Kuka muu muka?

Onpas pitkä hiljaisuus ollut, eikö ole ollut aikaa vai asiaa vai miksei ole tekstiä tullut? Varmaan molempia ja ei ole tapahtunut oikein mitään kummempia (vaikka koskapa mulle mitään kummempia tapahtuis?) :-)

Pitikin oikein katsoa puhelimensa kuvia jotta näkisi onko tässä tapahtunut mitään. Ja siellähän se näkyi, elämästä on nautittu tässäkin välissä. :-)

Ensinnäkin värjäsin hiukseni. Kyllästyin tummaan päähän, sitä olen katsellut nyt jo vuosia. Niinpä tein värinpoiston joka taisi olla elämäni ensimmäinen kerta muuten. Tökötti olikin sellaista myrkkyä, että päänahka tuntui ainakin numeron liian pieneltä, niin kiristi seuraavat pari päivää. 

Värinpoiston tehtyäni pistin kevytvärin päähäni. Oli muuten vaikeaa kaupasta löytää väriä kevyt versiona. Kaikki tuppaa olemaan kestovärejä. Halusin punaista joten sellaisen sitten valikoin. Kampaajani nauroi, että älä värjää ihan kirkkaan punaiseksi. Ihminen toitottaa kirkuvan punaisella päällä omaavansa pahan kriisin. No, koska mulla ei ollut mitään kriisiä mitä kaikille toitottaa niin valikoin vähemmän kirkuvan. :-)


Lopputulos oli mielestäni ihan hyvä, itse ainakin pidin ja muiden mielipiteistä en niin välitäkkään. :-)

Olen käynyt myös Tampereella ystäväni kanssa. Oli Helatorstai ja valitettavasti ei ollut Fitwok auki jossa käyn aina Tampereella käydessänis. No nyt en käynyt, mutta kävin mä Wolfilla treenaamassa. :-) Sitä salia on tituleerattu Suomen parhaimmaksi. En tosin täysin  allekirjoita tuota lausetta, koska mun mielestä Mayor´s on parempi ja selkeämpi. Jos kiinnostaa niin kannattaa kokeilla molempia niin sitten tietää mitä mieltä itse niistä on. :-)

Wolfilla tein jalkatreenin, ihan onnistuneen sellaisen ainakin omasta mielestäni. Siellä oli hiljaista, muutama bodari kanssani oli hikoilemassa. Tosin oli todella lämmin iltapäivä joka varmasti verotti kävijöitä. Kaikki eivät ole niin hulluja kuin minä joka on ilmalla kuin ilmalla salilla, jos treeni on kalenteriin merkattu niin se myös tehdään. :-)

Kävimme myös katsomassa jääkiekkoa. Joo, ei ihan Pietarissa saakka eikä kiekon laatukaan ollut ehkä ihan samaa kuin MM-tasolla, mutta viihdyttävää se oli anyway. Poikani pelaa työpaikkansa joukkueessa ja heillä oli turnaus jota kävimme katsomassa. Hän on aloittanut kiekonpeluun 6-vuotiaana mennessään jääkiekkokouluun ja jatkoi 15-vuotiaaksi. Sitten taisi tulla kaikenlaista muuta mietittävää ja tärkeämpää tekemistä ja kiekko jäi. Nyt hän on jälleen palannut takaisin peliin ja tosiaan pelailee työporukassa. En voi olla kuin tyytyväinen, että lapsuudessa aloitettu harrastus jaksaa kantaa vielä aikuisenakin. Ja, että siitä nauttii niin paljon kuin hän, se on parasta. Olisiko äitiinsä tullut, tykkää liikkua? :-)

Pelissä oli tapahtumia ja vaarallisiakin tilanteita. Oli tappelua niin, että eräs pelaaja sai lähteä suoraan suihkuun viilentämään tunteitaan. Tuli jäähyjä, kundikin sai ainakin muutaman. Tuli kyllä niin entiset ajat mieleen kun istuin kaukalon äärellä huutelemassa kannustuksia. Piti nytkin hiukan huudella, sillai nätisti vaan. :-)

Heidän joukkueensa tuli kuudenneksi, joukkueita oli kahdeksan. Eli ei ihan huonoimpia, mutta ei ihan mitalisijoille päässeet. Sai kundi parhaimman pelaajan palkinnonkin yhdessä pelissä, palkinto oli pornovideo. Oli kuulemma saanut sellaisen viimekin vuonna, nyt sai uuden. Jätin kysymättä oliko entinen ollut kovassa käytössä!! :-)
Aina ei äidin tarvitse tietää kaikkea. :-)

Olen myös käynyt rullaluistelemassa. Ollaan käyty Ukko-kullan kanssa yhdessä sekä olen käynyt itsekseni. Meillä tuppaa olemaan kunto vähän eri tasoa joten yhdessä luistelessa se menee vähän niinkuin niin, että mä menen ja Ukko-kulta tulee jossain perässä. Sitten jään häntä odottelemaan. Kerran luisteltuani mäen ylös jäin häntä odottamaan ja kun hän saapui kysyin: "Eikö tää ole tosi kivaa hommaa?" Hän vastasi: "Joo, niin vitun kivaa." Mä nauroin maha kipeänä. :-) Toisinaan olemme tehneet niin, että minä luistelen ja hän tulee pyörällä. Sekin toimii kivasti. Vaikka emme mene vierekkäin tai edes näe koko aika toisiamme, niin tiedän hänen olevan mukana ja se riittää mulle. :-)

Treenaamassa olen tietty käynyt kans, kuinkas muutenkaan. Mitään enkkoja tuskin ollaan nyt paukuteltu koska ei muistu mieleen, mutta muistelemattakin voin sanoa, että nautittu on tekemisestä. Tänään oli vuorossa vielä rinta-hauis-vatsa compo ja näin on taas tämänkin viikon treenit taputeltu. Ens viikolla kaikki alkaa taas alusta, niin salilla kuin luistellen ja lenkkeillen. Vielä pari viikkoa Valkun kanssa treeniä ja sitten meille tuleekin pieno breikki asian tiimoilta. Mutta mä tiedän, että hän on siellä missä pitääkin eli odottamassa mua sitten kun taas palaan hommiin. Hän on ja pysyy, hän ei katoa mihinkään!! :-)

Tänään muuten ollessani työpaikan salilla itsekseni sain pitää rauhassa ääntä, sellaista puhinaa ja ähinää kun tilanne vaati. No, siinä olkapäitä kiusatessani tuli paikalle pari muutakin hoitsua. Kundi katsoi mua ja sanoi: "Hyvin sä vedät." Kiitos, kuka sitten lie oletkaan!! :-)

Pus pus bodaukselle!! :-)

Olemme jälleen saaneet nauttia joka keväisestä tapahtumasta eli kiekon MM-kisoista. Nykyään kun pitäisi olla jokin maksullinen kanava jotta kaikki pelit näkisi niin jää katsominen vähäisemmäksi kuin ennen. Mutta Suomi-pojan matsit on katottu ja tänään vielä kaadetaan Kanadan-pojat!! Nyt ei kuulemma tavata torilla vaan Kaisaniemen puistossa. Ihan sama, ruotsalaiset ovat jo kaatuneet ja totta totisesti illalla kaatuu vielä Kanukki!! Hienoa olla taas suomalainen!! :-)

Ps. Jos ihmettelit mistä otsikko tulee niin et ole ainoa, sitä minäkin ihmettelin. Olin aloittanut tekstin jo pari päivää sitten ja nyt kun ajattelin kirjoittaa loppuun jäin ihmettelemään mitä olen mahtanut ajatella otsikkoa kirjoittaessani?? :-) Todennäköisesti olen kuunnellut Cheekiä tai muuten hänen musiikkiansa ajatellut. Olen meinaan nykyään ihastunut hänen musaansa, huikea kaveri!! Ja hei, kuka muu muka kuin MÄ täällä kirjoittelisin??!! :-)

Luontopolulla

Jotta ei menisi täysin treeneistä jutteluksi tämä touhu niin laitetaans muutama todiste siitä, että minulla on jotain muutakin elämää. Ainakin vähäsen ja joskus. :-)

Olin jälleen viikonlopun töissä. Töiden jälkeen menimme ystäväni kanssa Jätemäen portaita kipuamaan ja kapuamaan. Sieltä tultaessa piti tietty syödä ja sen jälkeen olin niin väsy jotta joutui ottamaan 20min päikkärit. Koska herättyäni oli ilta nuori päätimme Ukko-Kullan kanssa lähteä ulkoilemaan. Niinpä lähdimme läheisen kaupungin luontopolkua ihailemaan. Koira siis autoon ja menoksi. :-)

Luontopolun nimi oli Lemmenpolku, sopi meille hyvin. :-)

Vähän mutaista paikka paikoin, mutta selvittiin kuivin jaloin. :-)

Ukko-Kulta taiteili hirmuisen ojan yli. :-)

 Ja valokuvasi välillä Mammaa :-)

Opastuksia oli vaikka en tiedä miksi. Polkua eteenpäin niin sittenpä näet mitä edessäsi on. :-)

Ei kovin kauniin väristä vettä. Eipä ollut bikineitä mukanakaan joten se siitä ilta uinnista. :-)

Pitkospuita pitkin taivaaseen.. Vai oliko se tikapuita pitkin? No, aivan sama, en ole sinne menossa!! :-)

Tässä kuivat kengät todisteena, ei upottu mutaan eikä tiputtu jokeen. :-)

 Ihania kukkasia näkyi ja kerrankin osasin ottaa kuvan. Eihän se ollut edes vaikeaa, tsuumasi vaan vähäsen. :-)

 Tässäpä on muutama muurahainen saanut tehdä töitä. Mitäs heillä muutakaan tekemistä olisikaan?? Vai onko?? :-) Käykö hekin jatkuvasti salilla kuten juhannuksena, aivan kuin minäkin??

Puita oli paljon kaatunut, mutta niille ei kai tälläi luonnonsuojelualueella tehdä mitään??

Välillä piti ottaa itsestään kuvaa, että muistan sit joskus että minäkin olin mukana. :-)

Hempeillä piti välillä, Ukko-Kulta ei huomannut ottaa sellaista vastarakastuneen ilmettä. (millainenkohan sellainen ilme mahtaa olla?) :-)

Paikalta löytyivät myös portaat. Näitä ei kuitenkaan taida viitsiä ravata ylös ja alas montaa kertaa, ehkä Jätemäelle on raahauduttava saadakseen kunnollisen porrastreenin. :-)

Koiramme oli mukana. Hän on kameranvihaaja, ei kertakaikkiaan halua todistetta olemassaolostaan!! Vai tunnistaisitko tuosta naaman jos joku joskus kysyisi onko tässä Hilma vai Jaska?? :-)

Tuli tälläinen hassun tumma kuva kun joku outo valoilmiö oli taivaalla.

Tässä oli infoa paikasta, en tosin jaksanut lukea.



















Meitin koira oli narun päässä, ei kuitenkaan narun jatkeena. :-)

Näissä mä yritän HUOM! yritän esittää olevani sellainen fiksu ja cool ja kaikkea muutakin, surkealla menestyksellä tosin. :-)







Sellainen luontopolku oli tämä. Seuraavaksi pitää valloittaa joku toinen metsä ja tiedä vaikka silloin olisi kettingiä mukana ja kahlittais itsemme puuhun. Tosin pitää silloin muistaa ottaa paljon evästä mukaan ettei tulisi nälkä siellä puuta haliessa. :-)

Tyhmä paljon työtä tekee, hullu pääsee vähemmällä..

..vai miten se sanonta menikään? Jotain sinne päin ainakin..
Mistä tämä tuli mieleeni? Minäpä kerron..

No, tänään oli valmentajani Kaisan kanssa treffit ja häntä odottaessani kävelin juoksumatolla ja katsoin samalla tölsää. Ja mitä siellä mainostetaan? 5 min Shaperia, tuota varmasti kaiken mullistavaa ihmelaitetta jonka kanssa treenatessa 5min päivässä saat unelmiesi vartalon 2 viikossa. Kuulit oikein (siis tässä tapauksessa luit oikein), vain 5min päivässä ja kahden viikon päästä on jenkka kahvasi, röllö mahasi, iso bebasi (kuka siitä edes haluaa eroon, mä ainakin yritän kasvattaa sitä) jne historiaa. Tilaat vaan siis tämän ihme laittaan johon yli miljoona ihmistä ovat tyytyväisiä ja eiväthän he kaikki voi olla väärässä, eihän??

Tätä katsoessani mietin, että mitä ihmettä. 2 vkoa, 5min päivässä tekee tunti 10 minuuttia yhteensä ja homma on paketissa. Johan mä varsin tyhmä oon jos viitsin kuluttaa salilla tunnin joka toinen päivä ja vielä viikkoja ja kuukausia ja vuosia eteenkin päin. Mähän tilaan sen laitteen, vemputan sillä päivittäin 5min ja lopun aikaa vaikka makaan sohvalla. Koska enhän mä kuitenkaan tyhmä ole, enhän? Vain sopivasti hullu, sillä lailla 5min päivässä hullu. :D Ja olenhan mä tässä viimeiset 10kk tehnyt lujasti töitä ja en vieläkään ole siinä unelmieni vartalossa, jossain siis mättää ja pahasti. Onneks syy selvisi!! :D

Yritin esittää ideaani Kaisalle, mutta jostain syystä hän ei oikein lämmennyt idealle, omituista. Ja niin mä taas huomasin kiroavani, mesoavani ja hikoilevani niiden kaiken maailman painojen kanssa ja huomattavasti kauemmin kuin sen luvatun 5min. Ja kaupan päälle tissilihojakin särki. Ehkä mä sittenkin tilaan se laitteen...

Jutskattiin Kaisulin kanssa saavutetuista tavoitteista ja niistä vielä saavuttamattomista. Lihaa on tullut (ihanaa kuulla toisen sanovan sen vaikka olenkin sen kuullut muiltakin) ja lisää saa tulla. Toi maharöllö mua ärsyttää (onneks tiedän jo sopivan keinon siihenkin ja vain 5min, muistattehan??), mutta se on joko kestettävä siinä tai alettava dieetille. Valikoin kuitenkin ainakin vielä sen röllön roikkumisen, ehkä jossain vaiheessa aloitetaan 2-3kk välidieetti, kun mä oikeasti päätän siinä myös pysyä!! :D Mutta hyvin menee näinkin, vaikka välillä syönkin ylimääräistä. Kaisa sano, että se on ihan ok koska en tosiaan ole dieetillä ja minusta näkee ettei se ole isoja lipsuja koska muuten en olisi tässä kunnossa. Ja rasva% ja paino on mulle tässä vaiheessa toisarvoisia niin näillä mennään. Suunniteltiin lisää treeniä takareisille ja takaolkapäille, elokuussa saan sitten uuden ohjelman. En malta odottaa. :D

Eilen tein pitkän sauvakävelylenkin, 1h 20min. Yritän tässä nyt saada peruskuntoa paremmaksi, jos sitten ens keväänä jaksaa paremmin juosta sen 10km. Sauvakävely on kyllä hyvin sykettä nostattavaa, kyllä se kunto tästä sitten jossain vaiheessa nousee. Mutta lihasten kustannuksella en sitä kuitenkaan tee.

Tässä taas näitä kauniita luontokuviani. Ei ihan vedä vertoja tv:ssä näytettäville ;-)

Huomenna taas töihin ja jos hyvin käy saan treenata työaikana. Miellelläni hyödynnän mahdollisuutta, kukapa ei niin tekisi. Ja taas säästyi aikaa, mihin mä sen kaiken kans vielä joudunkaan? 5min päivässä treenausta ja sitäkin vaan 2vkoa, mitä mä sen jälkeen keksin? Ai niin, sohva onneks on ja pysyy paikoillaan, se ei mua hylkää. :D

Nyt tilailemaan, jos tekin innostuitte niin käykää katsomassa täältä, kannattaa ;-) 

http://www.tvins.com/fi/products/5mins-shaper/5mins-shaper.php