Pt-treeniä ja katkokävelyä

Taas oli se päivä viikosta jolloin pääsi treenaamaan itseään paremmassa seurassa. Tai no paremmassa ja paremmassa, sanotaanko mielummin itseään kehittyneemmässä seurassa. Ja tällä en tarkoittanut henkistä kehitystä. :D

Mulla on siis taas vapaapäivä ja sen kunniaksi aamulla heräsin kukonlaulun aikaan ja crossasin puoli tuntia. Ulkona oli sen verran vilakka, että suosiolla jäin sisälle hoitaa aerobiset. Sitten suihkun kautta puuroa ja lähdin Mayorsille tahkoamaan Jarin kanssa jalkoja. 

Tän aamun kuntoa ennen crossausta :D

Ja kyllä niitä tehtiinkin, voi herran pieksut ja parit muutkin tossut. 
Ensin kyykkyjä ad.50kg x4 sarjaa. Sitten jalkojen koukistuksia maaten, heti perään istuen ja vielä sen perään suorinjaloin maastavetoa ad.50kg. Näitä 4 kierrosta. Sitten syviä bulgarialaisia (luoja, mä lupaan olla menemättä enää koskaan Bulgariaan jos siellä keksitään lisää kidutusmenetelmiä) x 15x 3 molemmille kintuille. Lopun kruunasi sumokyykyt kahvakuulla. 

Mä olin ihan poikki kaiken tän jälkeen. Jari kehui, että olet sä sisukas mimmi. :D Kun siitä maksetaan ja sinne saakka mennään, niin silloin tehdään täysillä, ei ole muuta vaihtoehtoa!! Mutta kehut lämmittää aina, sen olen tainnut mainita ennenkin. :D

Ja heti lähtiessä sain alkaa harjoittaa katkokävelyä. Tiedättehän sen tunteen kun kävelet kuin olisi pas... housussa ja jalat on kuin puupökkelöt. Muistuttaa hyvin paljon alkoholistin kävelyä, hänellä jalat vienyt viina ja sulla ne on vienyt osuneet ja uponneet treenit. Siinä se pieni ero. :D

Perjantaina mulla oli työpaikan juhlat. Tai no parin muunkin työpaikan juhlat, olihan meitä ympäriinsä. Teemana oli latotanssit joten pukeutuminen oli sen mukaista. Mulla kävi oikeasti hyvä tuuri, enhän mä edes omista muuta vaatetta kuin farkut ja paitoja. Joten kiitos järjestäjille ajattelevaisuudesta. :D 
Ruokana oli poronkäristystä sekä lohta sienikastikkeella. Jouduin pyytämän loheni ilman kastiketta ja sainkin valtavan annoksen. Tästä annoin puolet ystävälleni ja ite söin puolet. Siihen kylkeen otin käristystä ja vihreää salaattia niin aika hyvin meni dieettini kanssa yksiin. Ja koska paino oli jälleen pudonnut -0,5kg (ollen nyt 59,6kg eli pudotusta 3 vkossa -1,6kg) niin ei huono valinta ollenkaan. Juhlista jouduin lähtemään jo alkuillasta, kun menin seuraavana aamuna töihin mutta oli kiva kuitenkin käydä. :D

Tässä meitsi valmistautuu :D

Mulla tuli vuosi valmennusta täyteen viikko sitten. En ottanut kuvia, tai otin mutta olkoon ne ns. ennen dieettiä kuvia. Laitan ne sitten esille kun on dieetti ohitse ja nähdään miten se sujui. Tällähetkellä olen enemmän kuin tyytyväinen. -0,5kg viikossa mun kokoiselle on paljon, tai ainakin tarpeeksi mulle. Mun vaakani näyttää myös viskeraalirasvan osuuden ja se on nyt pudonnut 5:een. Eli rasva lähtee oikeasta paikasta, voiko olla muuta kuin tyytyväinen, ei mun mielestäni. :D

Tän dieetin jälkeen on tarkoituksena taas lisätä ruokamääriä, puhtaasti syöden tietenkin. Jotta saadaan sitten lihasta kasvatettua lisää, täytyy evästäkin saada lisää. Mutta ei mitään pas.. syöden jotta tulisi kaikki tiukasti pudotetut rasvat pois vaan järkevästi syöden. Luotan 100% Kaisaan, hän tietää varmasti mikä mulle on parasta. :-)

Eräänä aamuna lähtiessäni lenkille mietin otanko kännyä mukaan vai en ja en sitten ottanut (koska ajattelin etten tod tarvi sitä aamusta puol 5). Matkalla tietty näin pari pientä siiliä joista olisi pitänyt saada kuvaa, kyllä harmitti ettei sitä ollut mukana. Mutta muutaman kuvan olen saanut kuitenkin otettua. Tässäpä näitä. 

Tänään rakkaan pikkusiskon synttärit ja olemme koiruuden kanssa lähdössä heidän luokseen kahville. Samalla näen taas tädin murua. Hän on vaan niin ihana, nauran joka kerta katsoessani hänen kuvaansa puhelimesta. Ei paljoa huolet paina ja suupielet kaartuu väkisinkin ylöspäin häntä katsoessa. Vai miten on teillä, alkaako hymyilyttää??

Tää on kuitenkin ihan paras <3

Nyt jatkamaan vapaapäivän viettoa hyvässä seurassa. Viihtykää tekin, joko seurassa tai yksinään. Sekin on välillä niin parasta. :D

Ensimmäinen viikko meneillään

dieetistä ja kas kummaa, hengissä ollaan. :D
Eka päivä eli maanantaina oli aivan jäätävä nälkä koko aika. Kun söit niin meni max. tunti ja taas oli nälkä. Saatoin mainita asiasta päivän aikana ehkä satatuhatta kertaa ellen enemmänkin. Ihan järkkyä siis.

Tiistai oli aavistuksen helpompi, mutta vaan aavistuksen. Nälkä muistutti olemassaolostaan tasaisesti, päätä särki ja oli paha olo. Odotin iltaa, että pääsen nukkumaan. Kellään ei ollut kivaa. :-/

Keskiviikkona piti oikein miettiä, että mikäs siinä alkuviikosta mättikään, oliko se pikkunälkä vai mitä se oli?? Meni tosi hienosti, en tainnut mainita sanaa nälkä kertaakaan (saattaa johtua siitä ettei ketään ollut kotona kuuntelemassa vaikka olisin siitä maininnutkin).

Eilen en enää muistanut olevani dieetillä, ei mitään ongelmaa.
Joka päivä olen mennyt sadan% tarkkuudella, ei grammaakaan enemmän kuin ohjeissa sanotaan. Jännää nähdä miten painoon vaikuttaa tää alkuviikon kärvistely, toivon että negatiivisesti eli paino olisi tippunut. :-)

Tässä muutama kuva mun tän viikon ruoistani :-)

Aamupuuroni, marjoilla ja herneprodella 

Töihin otettava broilersalaatti

Välipala, kuvittele tähän vielä riisikakkua :-)

"Kaalilaatikkoa" eli paitettua kaalia, jauhista ja riisiä.

Iltapala munakasta ja salaattia

Laskin kalorilaskurilla sekä kiloklubin laskureilla mitä saan päivässä kaloreita ja miten menee proden ym osuus. Melko samoissa ne pyöri, kalorilaskurin mukaan saan 1477kcal joista proteiinia on 40%, rasvaa 35% ja hiilareita 25%. Kiloklubin mukaan saan 1445kcal, p 40%, r 37% ja hh 23%. Kaloreita on tarpeeksi, niillä tulee toimeen mutta laihtuu rasvaa polttaen. Se on tässä tärkeintä, rasvaa palaa ja lihas säästyy. Vielä reilu 9 vko jäljellä, katotaan kuin pää kestää. ;-)

Tää dieetti alkoi parhaalla mahdollisella hetkellä, meinaan mun salivapaalla viikolla. Tämä viikko on pyhitetty levolle, kävelemässä olen käynyt muutamaan kertaan. Huomenna menen salille, koska meillä on pt-päivä, tällä kertaa Lahdessa. Siitä myöhemmin lisää..

Mutta tuskin olisin alkuviikosta jaksanut salilla tehdä mitään, sen verran voimia vei toi ruokavalion siistiminen. Tän melkein viikon kun lepäilee niin eiköhän se rautakin taas kivasti nouse ensi viikolla. :D
Olen mä muutaman tunnin kävelyn tehnyt, mutta ens viikolla vasta taas aamuaerobisia. On se vaan kivaa vaihtelua nukkua aamuisin normaaliin herätykseen saakka, ettei kukonlaulun aikaan tarvitse herätä. Mutta ens viikolla herätykset ovat taas toisina aamuina klo 4,25. Asenne kysymys kait.. :D

Löysin yhtenä iltana 10€ kadulta. Olimme koiraa ulkoiluttamassa ja heti kun setelin näin huusin: "minäminäminä" ettei miehelle vaan jää epäselväks kuka sen setelin siitä ottaa. :D Yöllä näin unta, että keräsin kadulta kaikkia seteleitä, 10, 20, 50, 100 ja 200€ seteleitä taskut täyteen. Aamulla en enää muistanut mikä takki mulla oli yöllä ollut päällä joten en päässyt laskemaan saalistani. ;-)

Kävimme koiruuden kanssa vauvelia tervehtimässä vapaapäivänä. Toinen kun istui sitterissä ja hiukan kitisi siinä, niin koiruus kävi hakemassa luunsa ja kantoi sen sitterin eteen. Sitten hän jäi istumaan siihen viereen kuin sanoen: "Mitä sää enää märiset, mää toin sulle herkkua" :D Ei vauveli ihan vielä sellaista saa syödä (eikä tietty jatkossakaan), mutta koiruuden teko oli jotensakin hellyyttävä. Hän piti kaverista huolta. :-)

"Mitäs herkkua mulle kannoit?" :-)

Huomenna siis pt-päiville Lahteen. Meinaan uskaltautua mennä jalkaryhmään, toivotaan etten heitä henkeäni sinne. Evästä joutuu kans ottamaan mukaan, sen verran aikaa menee reissuun. Mutta on se vaan kivaa nähdä muita teamiläisiä, on kunnia saada olla osa sitä porukkaa. :-)

Maanantaina viimeistään puntarille katsomaan miten viikko mennyt. Samalla mittanauha käteen ja mittailen centit, onko yhtään lähtenyt. Pitäkää peukkuja, että jotain on edes tapahtunut. ;-)

Hauskaa viikonloppua, nauttikaa syksystä, vaikka väkisin ;-)

Lomalle lompsis..

Näin sitten meni tämäkin kesä ja viimein on minunkin vuoro lähteä lomalle. Tottahan joku ajattelee, että vielä on kesää jäljellä ja onhan sitä. Itse ajattelin kesän alussa kun töistä työkaverit lähti vuorotellen lomalle, että oma lomani alkaa kun muut lomailleet ja kesä on ohitse. Nyt on sitten sen aika. :-)

Loman kunniaksi kävimme perjantaina syömässä Nepalilaisessa jossa viimeksi oli niiiiin hyvä ruoka. Nyt saimme ensinnäkin odottaa omaamme reilu puoli tuntia ja kamalassa nälässä se on aivan liian kauan. Sitten ruoan tullessa oli pettymys aika suuri, se ei maistunut oikeen miltään. Oli se ihan ok, mutta ite kun menen ravintolaan syömään halua ruoan olevan jotain muuta kuin ok. On varmaan ihan ok, etten käy siellä hetkeen?? :-)

Eilen sitten menin pt-Pasin luokse treenaamaan selkää. Ja voi pojat, että nyt on selkä niin arkana, että tietää tehneensä. Ensin tehtiin taas osittaista maastavetoa (joka siis ei mene maahan saakka vaan jää tangoille hiukan aikaisemmin). Pasi kysyi, että mitä painoja käyttänyt ja sanoin, että viimeks Bettina laittoi siihen aika paljon. Koska se "aika paljon" on suhteellista niin aloitimme 40kg:sta (tanko siis mukaan lukien). Koska oli ihan paperia (hänen sanansa) niin laitettiin lisää rautaa. Ja loppujen lopuksi nostin sitä sarjana 6x 80kg. Pasin äänessä oli kuultavissa hiukan hämmästystä ja ylpeyttä kun sanoi, että tuo paino alkaa olemaan jo kovaa luokkaa naisilla. Ja koska itse painan 61,5kg on se roimasti yli oman painoni. Olen tyytyväinen. :D 

Siinä selkeämmin mitkä lihakset työskentelee maastavedon aikana :D

Tämän jälkeen teimme jotain uutta laitetta jonka nimeä en tiedä. Sain sen kuitenkin kopautettua Pasin päähän joten varmasti oli hyvä laite. :D Sitten teimme (argh, siis MÄ tein) polvillani ylätaljaa sekä alataljaa superina. Sitä ennen oli kans joku vipuvarsilaite joka otti selkään hitosti. Lopuksi oli "pientä rallittelua" eli pushdownia ja kulmasoutua taljassa. Näitä niin monta kierrosta kuin menee ja ei taukoa yhtään. Voin sanoa, että tän tunnin jälkeen olo oli kirjaimellisesti kuin selkään saaneella. Ja nyt sunnuntaina se vasta kipee onkin. Hyvä kun sain housut vedettyä jalkaani. :D

Tänään olin Bettinan ulkotreeneissä Malminkartanon jätemäellä. En tiennyt mitä odottaa, mutta ihan kamalaa se oli. :-) Portaita lähdin ensin loikkimaan kahdella askelmalla, sitten piti jo kävellä yksi askelma kerrallaan tyylillä. On se reilu 400 askelmaa kova juttu.

Huipulla sitten emme tosiaankaan katselleet maisemia vaan teimme kyykkyä sivulle, kyykkyä alas, pitoa, punnerrusta penkkiä vasten, dippiä penkillä jne. Kun olit tehnyt välikuoleman sait loikkia portaat alas ja alhaalla sitten askelkyykkyä sivuittan, taakse- ja eteenpäin. Tän jälkeen jälleen portaat ylös, nyt ihan kävellen. Ylhäällä taas kyykättiin, pompittiin, hypittiin, tehtiin vatsoja ja melkein oksennettiin. Vielä alas ja sieltä ylös ja tekemään "burbeeta" ja sitten viimein se oli ohi. Kaloreita kulutin reilu 500 tällä treenillä, ei hullummin. :-)

Tässä taas suuri näyttö mun mahtavista kuvaustaidoista. Kuvassa mukana ystäväni Kirsi jonka sain houkuteltua mukaan.

Huomenna lähdemme sitten koiruuden kanssa reissuun. Junailua neljän tunnin ajan, sen jaksaa kyllä kun on hyvä kirja mukana. :-)

Aamulla meinaan käydä vielä salilla, tosin joudun heräämään sen takia klo 6 (saan nukkua sentään hiukan pidempään kuin työaamuina). Junamme lähtee yhdeksän jälkeen niin ehtii syödä aamupalat ym.

Ens viikolla mulla lauantaina pt-treenit Teron kanssa. Meinaan vihdoin tehdä jalkoja, ne on mun inhokit ja pelkään jopa niiden treenaamista pt:n kanssa. Mutta nyt loman kunniaks otan härkää sarvista. :-)

Nauttikaahan elokuusta, se on ihanaa aikaa (esikoinen syntynyt 24v sitten juurikin elokuussa, onnenkuukausi siis <3 )

Ps. Tädin muru kävi eilen tätiä moikkaamassa. Mä olen niin rakastunut häneen. <3

Yllätyksiä..

Elämä on yllätyksiä täynnä, välillä ne voi olla mukavia ylläreitä ja joskus vähän huonompia. :-) Ja joskus ne voi olla suuria ja joskus pieniä. Tämä yllätys minkä minä ja läheiseni  koimme oli sarjassa suuri ylläri ja aina vaan kasvaa. :D

Siskoni sai yllättäin tietää olevansa n.2kk ikäisen pojan Isoäiti tai Mummi tai Mummo tai miksi kukakin haluaa kutsua. Samalla minusta tuli isotäti ja siskonpojasta tietenkin isä. Se jos joku oli yllätys isolla Y:llä. Normaalistihan tälläiseen ehtii sopeutua sellaiset 9kk, nyt sitä ehti sisäistää 9sekuntia, jos ihan sitäkään. :D
No, mutta miten vaan, yllätys oli mukava. Aina on kivaa kun saa uusia sukulaisia ja vauvat vaan on niin ihania. :D

Vauvoista puheenollen (kummasti mun treeniblogistani on tullut vauvablogi), nuorempi siskoni oli vauvansa kanssa kylässä lauantaina. Sain haistella sitä ihanaa vauvan tuoksua ja kuunnella sitä tuhinaa mitä hänestä lähti. Paljon muuta seuraa ei hänestä sitten ollutkaan. Hän nukkui, nukkui ja sen verran pissi ja pieri , että täti pääsi vaihtaa vaippaa ja taas nukkui. Tylsää seuraa siis. ;-)
Kotiin he pääsivät turvallisesti poikani eli vauvan serkun ohjaamassa junassa, turvallista kyytiä siis. :D

Olen mä täällä muutakin tehnyt kuin vauvoja haistellut ja ihaillut. Tänään meinaan siivosin kaappejani ja heitin  6 kassillista vanhaa vaatetta pois (uskomattoman paljon sitä olikin liian isoa vaatetta kaapit täynnä). En heittänyt roskiin vaan vein kierrätykseen. Samalla vein sinne 2,5 kassia kenkiä ja vielä yhden kenkäkassin roskiin. Ette saata uskoa minkä helpotuksen ja puhdistavan tunteen koin tämän tehtyäni. En meinaa enää koskaan palata samaan kokoon vaatteissa mitä ennen olin.Vaikka välillä peiliin katsoessa tuntuu ettei mitään muutosta näe niin on se vaan tunnustettava, että pienennetty tässä ollaan ja paljon. Tänään salilla ollessa katsoin itseäni peilistä ja teki mieli nipistää itseäni, olenko se todellakin minä joka peilistä katson. :D

Pyysin ystävääni ottamaan muutama kuva kun treenasimme yhdessä, tässä niitä olisi. 

                         

Samanlaisia kuviahan nämä on, mutta en oikein kehtaa salilla olla kuvattavana. Ehkä pitäis opetella :-)


Olin muuten päättänyt, että tän kuun olen täysin ruokavalion mukaisesti. Ja miten sitten kävikään. Lauantaina söin palan kääretorttua kun sisko sellaista toi mukanaan. Sunnuntaina söin lopun jäätelön mikä pakastimesta mulle huuteli. Ja maanantaina töissä joku lomilta palaava oli tuonut marjapiirakkaa ja en oikein edes huomannut kun olin palan syönyt sitäkin. Ja hetken kuluttua toisen ja sitten vielä kolmannen. Palat olivat sellaisia sentin paksuisia, mutta mitä väliä. Söin ja en muuta edes uskottele itselleni. Ja jos olisin kehdannut olisin syönyt sen kaiken kun muut olivat lähteneet, mutta en kehdannut. :-/
Nyt kyllä yritän pysyä valiossa tän loppu kuukauden, laitan vaikka suuhuni munalukon jos ei muu auta. 

Tänään vetelin tälläistä herkkua :-)

Olen tässä kevään/kesän aikana käynyt sauvakävelemässä. Sauvat mulla on ollut iät ajat, mutta en koskaan oikein ole ollut sinut sen lajin kanssa. Tänään sitten vihdoin katsoin youtubesta tekniikka opastusta. Jos vaikka pääsisin enemmän sisälle siihen hommaan. Kun aerobiset ovat vain 30min niin sais isomman hyödyn siitä kun sauvois kunnolla. 

Tänään tosin crossasin kotona ja olin oikein mielissäni, kun sain lopettaa 30min jälkeen. Oli meinaan hiki kuin olisin suihkussa käynyt. Meillä kun tehdän kattoremonttia ja ilmastointi ei toimi ollenkaan niin kivan lämpimäksi lämmittää kämpän. No, kohta remontti ja kesä on ohitse ja valitamme kylmyyttä. Tosin itse pidän eniten syksystä joten mun ette kuule valittavan. Mä rakastan syksyn raikkautta, happirikasta ilmaa, värien kauneutta jne. Minä ja syksy olemme yhtä. <3

Ja koska tämä on olevinaan treeniblogi voin sanoa, että treenattu on. Tänäänkin kävin tekee käsiä ja olkapäitä. Lauantaina menen jumpalle Pasin kanssa ja sunnuntaina ulkotreeneihin Bettinan opastamana. Liikkukaahan tekin rakkaat lukijat, liikunnasta saa niin hyvän olon ja mielen. :D

Elämästä huumaantumista

Lainatakseni Matin kuuluisia sanoja: "Elämä on laiffii". Voin niin samaistua Mattiin. Sitä se elämä on parhaimmillaan, laiffii. :D

Pääsin viime viikolla tädin sydänkäpystä katsomaan. Olivat äitinsä kanssa nukkuneet hiukan huonosti ja täti reippaana valkealla ratsullaan riensi auttamaan jotta uni tulisi. Kuulostaa hienommalta mitä onkaan, oikeasti menin vaan sinivalkoisella junalla ja en siitä reippaastakaan ihan varma ole. Ei ollut mukanani edes unihiekkaa,mutta selkeästi sitä ei tarvittu vaan uni tuli muutenkin. :D 

Sillä välin kun äiti nukkui, me Vauvan kanssa hiukan hörpimme maitoa, vaihdoimme vaippaa ja pesimme pyllyä, hörpimme lisää ja välillä hän nukkui kun minä yritin ottaa sata yhteiskuvaa meistä yhdessä. Harjoituksen puutetta selkeästi, koska aina jompikumpi puuttui kuvasta. Mutta kokeilkaapa ite ottaa kuvaa vauva rinnalla nukkumassa, sitten räpiköit yhdellä kädellä kuvaa ja samalla tolkutat päähäsi, että muista hymyillä koska miehesi aina valittaa ettet hymyile kuvissa. (tota viimeistä en kyllä tajua koska toinen nimenikin on "Rouva Sunshine") :D

Välillä laitoin Vauvan kantokoppaan, kannoin keittiöön ja tein meille ruokaa. Ja kas kun äitee heräsi, oli ruokakin valmista. :D

Sitten kävimme hiukan kävelyllä, heille molemmille ensinmäinen kerta yhdessä (tai oikeastaan erikseen koska YHDESSÄ olivat sitä tehneet jo 9kk). Kävimme kaupassa ja lähdimme hakemaan mummoa lentokentältä joten saimme ekaa kertaa yhdessä mennä autollakin. Oli meillä vaan jännä päivä yhdessä. Ja niin ihana, Hän on niin ihana, että tädin sydän sulaa. <3

Ja se huumaannuttava tuoksu mikä vauvoista lähtee, siitä kun saisi hajuvettä niin päivittäin korvani taakse sipaisisin. ;-)

Viime viikolla eli elokuun eka pvä päätin, että tämän kuukauden olen täysin ruokavalion mukaisella eväillä. En lipsu suuntaan en toiseen. Painohan mulla on pysynyt paikallaan hyvin,ei suuria muutoksia suuntaan ei toiseen. Mutta koska tota mahaa riittää vaikka toisille jakaa niin sen eteen on jotain tehtäväkin. Ja en tosissaan kehtaa pyytää Kaisalta mitään dieettiä jos en pysty pysymään edes normaali syömisissäni. Katson siis tämän kuun miten menee ja sitten kysyn sitä dieettiä (tai sitten en) ;-)
Tähän mennessä mennyt hyvin, ekana päivänä ruoka pyöri mielessä koko aika, sen jälkeen ei enää. Aikku vastaan ruoka 1-0. :D

Tässä ei näytä niin pahalta mutta kun riisuu vaatteet.. 

Kesälomanikin lähestyy, ensi viikko vielä töitä ja sitten pakkaamme tavarat ja lähdemme koiruuden kans junailemaan Kokkolaa kohden. Siellä olemme neljä päivää. Launtaiksi olen varannut pt-treenin ja sunnuntaina on siskon triahlonkisat johon menossa kannustamaan ja huoltojoukkoihin. Kiva lomaviikko tulossa vaikka ei ihmeitä suunnitelmia olekkaan. 

Toiset ne osaa nauttia junassa olemisesta :-)

Sain uuden saliohjelman jossa mukana yksi koko vartalon kiertoharjoittelu. Tein sen sunnuntaina ja mietin, että tää on nopeesti tehty. No todellisuus oli vähän toista. Siinä on 15 liikettä joka tehdään kolmen pattereissa ja jokaista liikettä tehdään 15 kertaa  ja yhteensä kolme kierrosta. Eli yhteensä tulee 675 liikettä. Siihen saa kummasti menemään tunnin aikaa parin minuutin levolla kierrosten välissä. Meni siinä toista kannullista vettäkin ja hikeä ja pari kirosanaakin pääsi. Ja muutaman kerran muistin näiden välissä Kaisaakin kiitellä ja toivoa, että hän tästä lähin pitäisi kesäisin hattua päässään ettei saisi enempää auringonpistoksia. :D

Maanantaina näin pitkästä aikaa Bettiinaakin. Mielessäni oli ollut, että teen vaihteeksi jalkoja mutta joku minua jossain armahti ja töissä ollessani sain kuulla pääseväni treenaamaan torstaina duunin salille ohjatessani potilaita hommiin. Siellä ei voi tätä uutta ohjelmaa oikein muuten toteuttaa kuin jalkojen treenaamisella joten jätin siis jalat rauhaan ja Bettinan kanssa teimme selkää. 

MIKS mä aina sanon, että ME tehtiin koska vielä kertaakaan eivät pt:t ole tehneet mitään muuta kuin piiskanneet mua tekemään lisää. Ei siinä luulis hiki tulevan, kitarisapurjeet siinä saa tuuletusta korkeintaan. :D

No, siis MÄ treenasin selkää. Oli avustettua leuanvetoa, kulmasoutua, räkkivetoa (en mä tiedä oliko se ton nimistä mutta toi kuulosti kovan tädin hommalta, olenhan mä KOVA-TÄTI, murmur), ylätaljan vetoa ja muuta ja muuta.. Taisin yllättää Bettinan koska joutu välillä hakemaan romua lisää tankoon kun oli niin kevyttä. On sinne selkään jotain matkalla tarttunut, muutama lihas poikinensa     (tai no joo, tyttärinensä tai vaikka koko sukunsa) kanssa. Ja ne kehut kuulostaa aina vaan niin hyvältä ja se mielihyvä kun saa heittää onnistuneen suorituksen jälkeen yläfemmat. Sitä ei voita mikään. :D

Koiruuden kanssa joutunut näillä helteillä vähän miettimään mihin aikaan kannattaa ulkoilla. Iltapäivisin on lenkit olleet lyhyitä, aamuisin ja iltaisin hiukan viileämmällä säällä voidaan sitten lenkkeillä hiukan pidempään. Tässä eräänä iltana ollessamme lenkillä tuli takaamme kaksi neitiä ja toinen sanoi: "Voi kuin hauskasti leikattu teidän koiranne karva, aivan kuin hänellä olisi polkkatukka." Jos olet nähnyt vaivaa saadaksesi koirasi hiukan lyhyempi karvaiseksi ilman, että hän näyttää aivan idiootilta niin mielessäsi ei ehkä ensinmäisenä pyöri sana hauska kun katselet aikaan saannostasi. Tietysti kivaa, että toiset osaa arvostaa tekemääsi työtä mutta sana hauska kuulosti kuitenkin korvissani samalta, kuin: "Älä hyvä ihminen enää koskaan tartu saksiin koirasi lähettyvillä."

Tänään vietetään koko viikon ainoaa vapaapäivää. Aamulenkillä käyty ja vielä on edessä salitreeni. Launtaina saan taas tuoksutella sitä iki-ihanaa tuoksua kun Tädin muru tulee äitinsä kanssa meille isäntien mennessä juhlimaan varpajaisia. Isosiskomme saapuu myös joten on syliä missä joutuu kiertämään. No, todnäk ei äitinsä lähelle pääse kuin syömään, muuten tädit omivat ihanuuden itselleen. <3

Vauvan varpaat ovat kauneinta taidetta mitä tiedän <3 puspus