kaikki nämä siis putkeen. :-) Tästä suorituksesta sain hienon body-peukun treenikirjaani!! Olin ylpeä itsestäni, tietty!! :-)

Valkulla selkeästi taiteellisia kykyjä!! :-)

Aamulla käydessäni sauvakävelemässä näin reitillä kyltin joka kannattaa ottaa tosissaan. Meinaa jos tän näköistä alkaa kävelemään vastaan niin varottavahan se on!! :-)

Huomenna alkaa muuten dieetin viimeinen viikko. Jo nyt voin sanoa, että olemme molemmat, sekä Valkku että minä tyytyväisiä tulokseen ja tekemiseen. Saan uuden treeniohjelman ja hiukan lisää ruokaa. Muuten ei elämä muutu, liikunnasta se koostuu tänkin jälkeen. Nyt vaan aavistuksen verran kevyempänä. :-)

Nautitaan elämästä, herkuilla tai ilman. Ja tälläisistä aamumaisemista nautitaan ainakin, eiks joo? 

Bussista noustessani oli pakko napata kuva kun näytti niin kauniilta. :-)

"Herkkuosaston laajennus", heh heh!!

Mavea ja aivan huikeaa fiilistä!!

Nyt on niin huikea fiilis, että meinaa Aikku räjähtää, poks poks vaan!! Ai mistä tämä johtuu?? No eilisestä treenistä!!

Olin eilen treenaamassa Juhan kanssa. Viimeksi harjoittelimme mavea (maastavetoa) ja se menikin aika kivasti kun saatiin asento kohdilleen. Nyt oli taas vuorossa selkätreeni ja pyysin, että teemme mavea jälleen. Juha joka on voimapuolen ihminen, osaa katsoa tekniikan ja asennot niin tarkkaan. Ja sitten vaan alat vetelemään. :-)

Ensin lämmiteltiin pelkällä tangolla ja sitten siirryttiin pikkuhiljaa painoihin. 5x 50kg x 3, 5x 60kg, 5x 70kg, 5x 80kg ja sitten 3x 90kg. Ensimmäiset kaksi 90kg:ssa oli kuulemma nättejä nostoja ja kolmas oli aivan kamala, nostin selällä enemmän kuin jaloilla. Onneks mulla on selkä hyvässä kunnossa. :-) Luulin, että se oli siinä mutta ei, romua lisättiin vielä tankoon. En siinä vaiheessa edes halunnut tietää paljonko sitä lisättiin. Mestari oli treenauttamassa omia asiakkaitaan lähellä ja huuteli paljonko nyt on rautaa tangossa. Sanoin heti, että älä kysy koska MÄ en halua tietää sitä. Kysy sitten kun olen sen nostanut. :-)

Mä keskityin vain ajatukseen, että se romu on kevyttä ja mä nostan sen. Kun oli aika aloittaa, olin niin keskittynyt siihen nostoon etten oikein edes kuullut mitään. Juha huusi (todellakin huusi!!) mun vierellä, että nousee nousee, ylös se nyt ja kun se ekan kerran nousi niin jatkoi huutoa että nousee vielä toisen kerran. Sanoista en todellakaan ole varma, mutta ääntä lähti. Ja mä saakeli nostin sen vielä toiseen kertaan. Sitten kysyin paljonko siinä oli painoa. 100kg sanoi Juha. Ja sitten MÄ huusin, me halattiin ja huudettiin molemmat. :D
Muut treenaajat ja pt:t koko salilla kyllä kuulivat että nyt tuli onnistuminen isolla O:lla. Ja se tunne, se fiilis itellä kun tajusi mitä oli just tehnyt. Mä melkein itkin onnesta. En mä vielä hetki sitten olis ikinä uskonut saavani mavesta 100kg ylös, se ajatuskin olis ollut ihan utopiaa. Mutta nyt se on tehty ja seuraavan kerran se on jo helpompaa (näin mulle luvattiin). :-) Noi kilot on omasta päästään kiinni, voimaa on mutta pää pettää. Omaan mieleen pitää alkaa keskittymään enemmän ja alkaa työstämään sitä. Siitä on kaikki kiinni. :-)

Tällä viikolla sain taas leikkiä neulatyynynä oloa. Töissä potilaat saavat akupunktiota halutessaan ja itse sain kans rentoutua neulat korvissa. Eikös näytäkkin aika rennolta puuhalta?? 

Äsken kävin avaamassa rullaluistelukauden. Mikäs sen mahtavampaa kuin vauhdin hurma, maisemat vilahtaa ohitse (kuin hidastetussa filmissä) ja se polttavan mukava tunne reisissä, pakaroissa, ojentajissa ja rintalihaksissa. Mulla on sauvat joilla menen ja näin saan samalla yläkropalle töitä. Vapaapäivä, sunnuntai ja klo 7 meitsi on luistelemassa. Ei muuten ihan jokainen tavispirkko ole siihen aikaan liikkeellä. Itseasiassa en tainnut nähdä kuin kaksi koiran ulkoiluttajaa koko matkalla. :-) No, rullaluistelu on myös mahtavaa treeniä reisille ja pakaroille, jaksaa varmasti syksyllä paremmin nostaa rautaa maasta kun jalat tehneet töitä. Kohta on reisissä voimaa kuin pienessä kylässä. Sellaisessa kylässä jossa asuu yksi keuhkotautinen mummo. :-)

Luistimet kulki todella hyvin, ei tärisseet eikä juuri hiertäneet. Nilkat on aina ekoja kertoja luistellessa kovilla, mutta ei paha sekään. Oli todella hyvä ostos mun luistimeni, olen monesti sijoittanut 50€ paljon huonompaakin kohteeseen. Tämä ostos oli ehdottoman onnistunut. 

Lähdössä luistelemaan. Mielestäni alan pian näyttää jo ihan urheilijalta..

..jolla ei todellakaan ole kaikki ihan kotona. :-)

Lenkki tehty ja hengissä ollaan. En edes kaatunut kertaakaan. :-)

Tässä yhtenä päivänä tehdessäni itselleni pakastimeen ruokaa, päätin laittaa jauhikseni sekaan porkkanaa. Otin esille mandoliinon jolla saa suikaloitua, viipaloitua, raastettua ym esim porkkanaa, perunaa, sormia tai mitä nyt keksiikään. Monimuotoinen laite mutta myös pirun vaarallinen. Mies katsoi touhujani ja sanoi: "Haen sulle laastaria jo valmiiks." Luotto siis tekemisiini on korkea. No mikä ettei olisi, olenhan ollut kokkina toista kymmentä vuotta ennen hoitsuksi ryhtymistä. Ja samantien kun haki niitä laastareita meikä vetäs peukalon rystysen auki ja vertahan siitä tuli. Ja pari kirosanaa ja muutama kirosana vielä kaupan päälle. Rystynen voi olla ikävä paranemaan kun osuu koko aika johonkin. Kokeilkaas vaikka tälläistä: Avaatte rapukäytävän alaoven lukosta päästäksenne ulos ja juoksemaan junalle jotta ette myöhästy töistä niin jos ette joka kerta paukuta sitä rystystä siihen oven lukkoon niin lupaan tulla raastaan teille seuraavan viikon porkkanaraasteet!! Mä en ole siinä ainakaan onnistunut vaan joka hiton kerta mä paukutan sen siihen oveen ja saan joka aamu aloittaa päiväni muutamalla virkistävällä irvistyksellä kera muutaman kirosanan. Ah että alkaa päivät mukavasti!! :-)

Pilkoin ja keitin loput porkkanat, raasteet olikin sitten tässä tällä kertaa, kiitos!

Loppu päivä tänään menee ruokaa tehdessä, vähän siivotessa ja relatessa. Huomenna viikko alkaa ystävän kanssa lenkillä ja tiistaina vuorossa taas salia ja kyykkyä. Mä olen vaan niin fiiliksissä, että nyt alkaa meikäläisen tulokset sellaiseen nousu kiitoon ettei perässä pysytä. Mä olen vaan olen niin hyvä!! :-)

Mitä kivaa te olette tehneet? Onko kaikki jäsenet paikallaan, sormet ehjänä?? Onko sattunut haavereita, entä onnistumisia?? Eikö mitään?? Edes pikkaisen jotain kivaa??

Kertokaa ja lupaan kuunnella. :-)

Tässä vielä päivän piriste. :-)

Tajunnan räjäyttävää olkapäiden treenausta

Se on ohi taas hetkeks, lepoviikko meinaan.Tai ei oikeastaan voi puhua viikosta koska päiviä oli vain kuusi, mutta ei nyt nipoteta. LepoVIIKKO siis ohitse. :D

Olin varannut itselleni uuden pt-treenaajan, taas kerran. Fitfarmilla on pt:tä niin monta ettei ehdi edes jokaisen luona käymään. No, nyt oli aika Pasille ja olin kuullut kehuttavan hänen jalkatreenejään. Niinpä päätin sitten treenauttaa ne.. Ja kuinkas sitten kävikään..

Eilen illalla vedin eka pienet kahden tunnin päikkärit ja sen jälkeen kummasti taas hiukoi vaikka olin syönyt ennen unia. Olihan ilta jo ja iltaisin otan nyt nestemäistä rautavalmistetta, niin tälläkin kertaa. VIRHE!! Älä ikinä ota mitään rautavalmistetta tyhjään mahaan ja jos mahasi on yhtä huonossa kunnossa kuin minun älä laita sinne yhtään mitään. Ikinä!! Juo pelkkää vettä ja voi huonosti ja sitten lopputulos on sama kuin mustalaisen hevosella. Mutta eipä enää särje mahaa!! :-)

No, siis sain tautisen kipeän vatsan illalla ja sama jatkui aamulla. Viittä vaille peruutin treenit mutta koska en viitsis maksaa turhasta niin pakkohan se oli paikalle mennä. Jalat kuitenkin päätin unohtaa ja päätin valita olkapäät. VIRHE!! Älä ikinä treenaa olkapäitäsi jos haluat syödä vielä sen jälkeenkin jotain. (ai niin, eihän sun pitänyt syödä enää koskaan mitään, pääsi jo unohtumaan) Ja jos kuitenkin päätät treenata niitä olkapäitäsi pt:n kanssa niin tee ainakin ruoka valmiiksi jo kotiin ja mielellään jotain pillillä imettävää. Et meinaan nosta käsiäisi enää treenin jälkeen.

Pasi kysyi aluksi, että miten lämmittelet. Ajattelin, että tän täytyy olla joku kompakysymys ja melkein vastasin, että joko kävellen tai crossarilla tms mutta onneks mä tajusin, että hän tarkoitti olkapäitäni. Ai lämmitelläänkö niitäkin?? Oon mä joo joskus nähnyt kun joku vemputtaa kuminauhan kanssa salillani mutta että sitä oikeasti pitäis tehdä?? No, tieto lisää tuskaa. :D

Lämmittelyn jälkeen aloimme työt. 5 min ja olin valmis kuolemaan ja aikaa oli 55min jäljellä. Tiesin, että tää tulee olemaan tuskaa joka ikinen minuutti!! Mutta mä tein, juma mä tein ja kirosin ja huusin mutta mä tein. Jumankekka mikä fiilis kun katsoo olkapäitään jotka on ihan pumpissa ja melkein saatat nähdä niiden kasvun. Olette varmaan jokainen nähneet niitä luontokuvia jossa kukkaset kasvaa hetkessä, mun olkapäille kävi melkein samoin. :D Harmi ettei kukaan ole ottamassa kuvia kun mä treenaan. Mies treenaajalta en kehtais ikinä pyytää ottamaan musta samalla kuvia mutta ehkä joku kerta kysyn Bettinalta tai Kaisalta :-)

Treenin jälkeen Pasi sanoi, että etuolkapäät on paremmassa kunnossa, selkeästi pattia on. Mutta taakse vielä saatava lisää. Tässä kyllä kasvaa nälkä syödessä ja kun näkee, että niitä lihaksia alkaa tulemaan niin niitä haluaa lisää. :D

Pasi sanoi, että hänellekkin kivaa vaihtelua kun välillä saa treenauttaa jotain muuta kun jalkoja. Yleensä kaikki haluaa tehdä jalkoja ja kun niitä tekee neljäkin peräkkäin eri asiakkailla niin alkaa kyllästymään jo omiin treeneihinsä. :D Ite pyrkinyt nyt tekemään kaikkia lihasryhmiä, ei ainoastaan jalkoja. Ensi viikolla olen menossa Turkuun treenaamaan Annen kanssa. Hänen luonaan olen kerran käynytkin ja tykkäsin. Matkoihin menee 2h suuntaansa mutta ei haittaa. Kivaa vaihtelua! Ja silloin vuorosssa ovat selkä ja pakarat. :D

Saako tästä mitään käsitystä mun olkapäästä? Tosi vaikeaa itsekseen kuvata.

Laitoin Kaisalle viestiä mun ajatuksista. Me ei olla vielä kertaakaan istuttu alas ja juteltu vaikka niitäkin tapaamisia tähän pakettiin kuuluu. Nyt sovimme, että seuraavalla kerralla kun treenaamme yhdessä niin jutellaan sen jälkeen ja mietitään uutta ohjelmaa. Takareiteni ja takaolkapäät tarvitsee ainakin huomiota. Niihin se lihas vaan tarttuu hiukan hitaammin/huonommin niin tarvitsee alkaa keskittymään niihin varmaan enemmän. Jotta saadaan tasapainoisempi paketti kasaan. :D

Sorry mun huonot kuvat, yritän saada enemmän aikaan ottaa niitä yleensäkin. Tuppaa vaan aina unohtumaan koko kuvaaminen, on niin kiire aina joka paikkaan. :D

Tässä erilaiset versiot mun prodeletuista. Aina ei voi onnistua :D

Nauttikaa viikonlopustanne, niin minäkin teen. Ens vkl onkin taas töitä, sitä tää ihmisen elämä on. :D

Täällähän minä..

Täällä ollaan vaikka voisi olla jossain muuallakin koska on kesä. Mutta koska ei ole kesälomaa (ainakaan vielä) niin sitten ollaan täällä. Missäs sinä olet?

Olin maanantaina treenaamassa Betskun kanssa olkapäitä. Ja jo tutuksi tulleeseen tyyliin, katsoin 10min päästä kelloa ja mietin miks mä taas olen täällä???? Mun olkapäät oli siinä vaiheessa jo ihan hakattu, rikottu, pahoinpidelty ja tapettu. Ja jos luulette, että se olis ollut siinä niin väärässä olitte, meinaan sitten se rääkki vasta alkoikin. Jösses sentään mihin suorituksiin ihminen voikaan päästä kun on toinen piiskaamassa sua!! En tosiaan edes muista mitä kaikkea tehtiin, mutta mä olin sen tunnin jälkeen NIIN ylpeä itsestäni, fiilis oli ihan eufoorinen, ei sanat riitä kuvaamaan tunnelmia. 
Onhan mulla muidenkin lihasryhmien pt- treenin jälkeen mahti fiilis, mutta toi olkapää-osasto on sellainen peikko ja pelote jutska, että se kun kunnolla onnistuu, on se vaan jotain ihan tajutonta. Niin monet vuodet kuitenkin säryistä kärsin niiden takia ja nyt taon niihin lihaa. Fiilistä ei voi siis kuvailla :D

Tällä viikolla olen myös käynyt potkimassa kickbikella, käynyt ystävän kanssa aamulenkillä kävellen, tehnyt salitreeniä ja vielä on yks aerobinen ja yks sali tekemättä. Jäävät molemmat huomiselle. 
Sitten onkin ens viikko vielä treeniä ja sitten taas viikon tauko. Tykkään tästä jaottelusta, 4vko treeniä ja vkon lepo. Sopii hyvin mulle ja varsinkin mun päälle. :D

Eilen olin siskon kanssa syömässä ja kahvilla. Koska olin just ennen tapaamista käynyt salilla ja sen jälkeen vetässyt palkkarin (joo, arvasit oikein, palkkarin joka on laktoositon mutta kuitenkin maidosta tehty) ja ehdin salilta ulos ja mahavaivat alkoi. Treffimme meni siis mahavaivoja kärvistellessä. En jaksa tajuta kuinka ihmeen umpiluuta mun pääni oikein on kun jatkuvasti pitää tehdä samat virheet. Luulis sen jo tulleen itselleen selväks, ettei ne maitotuotteet sovi mutta aina pitää vähän menneä kokeilemaan. Jos vaikka nyt jo sopisikin. No, ei sovi ei!!!
Mutta oli ihanaa nähdä siskoa ja hänen alati kasvavaa mahaansa. Vielä pitää malttaa odottaa hetki jotta saa täti syliinsä kauan odotetun namusen :-)

Kävin tällä viikolla uudestaa verenluovutuksessa, tällä kertaa sain luovutettua. Hemoglobiini oli laskenut, johtuneeko sitten naisten vaivoista vai mistä. Sen jälkeen on ollut pari pvä tosi väsy ja pyörryttävä olo. Miettinyt tässä olenko kipeäksi tulossa vai mikä vaivaa mutta katotaan nyt mihin tää kehittyy vai kehittyykö mihinkään.. Seuraava mahdollisuus luovutukseen on sitten syyskuussa. :D

Olen huomannut itsessäni pienen narsistin, sellaisen hyvän narsistin, en itsekästä ja itsekeskeistä. Meinaan on sitä treenatessa ihan kivaa nähdä, että niitä lihaksia on tullut, ei käy kieltäminen etteikö se mukavalta peilistä näytä. Mutta en kuitenkaan (ainakaan vielä) vietä kaikkea aikaani peilin ääressä itseäni ihailemassa. ;-)

Paino on ollut noususuhdanteessa ja se ei ole hyvä jutska. Nyt satuin kaupasta ostamaan soijamaitoa johon ei ole lisätty sokeria. No sitten vertailin sitä tuotteisiin joita nyt olen käyttänyt. Käytän esim hasselpähkinäriisimaitoa puuron kanssa ja siinä olikin jo 11g hiilaria. Soijamaitoni jota käytän normisti kahvissa (mutta jota ei joka kaupassa myydä), niin siinä on 3g hiilaria. Melkoinen ero noissa. Nyt loppuu hasselpähkinämaidon kanssa lotrailu. Tuon avatun käytän ja sitten enää osta. Kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen..

Tässä todiste siitä, että nyt ei ole kaunis kesäpäivä vaan aika hiton tuulinen kesäpäivä. :D Parempia ilmoja odotellessa..