Ei sitten mennyt ihan putkeen..

.. tämä päivä. Oli iltavuoro töissä ja ajattelin hyödyntää sen maksimaalisesti. Olin ajatellut mennä aamusta heti salille tekee aamuaerobisen ja siitä jatkaa treenillä. Heräsin ajoissa ja ulos katsoessani päätin mennäkkin ulos kävelee aamuaerobisen. Vaatteet niskaan ja lenkille. Kotiin tullessa vedin banaanin ja jatkoin suoraan salille treenaamaan. Hyvin sujui :)Treenin jälkeen sitten kotiin syömään aamupala ja valmistautumaan töihin lähtöön.

Koska mun aikataulu ei koskaan pelitä, myöhästyin junasta. Jouduin lähtemään hitaalla junalla ja katsomaan lennosta uuden reitin mistä pääsen parhaiden ja vähiten myöhästyen töihin. Sellaisen löysin ja oikealla asemalla sitten hyppäsn kyydistä jatkaakseni matkaa bussilla. En tiedä mitä mietin tai mihin katoin, mutta portaita alas tullessani kompuroin jalkoihini ja kaaduin viimeiset pari porrasta suoraan polvilleni asvalttiin. Voitte vaan kuvitella mikä jäätävä tuska levisi jalkoihin ja suusta pääsi useampikin painokelvoton sana. Meni hetki päästä ylös ja kävely olikin aika tuskaa. Valehtelisin jos väittäisin ettei siinä vaiheessa itkettänytkin. Mielessä pyöri, että onneks ehdin aamulla käydä lenkillä ja treeneissä, turhamainen nainen :)

Pääsin töihin saakka käydäkseni mittaamassa vahingot. Onneksi ei uudet farkut hajonnut, se olisi vasta ärsyttänytkin. Nahka oli polvesta rullalla, se oli turvonnut ja särki pirusti. Putsasin sen ja laitoin taitoksen ja vetäsin särkylääkkeen jotta pääsin kotiin saakka. Kotona sitten nukuin hetken sohvalla ja voi veljet mikä särky olikaan palannut siihen. Kylmää kaurapussia haudoin siinä niin hiukan helpotti. Nyt mietityttää huomiset treenit, pääsenkö menemään vai en. Töistä olen pois huomisen ja torstaina onkin koulupäivä joten jäi tämä viikko hiukka lyhyeksi. :)

Nyt hyvällä omalla tunnolla sohvaa ja kirjaa, jos vaikka laittais pari kynttilääkin palamaan tunnelman luojaksi :)