maanantai 7. heinäkuuta 2014

Terveisiä Suomen suvesta ja Turusta :)

Mistäs aloittais, on mukamas niin paljon kerrottavaa..
Tai no, ei kai sitä niin paljoa ole ja mitään järkevää on ainakaan turha  odottaa/ yrittää täältä löytää, ei meinaan tule onnistumaan. :D

Yhtenä iltana menneellä viikolla piti lähteä ystävän kanssa pitkälle kävelylenkille. Satoi vettä, mutta koska en ole sokerista tehty niin ei haitannut. Mutta se, ettei ystävä päässytkään lähtemään aiheutti sen, että nanosekunnin mietin jos en sitten vaikka itsekkään lähtis.. Tuollainen ajatus oli äkkiä pois pyyhkäisty ja lähdin matkaan. Sinä päivänä ei paistanut aurinko, ei ollut 25 astetta lämmintä eikä muutenkaan kellään kivaa (tai en mä ihan varma ole, ehkä jollain kuiteskin oli edes vähän kivaa..) Lähtiessä mietin pitäisikö käydä vessassa ennen lähtöä, mutta en sitten käynyt. VIRHE!! Jos sun pitää miettiä lähtiessä pitäiskö mennä vai eikö pitäis niin silloin käy!! 
Ja koska olen lukenut toisten blogeja joissa on aina kivoja kuvia niin ajattelin itsekkin ottaa muutaman. Mutta koska taidan olla maailman huonoin valokuvaaja niin otokset on mitä on, koittakaa kestää. :D



                                 Tässä olen lähdössä, kauhian tärkeää saada kuvata itseään hissin peilin kautta :-)




                       Olen ihan varma ettei näitäkän kasva kuin meilläpäin. Onko joku muka nähnyt muualla??






                          Tässä todiste, että lenkillä oltiin, en ole kaivanut "kauniita" kuviani vaan netistä :D





               Enempää en nyt kiusaa teitä näillä lenkkeily kuvilla. Saatte ihailla niitä joskus toiste lisää :D



Kävinhän mä tosiaan taas Turus, Suomen vanhas pääkaupungis. 
Olihan menomatka junassa. Mielestäni olen aikas pitkähermoinen (joku voi olla toista mieltä, mutta hän nyt vaietkoon), mutta nyt meinas mennä ihan hermo. Vai mitä tykkäätte ajatuksesta, että joku kähisee koko aika, siis ihan koko aika: "Tarviit sä sitä? Tarviiks sun äiti sitä?" Kyseessä oli aikuinen mies joka tosiaan kähisi tätä koko aika. Okey, hän oli varmaankin kehitysvammainen jollain lailla mutta se ei auttanut yhtään. Se vaan ärsytti niin paljon. Laitoin musat korville, mutta koska en ollut ladannut masiinaa niin virtahan siitä loppui nopeaan, toisin kuin ystävältäni. Isänsä istui vieressä, mutta joko ei viitsinyt sanoa mitään tai tiesi entuudestaan ettei se kannata. 
Kaksi kertaa oli n.5min hiljaisuus kerrallaan, silloin varmaan kävi vessassa. :D

Töissä kertoessani asiasta pomo kysyi, mikset vaihtanut vaunua? Niin, miks todellakin en siirtynyt toiseen vaunuun ja nauttinut hiljaisuudesta? Koska se ei tullut edes mieleenikään. Sitä kun on paikan johonkin ostanut niin siinä sitä kökötetään vaikka mikä olis. Ja ravintolavaunua ei ollut joten sinnekkään ei päässyt (niinkuin mä nyt olisin edes sinne mennyt) :D





            Tässä mielestäni paras todistus mun hyvästä kuvien ottamis kyvystä. Siis oikeasti, wtf??? :D



                                No tässä sentään jo saa selvää mitä olen YRITTÄNYT kuvata :)


Annen kanssa treenattiin selkää, kuinkas muuten. Jotain liikettä tehdessäni (en muista nimeä mutta puntin kanssa käsiä pään yli ja pt haraa vastaan) mua sattui ihan kamalasti. Vikisin, että ei Anne, ei. Hän vastaa, että kyllä vaan. Mä parkasin, että ei, mua sattuu ihan kauhiasti. Se liike venytti leikattua olkapäät niin, että tuntui kun olis kättä revitty irti. En ollut huomannut sanoa, ettei siinä ole liikeradat kunnossa. No, siinä vaiheessa sen tiesi puoli salia ettei se liike oikein käynyt mulle. :D Muuten meni hyvin, sain kehuja selästä ja sen lihaksista. Hyvin näkyy lihakset esillä ja liikkeiden perille meno. Harmi, ettei päänuppi käänny koko kierrosta jotta voisi itsekkin ihailla selkäänsä ja lihaksiaan. :D 

Treenin jälkeen kävin syömässä Nepalilaisessa ravintolassa. Koska nälkä oli suuri niin ehdin syödä kaiken ennenkuin muistin, että kuvia piti ottaa. Olkoon tässä todiste, että hyvää oli ja sitä oli riittävästi. :D




Ruokailun jälkeen yritin metsästää kahvilaa. Ei muuten ollutkaan ihan helppo juttu mutta onneks sitten kuitenkin löysin, tälläisen. 


Suomen ensimmäinen aikakahvila (ja ehkä jopa ainoa, en ole varma koska joka paikassa en ole käynyt)

Tää oli siis aikakahvila ja siellä maksettiin ajasta joka siellä oltiin. Kauppaan kuului kuppi kahvia päydältä jossa oli erilaisia keksejä (suolakeksiä, mariekeksiä, vohvelia ja pari kuppia joka oli tyhjää). Olisi saanut pelata lukuisia lautapelejä jos olisi ollut seuraa ja tämä kaikki maksoi 1€/15min. Minähän ostin kupin kahvia ja oikein kellosta katoin aikaa, että varmasti olen yli 15min jotta maksaa vähintään 2€. Ja mitäs tekee kahvilan pitäjä? Rahastaa euron eikä halua ottaa lisää rahaa vastaan. Ja mikä parasta, siellä oli tarjolla myös soijamaitoa. :D










                                Mun mielestä tää oli ideana tosi kiva, toivon että kundi saa kahvilan menestymään :D


Kotimatka sujui onneks vähän hiljaisemmissa merkeissä, kukaan ei kähissyt tarpeitaan jne. Sai lukea rauhassa ja nauttia junan kolinasta. Mä niin tykkään matkustaa junassa, pääsenkin taas ensi viikolla Tampereelle junalla. Onhan silloin taas pt-päivä, kivaaaaa!! :D


                           

                              Mä olen ihan yhtä hämmästynyt kuin tekin näistä taidoikkaista kuvistani :D






Eilen kävin taas työpaikan salilla tekee treenin töiden jälkeen. Jotensakin näppärää kun ei sitten enää kotiin tultaessa tarvitse lähteä mihinkään. Ja tänään treenasin työaikana, aina vaan paranee. :D


Mies sanoo etten koskaan hymyile kun otan itsestäni kuvaa, no en kai kun pitää keskittyä siihen että saa sen kuvan niin että olen siinä eikä jotain taustaa. :D

Tälläistä tällä kertaa. Varmaan puolet jäi kirjoittamatta mitä piti mutta nyt ei enää muista mitä olisi pitänyt muistaa. Kirjoitin tätä kahtena päivänä, eilen kirjoitus keskeytyi kun sain puhelun Jenkkilästä. No, tyttären kanssa praattailu on tärkeämpää, eikös vaan? :D Keskiviikkona näen Kaisan ja istutaan jutskaa, jännää!! :D

Nauttikaa lämmöstä, tätä tuskin kauaan kestää. Ja ei, mä en ole pessimisti. :D
















4 kommenttia:

  1. Huisin hauska postuas sulla! :P
    Kuvissa ei ole mitään vikaa! :)
    Itse olen käynyt kaksi kertaa Nepalilaisessa, enkä enää mene.

    Ekalla kerralla maha meni ihan sekaisin ja tokalla kerralla sain pahan ruokamyrkytyksen! :o Se ei ole mun paikka! Eli ME EI MENNÄ Nepalilaiseen Tampereella! ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitti Ilona kommentistasi. :D

    Käytiin just paikallisessa uudessa Nepalilaisessa juhlimassa 8v yhteistä taivalta. Ja oli hyvää ruokaa mutta suostun mä lähtemään kanssasi jonnekkin muualle syömään. ;-)

    VastaaPoista
  3. wtf mutsi? lopeta ton sanan käyttäminen HETI

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wtf tyttäreni?? Sulle mä olen ÄITi, käytä sitä sanaa AINA :D

      Poista