Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit

lauantai 13. helmikuuta 2016

Kuudes vko ja dieetin muutokset

Taas on aika päivittää dieetin kuulumiset. No, mitäs sille sitten kuuluu? Kiitos kysymästä, ei sitten yhtään mitään ainakaan jos mietitään pelkästään painonpudotuksen suhteen. Meinaan viime vkon pudotus oli täysin pyöreä 0 eli ei tipahtanut grammaakaan. Toisaalta, koska me ollaan positiivisia niin ajatellaan niin ettei myöskään lähtenyt se saakelin kallis 100g lihaskaan. Joo, ajatellaan positiivisesti, ainakin toistaiseksi vielä. :-)




Pistin tietty Valkulle viestiä, miten edetään? Ohjeistus oli, että nyt tiputetaan hiukan hiilareita. Yhdeltä aterialta sali päivänä lähti sitten hiilarit. Noin pieni muutos ja kroppa protestoi välittömästi. Luuli tietty raukka, että nälänhätä yllättää, ruokaa ei tulekkaan enää samaa tahtia. Meni muutama päivä ja siihen tottui. 

Toinen muutos mikä tehtiin oli burnereiden ja kahvipapu-uutekapseleiden mukaan tulo. Burnerit pistää hien virtaamaan ja rasvan palamaan. Näitä otetaan ennen aerobista treeniä ja sykkeenkohotus treeniä. Noita kahvipapu hässäkkää sitten taas aamuisin ja ennen normi treeniä. Mutta mutta, kun neoi kahvipavut ei meinaa oikein sopia mulle. Olen kahtena aamuna sitä ottanut ja molempina kertoina mulla on hitsin huono olo. Pahoinvointia, oksettavaa oloa, päässä heittää, pyöryttää, tuntuu kuin en olisi omassa kropassani vaan irtautunut kropastani. Todella epätodellinen olo siis. Tästä lähti kans valkulle viestiä ja vastaus oli hyvin odotettava, lopetat niiden käytön jos jatkuu! Kokeilen vielä muutaman päivän ja jos ei helpota niin sitten loppuu käyttö. :-)



Näillä muutoksilla pitäis nyt saada painoa lähtemään laskuun. Johan mä olen fysiologinen ihme, jos ei paino lähde tippumaan. Sanoinkin jo, että seuraavat 10vkoa ollaan sitten vedellä ja leivällä, tai mun tapauksessa varmaan vaan pelkällä  vedellä. :-)

Tällä kuurilla lähtis taatusti paino tippumaan :-)

Ens vkolla on luvassa tankkauspäivä, silloin saa joutuu syömään koko päivän. Ens vkolla kerron sitten mistä syömiset tulee muodostumaan. Hedelmiä ainakin kuulemma vahvasti mukana kuvioissa. Sitten pastaa tai riisiä, toivottavasti edes vähäsen jäätelöä myös. Tosin ei siitä nauti yhtään kun maha meinaa ratketa liitoksistaan muutenkin. Mutta tästä lisää ens vkolla. :-)

Mulla on ollut lomaa pakollinen tauko Valkun kanssa treenamisessa. Ei saatu aikatauluja soviteltua, kun joku muukin haluaa treenata hänen kanssaan kuin minä, omituista!! :-) No, maanantaina menin Meijerille jumppaa/pumppaa olkapäät ja kädet. Eräs kysyikin minut yksin nähdessään, että onko "Valkkusi" sairastunut? Ei tietääkseni, kuinka niin? "Kun olen tottunut näkemään teidät aina yhdessä." Joo, välillä joutuu tosiaan treenaamaan ihan itsekseen. :-) Hyvät jumpat sainkin aikaiseksi. Toisena päivänä kävin pumppaamassa jalat turvoksiin, siinäkin onnistuin todella hyvin. Kalorit roihusi sellaiset reilut 600 kipaleta tunnin aikana. Kyllä mä aika vauhtia meninkin. :-)



Tänään eilen mulla oli kotisalilla vuorossa selkä/rinta/vatsa jumppa. Hyvin meni, mutta tän jälkeen tein vielä hiitin juosten. Aivan pakko sanoa, että nyt sitä motivaatiota kysyttiin  tähän hommaan. Millään ei olisi jaksanut, kävin mielessäni kaikki vaihtoehdot miten olisin voinut siirtää sitä, mutta näin loppu viikosta ei paljoa vaihtoehtoja ole. Huomenna tänään on vielä kuntopiiri/sykkeenkohotus treeni ja sunnuntaina aerobinen, ei vaan pystynyt siirtämään joten pakko oli tehdä tänään eilen. Vaihtoehtona ei todellaakaan ole jättää vaan tekemättä. :-)

Tuntui lähes tältä :-)

Tällä viikolla on tosin ollut vähän sellainen väsynyt fiilis, tuntuu henkisesti raskaalta. Mietinkin, että jos tossut painaa jo tässä vaiheessa niin miten ihmeen kummassa meinaan jaksaa seuraavat 10 vkoa? Mulla on työ joka toisinaan on aika henkisesti rankkaa, tää vko on ollut just sellainen. Sitten stressaan vielä työni puolesta kun soppari on taas kohta katkolla. On suunnattoman rasittavaa saada aina pätkäks töitä. Onhan sitä jatkettu koko aika, mutta mistä mä tiedän milloin tulee se kerta kun sitä ei jatketakkaan? Jospa se kerta on just tällä kertaa? Mistä mä sit löydän yhtä  ihanat työkaverit ja työn jossa viihdyn yhtä hyvin? Toivotaan, ettei tarvitse edes alkaa etsimään. :-)

Näissä hommissa on pelkona, että voi nousta kusi päähän. :-)

Nyt on ollut ihmeellisiä mielitekoja. Kuten yhtenä iltana koiruuden kanssa ulkona ollessani alkoi tekemään mieli pizzaa. Tämä sen takia erikoista etten ole pizzaa syönyt kohta kahteen vuoteen, en sen jälkeen kun siirryin maidottomaan ruokavalioon. Toisella kerralla teki mieli jäätelöä, se ei mitenkään ihmeellistä koska sitä olen syönyt offilla ollessani. :-)

Mielitekoja kun on niin niistä pääsee ylitse ajattelemalla/tekemällä jotain muuta. Tai sitten voi tuoksutella nenä kiinni kaikissa nami/keksi/suklaa papereissa. Imeä itseensä sitä huumaavaa tuoksua ja sitten ojentajaa sen murulle takaisin, ole hyvä ja nauti suklaastasi!! :-) Tai sitten voi välillä ihan vaikka tunkea sen namin nenäänsä ja haistella sitä enemmänkin, mutta sitä tuskin kannattaa enää tarjota takaisin, tuskin muru sitä kuitenkaan enää söisi. :-)



Nyt voitais sitten kimpassa pitää peukut ja vaikkapa varpaatkin pystyssä jotta sitä tiputusta olisi huomenna tulossa. Meinaan voi tulla yllättävän pitkiä seuraavista 10 vkosta jos joutuu olemaan ihan vaan vedellä ja leivällä. :-) Ja koska huomenna on jälleen asuntoesittely niin pidetääs peukkuja myös sen suhteen. Jos ei ala mennä kaupaks niin joutuu ehkä laittamaa Ukko-kullan esittelemään, sillain Fingerporin tyylin tietty. :-)





Hauskaa viikkoa kaikille ja mulle tippuvaa viikkoa. :-)

Ps. Kirjoitin eilen tekstin ja luulin jopa julkaisseeni sen ja yllätys oli aika suuri huomatessani ettei näin ollutkaan. Ja en ollut edes tallentanut sitä kokonaan joten sai alkaa uudestaan kirjoittamaan osaa tekstistä. Kokonaan en jaksanut alkaa muokkaamaan, sen takia välissä tänään eilen osuuksia. :-)

perjantai 18. joulukuuta 2015

Se aika vuodesta..

On taas se aika vuodesta jolloin alkaa puskea joka tuutista laihdutus-ja liikuntaohjeita. Syö sitä, syö tätä ja laihdut. Tai jätä kokonaan syömättä niin laihdut sata varmasti. Mutta yks mikä on sata varmaa, kun syöt vähemmän kuin kulutat niin laihdut. :-)

Entäs liikunta sitten?? Kun teet aamuisin lenkkisi ilman aamupalaa niin kalorin poltto on taattua. Tai tee se vasta illalla niin sitten se vasta roihuaakin. Tee salilla tätä liikettä ja rasva tirisee, tai tuota toista niin ei äitiskään tunnista sua enää kun seuraavan kerran tapaatte!! :-)

Näähän on jokaiselle niin tuttua, eikö vain? Tätä puskee taas joka paikasta, et voi välttyä tältä ellet sitten satu asumaan pullossa. Mutta varmaa on myös se, että niiden uusien elämäntapojen pitää jatkua pidempään kuin tammikuun jos oikeasti halutaan muutosta ja varsinkin jos halutaan tulosta!! 

Tästä blogista et valitettavasti tule saamaan minkäänlaisia ohjeita syömiseen tai oikeaan liikkumiseen, voitte olla sen suhteen ihan huolettomia. Mutta jos ne uudet elämäntavat ovat liian vaikeita sisäistää yksin niin mulla on vinkata muutamakin hyvä tyyppi auttamaan sua niiden uusien elämäntapojen sisäistämisessä!! Koodia vaan tulemaan niin kerron. :-)

Itselläni tää elämäntapabodaus on kestänyt jo pidempään. Reilu kaksi vuotta tätä on nyt tehty enemmän asenteella ja tuloksia alkaa pikku hiljaa näkymään. Lihasten hankinta on yllättävän hidasta puuhaa ja välillä tuntuu, että on enemmän rupia persiissä kuin mitään muuta. :-)  

Maltti on valttia tässä touhussa vaan se kun ei ole paras piirteeni. Minkäs teet, jos et halua loukkaantua niin on edettävä fiksusti ja kuitenkin progressiivisesti eteenpäin. Joka kerta pitää yrittää tehdä jotain paremmin kuin viime kerralla. Oli ne sitten käytettävät painot, pidemmät sarjat tai lyhyemmät tauot, paikoillaan ei sovi jäädä yhtään!! Annetaan lihaksille sen haluamaa ärsykettä ja saadaan se haluamaan sitä lisää. Sehän haluaa ja mehän annetaan. Näin se kehityskin on taattua. :-)

Kävin tällä viikolla taas muutaman kerran jumppaamassa Valkun kanssa. Ke tehtiin jalat, nyt kyykyssä oli painoa 50kg. Ei, se ei ole paljoa, mutta kun me aloitettiin melkeinpä alusta nivusteni takia niin ei se paino ole ehtinyt vielä kovin suuriin lukemiin nousta. Me ollaan nostettu sitä 2,5kg/vkossa joten vielä menee muutama vko jotta olemme siinä painossa josta aloitimme. Tämä alusta alkaminen on tuntunut ihan hiton hyvältä ratkaisulta. Ei ole särkenyt paikkoja, nivuset on kunnossa ja pää on kans tykännyt tästä. Oli ehdottomasti oikea ratkaisu. :-)




Ja Valkkuhan on juurikin sitä varten, että hän kertoo jos en itse tiedä. :-)


Tällä kertaa vaan ei meinannut tulla oikeen mitään. Takareisiä maaten on normisti mennyt 25kg:lla heittäen 15x, nyt ei meinannut saada kymppiä täyteen. Sama juttu V-Squatissa, painoi aivan hiton tavalla. Ei keksitty syytä asiaan, aina ei vaan voi paukutella enkkoja vaikka kuinka haluaisi. Ja vaikka äsken kirjoittelin, että aina pitää tehdä jotain paremmin kuin edellisellä kerralla niin aina se ei tietty onnistu. Mutta vaikka se ei kulkisikaan niin kuin haluat tai pitäisi niin jotain extraa on hyvä keksiä treeniin. Sitten vaikka viimeiseksi pudotuksia jos ei muuten. :-)

Tänään oli sitten vuorossa selkä ja rinta. Selkä mulla nykyään hermottuu tosi hyvin ja se liikkuu hienosti. Valkkukin mainitsi asiasta tänään. Saman sanoin eilen hierojalleni, huomaa ettei säännöllinen hieronta ole mennyt hukkaan. :-)




Ens vkolla mulla on vielä muutamat treenit valkun kanssa, sitten on kai jo aika aloittaa joulutauko toisistamme. ;-)
Ennen Uutta-Vuotta ehditään kuitenkin vielä tahkoa muutamat yhteiset treenit ja sitten alkaakin uudet kujeet ja kauan odottamani dieetti. Se on kumma kun sä teet pitkän tähtäimen suunnitelmia kuten minäkin dieetin aloituksen suhteen niin lopuks et malttais odottaa sen alkua ollenkaan.
Tiedän, että tulee olemaan myös rankkaa, mutta se kuten kaikki muukin on omasta asenteestasi kiinni. Jos tykkäät, että se tulee olemaan yhtä helvettiä, pahinta mitä elämässäsi voi tapahtua niin onhan se just sitä. Mutta jos ihminen on synnyttänyt kaksi kertaa niin johan se on kumma jos ei yhdestä dieetistä selviä. Asennetta Aikkuseni, asennetta!! :-)







Nyt olen sitten täyttänyt mun pukukaappini erilaisilla varavaatteilla. Jos et yhtään tiedä mistä mä nyt puhun niin tutustu taustaan täältä. Tänään vein topin, liivit, juomapullon jne. Viime kerralla olin jo vienyt pyyhkeen ja pikkarit. 
Tänään sitten suihkuun mennessäni huomasin, ettei mulla ole mukana vaihtopikkareita. Joten jouduin ottamaan varavaatteistani ne. Olen mä oikeasti uskomaton unohtelija!! Muistankohan nyt viedä uusia vaihdokkeja sinne?? Tuskinpa!! :-)

Olen muuten välillä hauskuuttanut itseäni ihan vaan lukemalla omia juttujani. Kerran Ukko-Kultani kysyikin ketä varten sä kirjoitat ja pakkohan se oli myöntää, että itseäni lähinnä. Tätä blogia selatessa näkee sen oman kehityksensä. Ei niinkään kirjoittajana (sehän nyt ei tietenkään kehitystä kaipaa) vaan kropaltani ja ajatuksiltani. Mehän ei kukaan olla koskaan valmiita vaan aina me opitaan jotain uutta. :-)

Ja tänään ystäväni kanssa lenkillä ollessamme juttelimme siitä mikä on ollut se kaikkein suurin oppi elämässä? Itselläni se on varmaankin ollut se, että ketään en voi mieleisekseni muuttaa vaan muutos on aina lähdettävä ihmisestä itsestään.
Töissäni sanon usein potilailleni, että ei kannettu vesi kaivossa pysy vaan jokaisen on itse haluttava muutosta!! Jos et itse halua muuttua ei sitä halua kukaan puolestasi. Oma halu muutokseen on jo suuri askel eteenpäin. Ja jos ja kun et saa muutettua toista mieleiseksesi niin muuta oma ajatusmaailmasi, hyväksy toinen ja varsinkin itsesi sellaisena kuin olet!! 

Tästä postauksesta tuli aivan toisenlainen kuin oli tarkoitus. Ja koska en kuolemaksenikaan muista millainen tästä piti tulla tai edes sitä mitä/mistä mun piti kirjoittaa niin olkoon tää nyt tälläinen tällä kertaa!! :-)

Ja koska tää Ukko-Kullan kone ei nyt jostain syystä halua toimia puhelimeni kanssa yhteistyössä niin jää nyt kuvatkin laittamati. Tullaan siis toimeen näillä mitä latailin. Ja Tommy Tabermanhan on aina taattua laatua!! :-)

Hyvät joulut vaan sullekin, koita pärjätä!! :-)
Tämä teksti oli eräässä joulukortissa jonka aikoinaan sain siskoltani. Hän ei ollut sitä itse kirjoittanut vaan se oli siinä jo valmiiksi. Oli  meinaan paras joulukortti jonka olen koskaa  saanut. Nauroin sitä mahani kipeäksi.
Ja minähän pärjäsin, kuinkas muutenkaan. :-)

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                             

torstai 24. lokakuuta 2013

Ensinmäinen "repsahdus"..

.. on nyt koettu. Annoin tähän itselleni luvan käydessäni verenluovutuksessa. Sen jälkeen söin yhden suolakeksin, yhden dominokeksin sekä yhden mitäänsanomattoman kolmioleivän. Niin ja join lasin mehua ennen luovutusta. Ehkä tämä(kään) ei maata kaada eikä projektiani hetkauta suuntaan eikä toiseen. :)

Juuri aamulla otin taas vaaán lukemat ylös niin on se paino pikkuhiljaa alaspäin hivuttautumassa. Valmentaja-Kaisan kanssa sovimme, että samalla linjalla jatketaan, suunta on oikea. Treeniohjelmastani pidän ja ruoka maistuu ja muutosta tulee niin miksipä sitä muutoksia tekemään. Jos ei mitään tapahtuisi niin olisi syytä muuttaa jotain kohtaa..

Koska en tänään saa treenata niin voin hyvillä mielin viettää iltani sohvalle. Ukkokulta kun otti netflixin niin jo vaan on sen jälkeen taas sohva huudellut lujempaa nimeäni :) Aamulla taas lenkille ja sitten kampaajalle. Jos saisi jotain uutta muutosta tähän hataraan päähän :)

Semmoista sitten vaan, ei mulla muuta tälläkertaa ollutkaan :)

Tässä aamupalani yksi osa vielä, ettei ihan ilman kuvia olla :)

torstai 17. lokakuuta 2013

Valmentajan tapaaminen..

.. oli ja meni. Yhdessä tehtiin treeni, annettiin selälle ja hauiksille kyytiä. Siis MUN selälle ja hauksille. Kuinka sitä voikaan löytää itsestään lisää voimaa kun toinen sua vieressä käskyttää. Tahdonvoimalla kai sitä mennään, en muuta keksi. Joskus siinä vaiheessa pitäis kai tuoda se kuuluisa harmaa kivi siihen ja kokeilla menisikö sen läpi vai ei :)

Valmentajan kanssa sovittiin ettei nyt kosketa mun ruokaan vaikka paino ei kummemmin ole tippunut. Muutosta kuitenkin kropassa huomattavissa niin mennään samalla kaavalla eteenpäin. Iltapalaa hiukan rukattiin kun tuntui, että se ei vaan enää putoa, ei sitten millään.

Maanantaina heräsin pahaan oloon ja jo vain tuli kaikki ylös ja ulos molemmista päistä. Tauti ei onneks kauaa kestänyt, mutta tarpeeks kamalaa oli kuitenkin. Ruoka ei sellaisen jälkeen kummemmin maistu. :/

Tiistaina piti mennä kuntonyrkkeilee mutta eipäs sitä ollutkaan. Minä ainoana haahuilen paikalla ja ketään ei näy, taisi olla syysloma. Hiukan harmitti ettei siitä oltu informitu tai ehkä oltiinkin edellisellä kerralla mutta koska en silloin ollut niin en tietoakaan ollut saanut. No, takas sohvalle makaamaan, meni se ilta niinkin. :)

Arviointikeskustelukin oli näytöstä. Jännä kuinka sitä puheliaskin ihminen menee ihan lukkoon kun sulta jotain tentataan, sitä jää aukoo suutaan kuin kala kuivalla maalla. Työntekijäarvioija sitten pelasti mut tilanteesta ja kehui kuinka hyvin olin kyseisenkin asian hoitanut. :) Tänään oli teoriapäivä koululla, ens viikolla alkaa työharjoittelu joka kestää 6vkoa ja sitten joulukuussa näyttö ja sitten olenkin jo kohta lähihoitaja. Tiedä vaikka töitäkin saisin ;)

Aamulla aika rapsakka keli kävelyllä, huomiseks saattaa olla vielä kylmempää ja ties vaikka olis luntakin. Pitää mennä labraan ja samalla meinasin lenkin heittää. Sitten onkin tän viikon aerobiset tehty, salilla pitää ehtiä vielä käydä muutamaankin kertaan.




Kotonakin voi treenata :)