Nauruterapiaa

Tässä eräänä päivänä salilla ollessani hyvän ystäväni kanssa (terkkuja, tunnistat itsesi jos tätä luet ja olet ainakin väittänyt lukevasi, tiedä sitten totuutta) :-), muistin erään asian ja kertoessani asiaa ystävälleni nauroin itse maha kipeänä. Samalla sain hyvän vatsatreenin siis. ;-)

Mikä mua sitten niin kauheasti nauratti? No, meidän salilla on smith-laite (mikä ei lienee mikään yllätys), mutta siinä tangossa ei ole kunnollista pehmustetta joka olis kiva olla, ettei niska olisi niin kovilla. On sellaisia pehmusteita jotka eivät enää pysy tangossa, koska ovat niin rikki. No, minä kotona tätä asiaa pähkäilin ja muistin, että meillähän on vaahtomuovia (saatu jonkin paketin mukana) ja mietin josko siitä saisi tuunattua itselleen suojuksen jota kantais sitten mukanaan ja olis aina pehmuste tangossa kuin tarvisi. Asiaa esitin miehelleni, funtsin miten saisin sen pysymään tangolla, leikkaisinko palan superlonia ja laittaisin joka kulmaan narun ja sitoisin sen tankoon tarvittaessa. Miehellä oli vielä parempi idea. Laitetaan nauha kahdelle reunalle ja voisin sitoa sen kaulaani ja pitää kuin viittaa. Ja kun vielä piirrämme siihen Supermiehen logon olen kuin lentävä Supermies aina jalkapäivänä. :-) :-)

Tätä siis kerroin ystävälleni salilla ja samalla mietin kanssatreenajien ilmeitä kun pokkana treenaisin Supermies viitassani, olis siinä pullistelijoilla ihmettelemistä. :-)
Jatkoimme treenejä (kykenin sentään jatkamaan vaikka mahaan sattui) ja eräs mies lähtiessään kysyi ystävältäni, että tekö täällä niin iloisesti äsken nauroitte? Hän kuuli pukuhuoneeseen saakka ja häntäkin alkoi hymyilyttämään kun oli niin iloisen kuuloista. Ystävä sitten kertoi, että kaverihan se tuossa iloisesti nauraa, onneks ei sentään syytä kertonut. :-)

Eilen sitten ollessani salilla, oli kyseinen mies taas lähdössä (meillä selkeästi sama aika treenailla tai sitten olemme molemmat siellä aina). Hän kysyi minulta jotain ja koska kuuntelen treenatessani musiikkia en kuullut mitään mutta tajusin ottaa napit korvilta ja kysyin, että anteeks, sanoitko jotain? Vastasi, että nyt ei kuulunut sun iloista naurua, hän tuli niin hyvälle tuulelle viimeksi. Ja sitten hän kertoi asiasta seuraavalle miehelle. Kohta mulla on varmaan joku hullun hihittelijän maine siellä (tosin mä en hihittele vaan nauran ja lujaa) :-)

Jutta omalla luennollaan puhui siitä, kuinka negatiivinen ihminen kerää itselleen negatiivisia asioita itselleen ja positiivinen taas positiiviisia ja olen samaa mieltä. Itse pyrin pysymään pois ihmisten läheltä jotka kovin negatiiviisia, he imevät toistenkin energian, sanonkin heitä ankeuttajiksi (tiedättehän Harry Potterista). Itse olen iloinen ja positiivinen ihminen ja sillä olen jaksanut kurjemmatkin hetket elämässäni. Nauran paljon ja osaan nauraa itselleni, se on myös taito joka jokaisen pitäisi  oppia. Pidennän siis ikääni, taidankin elää ikuisesti, se on ainakin ollut suunnitelmissani. :-)


Tässä pari kuvaa, missä mulla ilmeisen hauskaa :-)

Entä sä, mikä sut saa nauramaan?