Motivaatiota haettu pt-päivillä

Ehkä otsikko on hiukan harhaanjohtava, koska motivaatiossani ei todellakaan ole mitään ongelmaa, sitä on ja paljon. Mutta ei kai lisä pahaa tee kuin selkään saadessa kuuluu vanha sananlaskukin. Joten joo, lisää motivaatiota on taas ammennettu ja paljoooon. :D

Olimme eilen Tampereella pt-päivillä. Aamusta lähdimme ajelemaan kahden ihanaisen kanssa (terkut teille ihanuudet) :-) ja perillekkin pääsimme huolimatta erittäin huonosta suuntavaistostani. :D 

Tampereelle päästyämme kävimme ensin BodyAction liikkeessä jossa kävin hankkimassa hiukan prodea lisää. Samalla ostin uudet salihanskat koska entiset oli sen 100-vuotta vanhat sekä C-vitamiinia. Sainpa kaupan päälle myös FitFarmin juomapullon (kotona huomasin ettei siinä ollut korkkia joten hiukka hankalaa ainakaan täytenä kassissa kantaa) :D  

Näillä pärjätään taas hetken aikaa :-)

Sitten siirryimme Wolfille pikapikaa koska treenimme alkoi klo 12 ja kello kävi.. Ehdimme kuitenkin ihan hyvin, sain jopa vaatteeni vaihdettua ennen aloitusta. Oli tarkoitus tietty myös vähän lämmitellä ennen treeniä, mutta sen sai unohtaa. Muutaman sanan ehdin vaihtaa tuttujen kanssa ja jo jaettiin treeniläiset ryhmiin sen mukaan mitä kukin halusi treenata. 

Itse olin päättänyt olla olkapää-ryhmässä ja sinne pääsin. Samalla sai tehdä tissei joten tän jälkeen on olkapäät ja tisut hiukan paremmassa jamassa taas. :D

Tässä ryhmässä oli vetäjinä pt:t Bettina, Pasi, Jouni sekä uusi pt Kaisa joka ohjaa Rauma-Pori akselilla. Varmasti yhtä osaava ja hyvä kuin muutkin FitFarmin pt:t, käykää kokeilemassa jos siellä päin asutte. :D

No, siis ne treenit meni niin, että ensin tein olkapäitä 4 kierrosta jossa oli 4 liikettä/kierros. Takaolkapäille sivunostoa, sivuolkapäille sivuvipareita, pystysoutua (jota en voi tehdä kyynärpään kipuilun takia) sekä yläviparit laitteen avulla. En tiedä mihin mun voimat oli jääneet mutta oli raskasta. Juma, että olkapäät huusi armoa!! Puoli tuntia kutakuinkin meni tähän ja sit siirryttiin tisuosastolle.

Siinä tehtiin laitteella penkkipunnerrusta maaten, istuen, rintaprässiä (onkohan oikea nimi mutta kädet siellä ihan sivuilla ja sitten vedät ne keskelle) istuen ja punnerrusta. Jos ei termit mennyt ihan oikein niin älkää ampuko. :D

Välillä meinas mennä ihan nauruks kun ei vaan kyennyt tekee mitään. Tiesi taas tehneensä, sellaista kivaa pientä kipuilua oli vielä kotonakin. :D 

Ja näin ihanaisen Ilonan treeneissä. Otimme taas yhteis kuvaa kuten viime kesänäkin. Ilonan juttuja pääsette lukemaan täältä.. :D Ilonan blogi

Treenin jälkeen lähdimme munakaupoille. Olimme varanneet muutaman kennon munia kanssatreenaajalta ja kävimme ne hänen autostaan hakemassa. Nyt on hetken tarpeita mistä tehdä iltapalaa. :D 

Kaksi kennoa minulle ja yksi ystävälle :-)

Munakaupoilta kiiruhdimme putkirullailemaan FitFarmin toimiston tiloihin. FitFarmin fyssarit Risto ja Jukka vetivät ohjatun tunnin meille. En olis voinut edes kuvitella kuinka kipeää voi moinen rullailu tehdä. Käytiin 18 lihasta läpi ja ehkä muutama oli sellainen joka ei sattunut. Joten hyvin on kalvot jumissa, jumppahuiti sentään. Koska mulle ei ole yhtään kuvaa sieltä niin nappasin netistä yhden jotta näette millainen putki meillä oli käytössä. Kyhmyräisiä eivät suositelleet, saattaa mennä liiankin syvälle triggerpisteeseen ja voi tehdä jopa hallaa. Halpis kevyt mallikin siis käy. 

Rullailun jälkeen alkoi olemaan jo aikamoinen nälkä joten seuraavaksi suunnistimme FitWokkiin jota olen ennenkin kehunut. Mutta kehun vielä lisää ja suosittelen kokeilemaan kun käytte Tampereella. Täällä heistä tietoa.. Fitwok Tampere

Tämä kuva ei ole mun ruoasta vaan heidän sivuiltaan, mutta voisi olla koska annokseni näytti kutakuinkin tältä. :-) Ja oli namnam!!

Ruokailessani mietin, että taisin jättää ostokseni jonnekkin eli kassin missä oli mun prodet, vitamiinit ym. Lähdimme sitten metsästämään kassiani. Ensin soitin Kaisalle jonka olin toimistolla nähnyt, mutta en saanut häntä kiinni. Siis toimistolle etsimään kassia, ei löytynyt. Sieltä sitten Wolfin salille, ei ollut sielläkään. Onneks Kaisa sitten soitti takaisin ja sanoi, että täällä toimistolla on sun kassisi. Joku oli sen laittanut turvaan. Ihmisiä siellä eilen pyöri paaaaljon kun kävivät kuntotsekissä, luuntiheysmittauksessa, putkirullailemassa jne. Onneksi kassini siis löytyi. Samalla nappasin kuvan vessan ovesta (jostain kumman syystä löysin taas itseni vessasta..)  :-) 

Tässä FitFarmin pt:en elämänviisauksia :-)

Tän jälkeen olikin jo aika lähteä kotia päin. Tampereella olisi ollut vielä FitFarmin pikkujoulut mutta tällä kertaa jätimme ne väliin. Autossa oli lämmintä, vatsa oli täysi, lihaksia särki mukavasti tehdystä treenistä niin jo alkoi kummasti ramasemaan. Hyvin jaksoimme kuitenkin kotiin saakka. Kiitos ihanaiset päivästä, itselläni oli ainakin jälleen aivan huippu päivä. Saadessa treenata ja tavata saman mielisiä ihmisiä antaa se sellaista buustia taas omiin tekemisiin ettei mitään määrää. Huomenna varmasti puntit nousee taas kevyemmin ja rauta nöyrtyy taas pelkästä katseestani. Nyt korkataan uusi ohjelma, ei malta odottaa tuloksia mitä kohta tulossa. ;-)

Ps. Kysyin Kaisalta saisinko sellaisen vapaasyönti aterian joskus ja jouluna. Antoi luvan vaikka kerran viikossa, jos ensin teen treenin ja syön kunnolla niin sen jälkeen voin syödä vaikka vähän jäätelöä. Joo, oikeasti en suuria kaipaa, jäde on ihan hyvä herkku silloin tällöin, siis soijajäde tietenkin. No, eilen kotiin tullessani ajatuksena oli lupa syödä kun olen treenannut ja syönyt hyvin. Mähän olin, eka treenit, sitten vielä rullausta, hyvä ruoka ja sitten olikin mielestäni heti sen vapaa jälkkärin aika. Mulle oli jäänyt pakastimeen pala mutakakkua ja sen sulatin mikrossa ja söin kahvin kanssa. Oliko hyvää? Tuliko sellainen jeejee fiilinki? No ei todellakaan!! 75g pelkkää pettymystä. Se ei oikeasti maistunut miltään. Joten mutakakkuakaan ei tarvitse enää himoita. Jos jäätelölle käy samoin niin mitä mulle jää jäljelle?? Porkkana?? No ei kuulosta kovin herkulta!! Mutta ei vielä heitetä kirvestä kaivoon, ehkä jäde vielä maistuu hyvälle pitkän tauon jälkeen, toivon ainakin niin. :D

10 vkoa dieettiä ohitse, miten meni?

Nyt se on sitten virallisesti 10 vkoa mennyt ja dieetti ohitse. Mieli on todella hyvä, tein kaiken niinkuin pitikin (jos ei oteta lukuun muutamaa juustonaksua ja miks otettais??) ;.-)

Sain eilen uuden ruokavalion ja hups, jo lukiessa meinas hiki valua. No, ei vaiskaan, määriä lisättiin jotta on lihaksilla rakennusainetta :-) Eka lisäyksenä on hiilaria ja prodea, myöhemmin varmaan myös rasvaa. Annetaan elimistön nyt tottua taas tähän isompaan määrään, ei pistetä sitä ihan shokkitilaan heti alkuun. Vaikka meinasin ite olla aika shokissa kun aamulla mittasin puuroaineet. Mutta ei mennyt aikaakaan, kun oli puuro tuulen suojassa eikä tehnyt edes tiukkaa. Äkkiä sitä varmaan tottuu myös enempään ruokaan kuten tottui vähempäänkin. :D

Olin viime viikolla salilla tekemässä olkapäitä ja käsiä. Poikani sattui olemaan siellä samaan aikaan ja siinä pystypunnerruksia aloittaessani mietin ääneen mitkä painot tänään ottaisi. Näin meidän kesken kerron, että viimeksi olin käyttänyt 9kg, mutta nyt rehvakkaana ajattelin ottaa 10kg. Kattelin 12,5kg painoja, mutta kun näin paljonko ne oikeasti painaa niin laitoin takaisin telineeseen. Jälkikasvuni fiksuna sanoi, ettei sitä rautaa tarvitse pelätä. Reippaasti vaan otat ne 12,5kg painot. Ja mutsi päätti näyttää lapselleen mistä se kana oikein pissii ja vetäsin ne 12,5kg painot ja niillä 3 sarjaa pystypunnerruksia. En voi muuten sanoin kuvata kuinka hyvä fiilis mulla oli. Ei ainoastaan se, että onnistuin jälleen voittamaan itseni vaan myös se tajunta, kuinka fiksun lapsen olenkaan maailmaan saattanut. :-) Ilman häntä tekisin vieläkin niillä 9-10kg painoilla enkä uskaltais edes kokeilla isompia vielä hetkeen. Mutta kuten hänkin sanoi, ei sitä rautaa saa pelätä!!! Tästä lähin meen aina salille ajatuksena, että MINÄ nöyryytän rautaa eikä toistepäin!! :D

Kohta saan lopullisesti siirtyä pikkupoikien painoista isojen poikien painoihin :-)

(Piti monta kertaa tarkistaa, että kirjoitin sanat oikein) :D

No entä sitten se dieetti, miten se sitten meni? Ekat pari viikkoahan oli aika nälässä oloa jonka jälkeen alkoi helpottamaan. Viimeiset 3 vkoa oli kans tiukkaa kun tuli sydämen tykytyksiä/rytmihäiriön tunnetta ja taas sitä nälkää. Välissä olevat viikot meni hienosti, kaikenkaikkiaan hyvä kokemus!! Suosittelen kaikille :-)

Mutta entä sitten ne kuvat? No tässä nää on. Yritin löytää ihan ekan kuvani 2 vuoden takaa vuodenvaihteesta kun aloitin SuperDieetin, silloin painoa oli 69,3kg. En löytänyt, jos joskus löydän niin laitan senkin niin saatte käsitystä mistä lähdetty liikkeelle. :D 

Pt valmennukseenhan lähdin reilu vuosi sitten 9/13 ja aloituskuvat ovat tässä. 

Puolen vuoden jälkeen näytin tältä. 

Vuoden päästä eli ennen 10vkon dieettiä näytin taas tältä. 

Ja 10 vkon jälkeen eli tällä hetkellä näytän kukakuinkin tältä :-)

Minä ja Kaisa näemme muutosta, toivottavasti tekin näette ;-)

No entä ne mitat sitten. Jotainhan tuosta alusta on kuitenkin tapahtunut, rasvaa lähtenyt ja lihasta tullut. Itseasiassa puolen vuoden ja vuoden välissä ei ole juurikaan muutosta painossa tapahtunut, mutta silloin on tullut lihasta. Ja kroppa hiukan muuttunut samalla. Mutta ne mitat siis ovat, ensin on aina aloitus eli 9/13, sitten puolen vuoden päästä eli 3/14, sitten vuoden päästä eli 9/14 (samalla dieetin aloitus) ja oppukuvat eli tämän hetkinen tilanne.

Rasva% on omalla vaaálla, omronilla mitattu eikä siis todellakaan mitään oikeaa tulosta antava (tai mistä mä tiedän), mutta vähän saan osviittaa siitä, että siinäkin on muutosta tapahtunut. :-)

Paino:     65kg-->61,9kg--> 61,2kg--> 57kg= -4,2kg

Rasva%: 38%--> 35,2%--> 34,8%--> 29,2%= -8,8%

Vyötärö: 85cm-->79cm--> 78--> 72,5cm= -12,5cm

Lantio:   97cm--> 95cm--> 94,5cm--> 90,5cm= -6,5cm

Reisi oikea: 60cm--> 58cm--> 58--> 54,5cm= -5,5cm

Reisi vasen: 60cm--> 58,5cm--> 58,5cm--> 55,5cm= -4,5cm

Napa: 86,5cm--> nykyinen mitta 77,5cm= --9cm

Röllö(mahamakkara)92cm--> nykyinenmitta 84,5cm= -7,5cm

Ja jos kiinnostaa tietää niin ennen SuperDieettiä 1/12 mittani olivat nämä: 69,3kg, 42,3%, 94cm, 105cm, 64,5cm, 64,5cm, navasta ei mittaa, 99cm. Joten aika ero nykyiseen verrattuna vai mitä. :D

Tässä siis tän hetkinen tilanne. Tämä viikko on lepoa, aerobista ja venyttelyä varten. Lauantaina tosin lähdemme kahden ihanan naisen kanssa Tampereelle pt-päiville. Pt-päivät on aina mukavia kokemuksia. Näkee monia tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin, treenataan kovaa ja haistaan hielle!! :D Tällä kertaa menemme treenin jälkeen vielä ohjattuun putkirullaukseen. Sellainen värkki pitäis ehdottomasti hankkia itselle kotia. No, kyllä mä vielä hankin kunhan sattuu sopiva kävelemään vastaan. :D

Nyt tuonne sateeseen hakemaan koiruudelle ja vieraille evästä. Tädin muru on tulossa kylään ja jää tädin hellään hoivaan hetkeks kun vanhemmilla on menoa. En malta odottaa. :D

Nauttikaa elämästä, se on tässä ja nyt!!

Dieetti etenee..

Näin se on dieetistä mennyt jo reilu viikko, vaihtelevalla menestyksellä. Siksi vaihtelevalla, että nälkä on välillä jäätävää, toisinaan et edes muista olevasi dieetillä. Tämä päivä oli sarjassamme ei mitään hätää, huomenna on hätä varmaan jo aikamoinen. No, ei pääse kyllästymään. :-)

Viikon dieettamisen jälkeen tulos oli -0,5kg. Olin tosi tyytyväinen. Ei ihan voi verrata suurin pudottajan tuloksiin, mutta enpä ole ihan samassa lähtökohdassakaan kuin he. Mittailin myös itseäni ja nekin näytti pieneneviä lukuja, mutta koska tää on ensin nestettä kuin lähtee niin en nyt niitä mittoja laita. Laitan niitä sitten myöhemmin.

Täysillä olen mennyt eteenpäin eli aivan grammalleen punninnut kaiken, ei lipsumisia yhtään. Olen tästä ylpeä!! Tosin olen ihminen joka miettii kauaaan asiaa ja päätöksen tehtyään ei siitä lipsu vaikka mikä olisi. Aikoinaan laihdutin 15kg ihan vaan päättämällä, että näin teen ja teinhän minä. Välillä nälkä aivan hirveä, mutta päätös piti. Mutta arvata saattaa, että kilotkin tulivat pikkuhiljaa takaisin, mutta se onkin sitten jo aivan toinen tarina. :D

Viime lauantaina lähdimme ystäväni kanssa kohti Lahtea ja pt-päiviä. Ystävä laittoi puhelimestaan navin päälle lähellä ollessamme ja minä sitten luin mitä se näytti. Hah, sanoin etten tajua kartanluvusta mitään, mutta lukea osaan.  Ja kas kummaa, emme todellakaan olleet oikeassa paikassa vaan jossain umpitiellä. Joo, osasin lukea, mutta sekään ei riittänyt. Löydettiin me kuitenkin perille ja ihan ajoissa jopa. :D

Olin ilmoittautunut jalkatreeneihin ja niitä sitte tehtiin. Alkulämmittelynä sai tehdä askelkävelyä, kyykkykävelyä ja mittarikävelyä (karhunkävelyä tms. ihan sama mitä se oli). Itse treeneissä teimme hack-kyykkyä joka on ihan syvältä perslihaksesta, kyykkyä tangolla, etureisiojentajia ja takareisikoukistusta. Satu oli varmistamassa hackissa ja sai siinä vääntää. Mutta kuinka hyvälle se tuntuukaan kuulla kuin ammattilainen sanoo sulle, että näyttää todella hyvälle sun tekeminen. Se lämmittää niin mieltä, että jos olis pipo päässä niin syttyis palamaan. ;-)

Sunnuntaina kävin piiitkästä aikaa lenkillä kickbikella eli potkupyörällä. Ja mitä näinkään matkalla, ihmisen joka on selkeästi päässyt uransa huipulle. Kas tässä. :-)

Jollakin täytynyt olla tekemisen puutetta, kun laittanut Aerobic-Annan puuhun. Vai jos Hän olikin Anna Puu?? :D

Sunnuntaina en sitten muuta saanutkaan aikaiseksi tehdä, makasin sohvalla ja katselin nauhoitettuja ohjelmia ja kärsin nälästä. Toisaalta ei haitannut, koska mulla oli lepoviikko meneillään, nautin siitä täysin rinnoin. Ja mieheni keksi mulle sopivaa "leffasyömistä" eli "popcorn ala Aikku. 

Yksi riisikakku murskattuna ja olipa namia syötävää ja sallittuakin :-)

Sunnuntain potkulenkillä otin pari muutakin kuvaa. Koska kukaan ei ole koskaan kehdannut mainita mitään kuvieni huonosta laadusta, saatte jatkossakin nauttia niistä. Syyttäkää siis itseänne. ;-)

Turha kysyä mitä näiden on tarkoitus esittää. Kuvaajalla ei ole mitään hajua itselläänkään. 

Kävin tällä viikolla kerran lenkilläkin, hölkäten meinaan. Ja olihan raskasta. Silloin vielä kun enemmänkin yritin juosta ajattelin aina, että kunhan laihdun niin sitten kyllä jaksan juosta. No voin sanoa, että en jaksa. Aluksi meni ihan hyvin (ehkä kilometri) sitten alkoi sattumaan pohkeisiin, etusääriin, jalkapohjiin, päähän ja joka paikkaan minkä keksin. Sitten olikin hyvä syy välillä kävellä ja kuulostella sattuuko mihinkään. Ahaa, sattuu joten äkkiä kävelyä väliin. Hah, että mä osaan huijata itseäni!! Mutta tätä herkkua luvassa tänä syksynä ainakin reilu 10 krt vielä koska meinaanhan mä siitä mitalin vielä ottaa. Muuta vaihoehtoa ei edes ole!! ;-)

Maanantaina tehdessäni salilla käsiä ja olkapäitä vähän jänskäsin kuinka käy jaksamisen kanssa. Toisiin liikkeisiin sai laittaa lisää painoa ja joihinkin sitten olis voinut vähentää, mutta ei antanut luonto periksi. Joten samoilla mentiin kuin viimeksikin. Ei siis ainakaan vielä dieetti tuonut suuria muutoksia sen suhteen. 

Tänään mulle sattui aivan huippu juttu, vieläkin hymyilyttää. :-)

Mennessäni pt-treeneihin pukuhuoneessa viereinen jumppaaja näki fitfarmin juomapulloni ja kysyi olenko valmennuksessa. Ylpeänä myönsin olevani ja kävimme siinä juttelemaan. Huomasimme, että molemmilla sama ihana valmentaja, Kaisa. Molemmilla ensin puoli vuotta valmennusta, sitten vuosi lisää. Olemme aloittaneet suunnilleen samaan aikaan. Asumme samalla paikkakunnalla (tämä jo ihme, koska treenasimme Helsingissä ja vaihtoehtoja kuitenkin satoja) ja treenaamme vierekkäsillä saleilla. Sovimme, että menemme samaa matkaa kotia. Matkalla juttelimme töistämme ja kas, meillä molemmilla sama asiakaskunta, tosin eri työt.  Ihan huikeeta mun mielestäni. Ehdottomasti menemme yhdessä lenkille joku päivä. :D

Sellaista tähän dieettiin kuuluu. Aamulla heti salille (vapaapäivän kunniaksi) ja sitten tuleekin tädin muru kylään. Iltasella vielä ystävän kanssa lenkille. Paras tapa viettää vapaansa, oletteko samaa mieltä? Miten te viettäisitte vapaapäivän?

Mitä teille kuuluu? Miten treenit on sujuneet? Entä aerobinen, onko tullut juostua, käveltyä, potkittua, uitua? Jotain tehtyä??

Nyt nukkumaan jotta jaksaa aamulla nöyryyttää rautaa :D

Ensimmäinen viikko meneillään

dieetistä ja kas kummaa, hengissä ollaan. :D
Eka päivä eli maanantaina oli aivan jäätävä nälkä koko aika. Kun söit niin meni max. tunti ja taas oli nälkä. Saatoin mainita asiasta päivän aikana ehkä satatuhatta kertaa ellen enemmänkin. Ihan järkkyä siis.

Tiistai oli aavistuksen helpompi, mutta vaan aavistuksen. Nälkä muistutti olemassaolostaan tasaisesti, päätä särki ja oli paha olo. Odotin iltaa, että pääsen nukkumaan. Kellään ei ollut kivaa. :-/

Keskiviikkona piti oikein miettiä, että mikäs siinä alkuviikosta mättikään, oliko se pikkunälkä vai mitä se oli?? Meni tosi hienosti, en tainnut mainita sanaa nälkä kertaakaan (saattaa johtua siitä ettei ketään ollut kotona kuuntelemassa vaikka olisin siitä maininnutkin).

Eilen en enää muistanut olevani dieetillä, ei mitään ongelmaa.
Joka päivä olen mennyt sadan% tarkkuudella, ei grammaakaan enemmän kuin ohjeissa sanotaan. Jännää nähdä miten painoon vaikuttaa tää alkuviikon kärvistely, toivon että negatiivisesti eli paino olisi tippunut. :-)

Tässä muutama kuva mun tän viikon ruoistani :-)

Aamupuuroni, marjoilla ja herneprodella 

Töihin otettava broilersalaatti

Välipala, kuvittele tähän vielä riisikakkua :-)

"Kaalilaatikkoa" eli paitettua kaalia, jauhista ja riisiä.

Iltapala munakasta ja salaattia

Laskin kalorilaskurilla sekä kiloklubin laskureilla mitä saan päivässä kaloreita ja miten menee proden ym osuus. Melko samoissa ne pyöri, kalorilaskurin mukaan saan 1477kcal joista proteiinia on 40%, rasvaa 35% ja hiilareita 25%. Kiloklubin mukaan saan 1445kcal, p 40%, r 37% ja hh 23%. Kaloreita on tarpeeksi, niillä tulee toimeen mutta laihtuu rasvaa polttaen. Se on tässä tärkeintä, rasvaa palaa ja lihas säästyy. Vielä reilu 9 vko jäljellä, katotaan kuin pää kestää. ;-)

Tää dieetti alkoi parhaalla mahdollisella hetkellä, meinaan mun salivapaalla viikolla. Tämä viikko on pyhitetty levolle, kävelemässä olen käynyt muutamaan kertaan. Huomenna menen salille, koska meillä on pt-päivä, tällä kertaa Lahdessa. Siitä myöhemmin lisää..

Mutta tuskin olisin alkuviikosta jaksanut salilla tehdä mitään, sen verran voimia vei toi ruokavalion siistiminen. Tän melkein viikon kun lepäilee niin eiköhän se rautakin taas kivasti nouse ensi viikolla. :D
Olen mä muutaman tunnin kävelyn tehnyt, mutta ens viikolla vasta taas aamuaerobisia. On se vaan kivaa vaihtelua nukkua aamuisin normaaliin herätykseen saakka, ettei kukonlaulun aikaan tarvitse herätä. Mutta ens viikolla herätykset ovat taas toisina aamuina klo 4,25. Asenne kysymys kait.. :D

Löysin yhtenä iltana 10€ kadulta. Olimme koiraa ulkoiluttamassa ja heti kun setelin näin huusin: "minäminäminä" ettei miehelle vaan jää epäselväks kuka sen setelin siitä ottaa. :D Yöllä näin unta, että keräsin kadulta kaikkia seteleitä, 10, 20, 50, 100 ja 200€ seteleitä taskut täyteen. Aamulla en enää muistanut mikä takki mulla oli yöllä ollut päällä joten en päässyt laskemaan saalistani. ;-)

Kävimme koiruuden kanssa vauvelia tervehtimässä vapaapäivänä. Toinen kun istui sitterissä ja hiukan kitisi siinä, niin koiruus kävi hakemassa luunsa ja kantoi sen sitterin eteen. Sitten hän jäi istumaan siihen viereen kuin sanoen: "Mitä sää enää märiset, mää toin sulle herkkua" :D Ei vauveli ihan vielä sellaista saa syödä (eikä tietty jatkossakaan), mutta koiruuden teko oli jotensakin hellyyttävä. Hän piti kaverista huolta. :-)

"Mitäs herkkua mulle kannoit?" :-)

Huomenna siis pt-päiville Lahteen. Meinaan uskaltautua mennä jalkaryhmään, toivotaan etten heitä henkeäni sinne. Evästä joutuu kans ottamaan mukaan, sen verran aikaa menee reissuun. Mutta on se vaan kivaa nähdä muita teamiläisiä, on kunnia saada olla osa sitä porukkaa. :-)

Maanantaina viimeistään puntarille katsomaan miten viikko mennyt. Samalla mittanauha käteen ja mittailen centit, onko yhtään lähtenyt. Pitäkää peukkuja, että jotain on edes tapahtunut. ;-)

Hauskaa viikonloppua, nauttikaa syksystä, vaikka väkisin ;-)

Tampereella pt-päivillä

Eilen oli kesän odotetuin päivä eli pt-päivät Tampereella. 
Olimme mieheni ja koiruuden kanssa lähteneet perjantaina anopin mökille ja mikäs sen mukavampaa kuin karata sieltä heti seuraavana päivänä treeneihin. ;-)

Junalla matkustin Tampereelle, ilman evästä ja hyvin matka meni. Kestihän se tokikin melkein 20min mutta hyvin mä kestin ilman sen. :-) Tampereella olin 22 yli 11 ja treenit alkoi klo 12 joten tuli alkulämmittelyt kun melkeinpä juoksin salille. :-)

Matkalla salille näin jotain mitä olisin mielelläni jättänyt näkemättä. Erään kadun kulmassa istui nainen (romaani) joka oli raskaana (niin varmaan joo, tyyny mahassa että sais rahaa paremmin..) ja kaiveli nenäänsä. Sitten mielenkiinnolla katseli mitä nenästä löytyi. Melkein, ihan vaan melkein kaivoin lompakon esille antaakseni hänelle rahaa. :D

Seuraavassa kadunkulmassa todnäk koditon-setä kaiveli Mc Donaldsin roskista ja kas löytyihän sieltä iso limumuki josta kaveri otti imut ja heitti takasin roskiin seuraavaa löytäjää varten. Sosiaalista :-)

Olimme Ilonan kanssa sovittu, että treenaamme tissilihoja eli rintatreeniä, mutta koska ei sellaista ollut tällä kertaa tarjolla niin valikoimme kädet. Käsi ryhmässä oli neljä pt:tä auttamassa meitä treenaajia ja apua todellakin tarvitaan kun mennään romulla jota justjust jaksat nostaa. :-) Ja sitten käsiä veivattiin tosiaan kunnolla. Salilla oli niin kamalan kuuma, että hiki valui silmille eikä meinannut nähdä mitään. Onneks Kaisa ystävällisesti huuteli, että seuraavaksi tänne päin.. :D

Onneks mä muistin ajella kotona kainalot ;-) 

Tässä Mikko auttaa pitämään kyynärpäät aloillaan

Ihan tosissaan sitä vedetään :-)

Treenin jälkeen olo oli ihan huippu, ihan kuten aina pt:n kanssa treenattua. Se vaan on niin mieletön tunne kun saat puristettua itsestäsi kaiken irti, tiedät ettet enempään olisi pystynyt. :D

Näkyykö yhtään fiilis ja tekemisen maku?? 

Hauskaa meillä Ilonan kanssa oli :-)

Minä ja mun ihana Valkku-Kaisa <3

Salista lähdettyämme kävimme BodyAction liikkeessä. Ari Kokkonen oli itse myymälässä ja täytyy sanoa, että siinä oli asiakaspalvelija vailla vertaa, todellinen herrasmies. Hän oli oikeasti kiinnostunut mitä olet vaille, jos sitä ei ollut niin lupasi hankkia Helsinkiin ja ottaa selvää onko tiettyjä tuotteita ollenkaan. Suurta kättä hänelle, ehdottomasti. :-)

Matkaan tarttui kaksi isoa purkkia munaprodea :-)

Shoppailun jälkeen pääsimme vihdoin syömään. Kävimme FitWokissa jossa olen kerran aikaisemminkin käynyt. Tällä kertaa ruoka oli todelle, todella hyvää. Tietty siinä nälässä olisi maistunut mikä vaan, mutta en kehu turhaan tätä paikkaa. Kannattaa käydä kokeilemassa jos olette menossa Tampereelle käymään. :D

Ihanaa, ruokaaaaa :-)

Ilonakin tykkäsi ruoasta :-)

Ruokailun jälkeen saatoin Ilonaa vielä autolleen ja samalla kävin punnitse ja säästä liikkeessä. Ei varmaan yllätä jos kerron, että ostin vähän junaan evästä, kuivattua taatelia ja banaania. Päästessäni junaan ehdin syödä ne just ennen sen lähtöä. :D

Ihana päivä oli ja suuri kiitos tästä kuuluu Ilonalle!! Oli tosi kivaa treenata kanssasi ja viettää hetki aikaa jutellen ja syöden sen jälkeen. Harmi, että yhteinen aika jäi niin lyhyeksi. Pitää ottaa toiste uusiksi. :D

Tässä vielä linkki Ilonan blogiin, hänellä saattaa olla erilainen näkemys yhteisestä ajastamme. :D

Ilonan blogi

Matkailua ja matkaeväitä

Kokeillaan kännyllä bloggaamista, jos ei onnistu niin poistetaan.

Olen siis kesälomattomalla matkalla, tarkoittaa sitä etten vietä vielä lomaani vaan vapaapäivää tai päiviä, kokonaista kolme ja kaikki peräkkäin, huisia.

Heti tuli vaikeuksia, en näe millä rivillä mennään. Eli jos siis rivit hyppii niin vika ole välttämättä silmissäsi eli et ehkä olekaan humalassa tätä lukiessasi (mikä auttaisi varmaan jaksamista) tätä lukiessasi. Nyt sekosin itsekin asiassa, mistä ne puhuttiin
Ai niin sisar lomaton lomareissu jolla nyt olen, joo siis olen anopin. Ökillä eikun siis mökillä. Huomenna karkaan täältä ja menen pt-päiville Tampereelle. Tapaan samalla Ilonan jonka blogin jouduttu nyt ite etsimään koska rn sitä osaa tästä lonkalta heittää ( piti lukea linkata mutta puhelin päätti toisin) :-)  No me siis Ilonan kanssa eka jumpataan ja sit mennään syömään ja parantamaan maailmaa. Se on huomisesta lähtien huomattavasti parempi paikka olla ja elää ja ihan vaan meidän ansiosta. :-)

Ai niin se mun asia, se meinaa unohtua koko aika. Siis kävin ostamassa matkaevästä eilen tän päivän junamatkaa varten ja kuinkas sitten kävikään,
Mä söin ne jo eilen eli ei enään evästä tänään. Onneks matkaa oli vaan 1,5 tuntia niin juuri ja juuri sen jaksoin ilman evästä mutta olis ne taatelit ja banaanit junassakin maistuneet. Sinänsä tää ei ollut mulle mitään uutta, siis että eväät on äkkiä syöty mutta yleensä olen sentään niiden kanssa matkaan päässyt. :-)

En pääse laittamaan kuvia (en osaa) niin saatte niitä sit myöhemmin. Kaikki virheet kirjoituksessa on puhelimen syytä, en ota vastuuta mistään. :-)

Nyt laitan kuvia kun pääsin koneen äärelle :-)

Tässä anopin kukkasia, en todellakaan osaa sanoa mitä merkkiä/mallie edustaa. Kukkasia vaan ;-)

Mamman kanssa on pakko päästä samaan sänkyyn vaikka kuinka on kuuma :-)

Näin Simon vai olisiko ollut Siiri? En ehtinyt kysymään kun Hän lähti niin nopeasti takaisin kotiin 

"Mamma, mä odotan sua näillä portailla sen aikaa kun käyt siellä huussissa, it`s deal?"

Terveisiä Suomen suvesta ja Turusta :)

Mistäs aloittais, on mukamas niin paljon kerrottavaa..
Tai no, ei kai sitä niin paljoa ole ja mitään järkevää on ainakaan turha  odottaa/ yrittää täältä löytää, ei meinaan tule onnistumaan. :D

Yhtenä iltana menneellä viikolla piti lähteä ystävän kanssa pitkälle kävelylenkille. Satoi vettä, mutta koska en ole sokerista tehty niin ei haitannut. Mutta se, ettei ystävä päässytkään lähtemään aiheutti sen, että nanosekunnin mietin jos en sitten vaikka itsekkään lähtis.. Tuollainen ajatus oli äkkiä pois pyyhkäisty ja lähdin matkaan. Sinä päivänä ei paistanut aurinko, ei ollut 25 astetta lämmintä eikä muutenkaan kellään kivaa (tai en mä ihan varma ole, ehkä jollain kuiteskin oli edes vähän kivaa..) Lähtiessä mietin pitäisikö käydä vessassa ennen lähtöä, mutta en sitten käynyt. VIRHE!! Jos sun pitää miettiä lähtiessä pitäiskö mennä vai eikö pitäis niin silloin käy!! 
Ja koska olen lukenut toisten blogeja joissa on aina kivoja kuvia niin ajattelin itsekkin ottaa muutaman. Mutta koska taidan olla maailman huonoin valokuvaaja niin otokset on mitä on, koittakaa kestää. :D

                                 Tässä olen lähdössä, kauhian tärkeää saada kuvata itseään hissin peilin kautta :-)

                       Olen ihan varma ettei näitäkän kasva kuin meilläpäin. Onko joku muka nähnyt muualla??

                          Tässä todiste, että lenkillä oltiin, en ole kaivanut "kauniita" kuviani vaan netistä :D

               Enempää en nyt kiusaa teitä näillä lenkkeily kuvilla. Saatte ihailla niitä joskus toiste lisää :D

Kävinhän mä tosiaan taas Turus, Suomen vanhas pääkaupungis. 

Olihan menomatka junassa. Mielestäni olen aikas pitkähermoinen (joku voi olla toista mieltä, mutta hän nyt vaietkoon), mutta nyt meinas mennä ihan hermo. Vai mitä tykkäätte ajatuksesta, että joku kähisee koko aika, siis ihan koko aika: "Tarviit sä sitä? Tarviiks sun äiti sitä?" Kyseessä oli aikuinen mies joka tosiaan kähisi tätä koko aika. Okey, hän oli varmaankin kehitysvammainen jollain lailla mutta se ei auttanut yhtään. Se vaan ärsytti niin paljon. Laitoin musat korville, mutta koska en ollut ladannut masiinaa niin virtahan siitä loppui nopeaan, toisin kuin ystävältäni. Isänsä istui vieressä, mutta joko ei viitsinyt sanoa mitään tai tiesi entuudestaan ettei se kannata. 

Kaksi kertaa oli n.5min hiljaisuus kerrallaan, silloin varmaan kävi vessassa. :D

Töissä kertoessani asiasta pomo kysyi, mikset vaihtanut vaunua? Niin, miks todellakin en siirtynyt toiseen vaunuun ja nauttinut hiljaisuudesta? Koska se ei tullut edes mieleenikään. Sitä kun on paikan johonkin ostanut niin siinä sitä kökötetään vaikka mikä olis. Ja ravintolavaunua ei ollut joten sinnekkään ei päässyt (niinkuin mä nyt olisin edes sinne mennyt) :D

            Tässä mielestäni paras todistus mun hyvästä kuvien ottamis kyvystä. Siis oikeasti, wtf??? :D

                                No tässä sentään jo saa selvää mitä olen YRITTÄNYT kuvata :)

Annen kanssa treenattiin selkää, kuinkas muuten. Jotain liikettä tehdessäni (en muista nimeä mutta puntin kanssa käsiä pään yli ja pt haraa vastaan) mua sattui ihan kamalasti. Vikisin, että ei Anne, ei. Hän vastaa, että kyllä vaan. Mä parkasin, että ei, mua sattuu ihan kauhiasti. Se liike venytti leikattua olkapäät niin, että tuntui kun olis kättä revitty irti. En ollut huomannut sanoa, ettei siinä ole liikeradat kunnossa. No, siinä vaiheessa sen tiesi puoli salia ettei se liike oikein käynyt mulle. :D Muuten meni hyvin, sain kehuja selästä ja sen lihaksista. Hyvin näkyy lihakset esillä ja liikkeiden perille meno. Harmi, ettei päänuppi käänny koko kierrosta jotta voisi itsekkin ihailla selkäänsä ja lihaksiaan. :D 

Treenin jälkeen kävin syömässä Nepalilaisessa ravintolassa. Koska nälkä oli suuri niin ehdin syödä kaiken ennenkuin muistin, että kuvia piti ottaa. Olkoon tässä todiste, että hyvää oli ja sitä oli riittävästi. :D

Ruokailun jälkeen yritin metsästää kahvilaa. Ei muuten ollutkaan ihan helppo juttu mutta onneks sitten kuitenkin löysin, tälläisen. 

Suomen ensimmäinen aikakahvila (ja ehkä jopa ainoa, en ole varma koska joka paikassa en ole käynyt)

Tää oli siis aikakahvila ja siellä maksettiin ajasta joka siellä oltiin. Kauppaan kuului kuppi kahvia päydältä jossa oli erilaisia keksejä (suolakeksiä, mariekeksiä, vohvelia ja pari kuppia joka oli tyhjää). Olisi saanut pelata lukuisia lautapelejä jos olisi ollut seuraa ja tämä kaikki maksoi 1€/15min. Minähän ostin kupin kahvia ja oikein kellosta katoin aikaa, että varmasti olen yli 15min jotta maksaa vähintään 2€. Ja mitäs tekee kahvilan pitäjä? Rahastaa euron eikä halua ottaa lisää rahaa vastaan. Ja mikä parasta, siellä oli tarjolla myös soijamaitoa. :D

                                Mun mielestä tää oli ideana tosi kiva, toivon että kundi saa kahvilan menestymään :D

Kotimatka sujui onneks vähän hiljaisemmissa merkeissä, kukaan ei kähissyt tarpeitaan jne. Sai lukea rauhassa ja nauttia junan kolinasta. Mä niin tykkään matkustaa junassa, pääsenkin taas ensi viikolla Tampereelle junalla. Onhan silloin taas pt-päivä, kivaaaaa!! :D

                           

                              Mä olen ihan yhtä hämmästynyt kuin tekin näistä taidoikkaista kuvistani :D

Eilen kävin taas työpaikan salilla tekee treenin töiden jälkeen. Jotensakin näppärää kun ei sitten enää kotiin tultaessa tarvitse lähteä mihinkään. Ja tänään treenasin työaikana, aina vaan paranee. :D

Mies sanoo etten koskaan hymyile kun otan itsestäni kuvaa, no en kai kun pitää keskittyä siihen että saa sen kuvan niin että olen siinä eikä jotain taustaa. :D

Tälläistä tällä kertaa. Varmaan puolet jäi kirjoittamatta mitä piti mutta nyt ei enää muista mitä olisi pitänyt muistaa. Kirjoitin tätä kahtena päivänä, eilen kirjoitus keskeytyi kun sain puhelun Jenkkilästä. No, tyttären kanssa praattailu on tärkeämpää, eikös vaan? :D Keskiviikkona näen Kaisan ja istutaan jutskaa, jännää!! :D

Nauttikaa lämmöstä, tätä tuskin kauaan kestää. Ja ei, mä en ole pessimisti. :D