Kuka muu muka?

Onpas pitkä hiljaisuus ollut, eikö ole ollut aikaa vai asiaa vai miksei ole tekstiä tullut? Varmaan molempia ja ei ole tapahtunut oikein mitään kummempia (vaikka koskapa mulle mitään kummempia tapahtuis?) :-)

Pitikin oikein katsoa puhelimensa kuvia jotta näkisi onko tässä tapahtunut mitään. Ja siellähän se näkyi, elämästä on nautittu tässäkin välissä. :-)

Ensinnäkin värjäsin hiukseni. Kyllästyin tummaan päähän, sitä olen katsellut nyt jo vuosia. Niinpä tein värinpoiston joka taisi olla elämäni ensimmäinen kerta muuten. Tökötti olikin sellaista myrkkyä, että päänahka tuntui ainakin numeron liian pieneltä, niin kiristi seuraavat pari päivää. 

Värinpoiston tehtyäni pistin kevytvärin päähäni. Oli muuten vaikeaa kaupasta löytää väriä kevyt versiona. Kaikki tuppaa olemaan kestovärejä. Halusin punaista joten sellaisen sitten valikoin. Kampaajani nauroi, että älä värjää ihan kirkkaan punaiseksi. Ihminen toitottaa kirkuvan punaisella päällä omaavansa pahan kriisin. No, koska mulla ei ollut mitään kriisiä mitä kaikille toitottaa niin valikoin vähemmän kirkuvan. :-)


Lopputulos oli mielestäni ihan hyvä, itse ainakin pidin ja muiden mielipiteistä en niin välitäkkään. :-)

Olen käynyt myös Tampereella ystäväni kanssa. Oli Helatorstai ja valitettavasti ei ollut Fitwok auki jossa käyn aina Tampereella käydessänis. No nyt en käynyt, mutta kävin mä Wolfilla treenaamassa. :-) Sitä salia on tituleerattu Suomen parhaimmaksi. En tosin täysin  allekirjoita tuota lausetta, koska mun mielestä Mayor´s on parempi ja selkeämpi. Jos kiinnostaa niin kannattaa kokeilla molempia niin sitten tietää mitä mieltä itse niistä on. :-)

Wolfilla tein jalkatreenin, ihan onnistuneen sellaisen ainakin omasta mielestäni. Siellä oli hiljaista, muutama bodari kanssani oli hikoilemassa. Tosin oli todella lämmin iltapäivä joka varmasti verotti kävijöitä. Kaikki eivät ole niin hulluja kuin minä joka on ilmalla kuin ilmalla salilla, jos treeni on kalenteriin merkattu niin se myös tehdään. :-)

Kävimme myös katsomassa jääkiekkoa. Joo, ei ihan Pietarissa saakka eikä kiekon laatukaan ollut ehkä ihan samaa kuin MM-tasolla, mutta viihdyttävää se oli anyway. Poikani pelaa työpaikkansa joukkueessa ja heillä oli turnaus jota kävimme katsomassa. Hän on aloittanut kiekonpeluun 6-vuotiaana mennessään jääkiekkokouluun ja jatkoi 15-vuotiaaksi. Sitten taisi tulla kaikenlaista muuta mietittävää ja tärkeämpää tekemistä ja kiekko jäi. Nyt hän on jälleen palannut takaisin peliin ja tosiaan pelailee työporukassa. En voi olla kuin tyytyväinen, että lapsuudessa aloitettu harrastus jaksaa kantaa vielä aikuisenakin. Ja, että siitä nauttii niin paljon kuin hän, se on parasta. Olisiko äitiinsä tullut, tykkää liikkua? :-)

Pelissä oli tapahtumia ja vaarallisiakin tilanteita. Oli tappelua niin, että eräs pelaaja sai lähteä suoraan suihkuun viilentämään tunteitaan. Tuli jäähyjä, kundikin sai ainakin muutaman. Tuli kyllä niin entiset ajat mieleen kun istuin kaukalon äärellä huutelemassa kannustuksia. Piti nytkin hiukan huudella, sillai nätisti vaan. :-)

Heidän joukkueensa tuli kuudenneksi, joukkueita oli kahdeksan. Eli ei ihan huonoimpia, mutta ei ihan mitalisijoille päässeet. Sai kundi parhaimman pelaajan palkinnonkin yhdessä pelissä, palkinto oli pornovideo. Oli kuulemma saanut sellaisen viimekin vuonna, nyt sai uuden. Jätin kysymättä oliko entinen ollut kovassa käytössä!! :-)
Aina ei äidin tarvitse tietää kaikkea. :-)

Olen myös käynyt rullaluistelemassa. Ollaan käyty Ukko-kullan kanssa yhdessä sekä olen käynyt itsekseni. Meillä tuppaa olemaan kunto vähän eri tasoa joten yhdessä luistelessa se menee vähän niinkuin niin, että mä menen ja Ukko-kulta tulee jossain perässä. Sitten jään häntä odottelemaan. Kerran luisteltuani mäen ylös jäin häntä odottamaan ja kun hän saapui kysyin: "Eikö tää ole tosi kivaa hommaa?" Hän vastasi: "Joo, niin vitun kivaa." Mä nauroin maha kipeänä. :-) Toisinaan olemme tehneet niin, että minä luistelen ja hän tulee pyörällä. Sekin toimii kivasti. Vaikka emme mene vierekkäin tai edes näe koko aika toisiamme, niin tiedän hänen olevan mukana ja se riittää mulle. :-)

Treenaamassa olen tietty käynyt kans, kuinkas muutenkaan. Mitään enkkoja tuskin ollaan nyt paukuteltu koska ei muistu mieleen, mutta muistelemattakin voin sanoa, että nautittu on tekemisestä. Tänään oli vuorossa vielä rinta-hauis-vatsa compo ja näin on taas tämänkin viikon treenit taputeltu. Ens viikolla kaikki alkaa taas alusta, niin salilla kuin luistellen ja lenkkeillen. Vielä pari viikkoa Valkun kanssa treeniä ja sitten meille tuleekin pieno breikki asian tiimoilta. Mutta mä tiedän, että hän on siellä missä pitääkin eli odottamassa mua sitten kun taas palaan hommiin. Hän on ja pysyy, hän ei katoa mihinkään!! :-)

Tänään muuten ollessani työpaikan salilla itsekseni sain pitää rauhassa ääntä, sellaista puhinaa ja ähinää kun tilanne vaati. No, siinä olkapäitä kiusatessani tuli paikalle pari muutakin hoitsua. Kundi katsoi mua ja sanoi: "Hyvin sä vedät." Kiitos, kuka sitten lie oletkaan!! :-)

Pus pus bodaukselle!! :-)

Olemme jälleen saaneet nauttia joka keväisestä tapahtumasta eli kiekon MM-kisoista. Nykyään kun pitäisi olla jokin maksullinen kanava jotta kaikki pelit näkisi niin jää katsominen vähäisemmäksi kuin ennen. Mutta Suomi-pojan matsit on katottu ja tänään vielä kaadetaan Kanadan-pojat!! Nyt ei kuulemma tavata torilla vaan Kaisaniemen puistossa. Ihan sama, ruotsalaiset ovat jo kaatuneet ja totta totisesti illalla kaatuu vielä Kanukki!! Hienoa olla taas suomalainen!! :-)

Ps. Jos ihmettelit mistä otsikko tulee niin et ole ainoa, sitä minäkin ihmettelin. Olin aloittanut tekstin jo pari päivää sitten ja nyt kun ajattelin kirjoittaa loppuun jäin ihmettelemään mitä olen mahtanut ajatella otsikkoa kirjoittaessani?? :-) Todennäköisesti olen kuunnellut Cheekiä tai muuten hänen musiikkiansa ajatellut. Olen meinaan nykyään ihastunut hänen musaansa, huikea kaveri!! Ja hei, kuka muu muka kuin MÄ täällä kirjoittelisin??!! :-)

Otsikko!!!!

Tulin tähän koneelle (länsisiipeen siis) ajatuksena, että kirjoitan jotain. Huomasin äkkiä ettei ole mitään sanottavaa joten tein muutoksia blogin ulkoasuun. Jotain siis saatu aikaiseksi, hyvä minä. :-) Taidankin menna takas itäsiipeen ja syömään ja miettimään uudestaan oliko mulla mitään sanomista. Joo, näin mä teen, heippa. :-)

Kukkuu, mä olen täällä taas. Nyt kupuravittu  tai siis maha täynnä. :-) Ai mitä mä söin?? Ruokaa. Yllättikö se sut?? Mut se välillä yllättää ja ainakin kanssa ihmisiä se yllättää usein koska ne jaksaa melkeinpä päivittäin kysyä mitä mä syön. :-)

Äsken mä söin ylimmäisen annoksen ja aamupäivällä alemman annoksen. Näyttääkö tylsältä??

Syödessäni mietin, että mitä mä kirjuuttelisin eikä oikein ideaa tullut. Katotaan mitä saadaan aikaiseksi, alko vähän itseäkin jännittämään. :-)

Kerran tossa ukko-kullalle sanoin, ettei kukaan käy lukemassa mun blogiani (hänetkin olen uhakailemalla saanut edes joskus käymään täällä). Hän kysyi kenelle sä sitä kirjoitat, jollekkin lukijalle vai itsellesi. Hyvä kysymys muuten ja jäinkin sitä miettimään. Loppujen lopuksihan sitä oikeasti kirjoittaa itselleen, voin sitten joskus käydä lukemassa ja hakemassa vaikka motivaatiota jos se sattuis olemaan kadoksissa. Jos sen täältä löytäisin niin aikas surkean piilopaikan olisi itselleen valinnut. Toisaalta hyvä jos se olis täällä piilossa eikä esim sängyn alla. Inhoan kökkiä ja kurkistella sängyn alle. Joten jos haluatte piilotella multa jotain niin sängyn alunen on siihen oiva paikka. En tule kurkkimaan enkä löytämään, se on varma!! :-)

Lukemisesta tuli mieleen, että itse asiassa lukasin muutaman vanhan tekstini, ihan vaan katsoakseni mitä mulle on kuulunut. En mä hirveästi yllättynyt kun huomasin, että mulle on kuulunut hyvää. :-) Mutta se mikä mua oikeasti yllätti oli mun voimatason nousu. Olin kirjoittanut siinä tekstissäni tehneeni penkkipunnerrusta 9kg painoilla ja taisin olla aikas onnellinen asiasta. Tai en mä tiedä, lue sä sama teksti ja kerro mielipiteesi. :-) Löydät sen Täältä.

Fundeerasin, että nyt mä teen samaa penkkipunnerrusta parhaimmillani 20kg painoilla, sarjapaino on vähintään 18kg. Siinä sitä on vuoden edestä kehitystä kerrakseen. Ollaanko tyytyväisiä?? Mä ainakin olen, tekin saatte olla jos haluatte!!

Laskin eilen, että olen treenannut valkun kanssa tänä vuonna 45 krt. Vielä tulee kertoja lisää, melkein 60 kerran edestä yhteensä tälle vuodelle. On muuten aika kallis mies, saisin varmaan seksiäkin halvemmalla (en tosin häneltä), mutta onneks ei ole tarvis siihen. Olis se jotain jos pitäis siitäkin alkaa maksamaan!! :-) Tän siitä saa kun ei ole ajatusta mitä kirjoittelee kun tulee blogin äärelle!! :-)

Ei saakeli, tää oli pakko vetää yli!!!! :-)

Kävin ostamassa itselleni uudet treenitrikoot ihan vaan sen takia koska teki mieli. Eikös ole muuten hiton hyvä syy?? Ja vähän senkin takia, että duunikaveri sanoi rahan tykkäävän kun sitä käyttää. Mitä en  siis tekisi jotta toinen tulisi onnelliseksi, siispä menin intersportiin ja hain itselleni uudet reidenlämmittimet. Sitten tulin kotiin ja houkuttelin ukko-kullan kanssani salille. Yhtään ei ollut taka-ajatuksena, että hän ottaisi samalla muutaman kuvan meitsistä. Ja hän otti. Arvaatkaas kuin mä olin yllättynyt kun siellä oli tälläisiä kuvia!!???? Siis vallan kauhian hämmästynyt mää olin, kertakaikkiaan!!! 

Oli siellä sentään muutama muunkinlainen kuva. :-)

Olen muuten löytänyt muutaman uuden blogin mitä olen alkanut lukemaan. Käykääs katsomassa vaikka tätä.

Nuori kundi puhuu asiaa, sillai mukavalla otteella. En vielä ole paljon ehtinyt lukea, mutta se mitä ehtinyt niin pidin kyllä. Sitten tykästyin myös Häneen. Lyhyttä ja ytimekästä, toisin kuin meikäläisen jutut. Mutta mä teenkin tätä omalla tyylilläni ja toiset omallaan. Annetaan kaikkien kukkien kukkia omalla tavallaan. :-)

Luulitteko jo pääseenne pälkähästä? Etten kertois yhtään treenijuttua?? Ehei kuulkaas, ette te näin helpolla pääse. Kyllä nyt jotain pitää sanoa koska täähän on vakavasti otettava treeniblogi, mikä muu muka?? Ja kuka muu muka tätä kirjoittaa kuin MÄ?? :-)

Treenit siis... Olen mä käynyt ja olen mä suorittanut. Olen suorittanut sillai hyvällä meiningillä, sillai erinomaisen rastin verran. Elikkäs hiton hyvin ja kovaa ja tunteella ja tajunnalla ja ja ja. Ja huomenna menen taas viihdyttämään valkkua (hän saisi oikeastaan viihdyttää mua koska MÄHÄn siitä maksan, ei hän. Taidankin laittaa viestiä ja vihjata mistä voisin tykätä..) No, menihän taas jutuiks. Taidan lähteä koiruuden kanssa ulos vilvoittelemaan päätäni, selkeästi sen tarpeessa. Toisaalta onks pakko istua sisällä hattu päässä, päähän siinä kuumenee ja jutut sen mukana. :-)

Tätiä alkoi hassuttamaan kun tätsyn muru oli kylässä. <3

Sen verran vielä häiritsen teitä, että kerron meneväni lauantaina ihanan uuden tuttavuuteni kanssa treenaamaan kädet ja olkapäät. Tehdään mun ohjelman mukaan ja voin taata, että hän tulee hämmästymään. Sitten vaan toivotaan, että positiivisella tavalla. :-)

Kerron siitä sitten seuraavalla kerralla, jos muistan. Aika harvoin kun meinaan muistaa edes tulla kirjoittelemaan. Kun ei oikein ole sitä asiaa!! :/

Ps. Ton otsikon keksiminen on aina yhtä vaikeaa. Muistan saman vaikeuden jo koulussa, tarinaa tuli sivu tolkulla mutta se otsikko. Se perjantain otsikko!!!! Vihaan keksiä sitä, nyt tulee ihan hatusta se. Koittakaa kestää!!!!