perjantai 21. marraskuuta 2014

Taivaspaikkoja myynnissä..

Kuten jokainen varmaan arvaakin, niin minulta ei kyseisiä paikkoja voi ostaa. Tänään kuitenkin radiosta kuulin, että Ameriikassa (missä kaikki on mahdollista) näitä olisi myynnissä. Ja mikä parasta, saa jopa takuun että ellei kyseistä paikkaa sitten olekkaan tarjolla sinne pyrkivällä, niin saat rahasi takaisin. Ja tiettävästi kukaan ei ole tullut rahojaan takaisin pyytämään eli todnäk. paikka oli kuten luvattiinkin. (*huutonaurua*) Ja tästä on tehty siis miljoonien bisnestä. Aina välillä täytyy ihan ihmetellä, että onko ihmisten typeryydellä mitään rajaa?? 

Ilmeisesti ei, koska kyseisessä maassa myydään miljoonilla myös uusia lemmikkejä lemmikkiä kaipaaville. Ja kenellä olisi tullut mieleen, että myytävä tuote on kivi. Siis se sama tai ainakin sukua sille samalle tuotteelle joka ei vieriessään sammaloidu vai miten se sanonta meni? Totta, kiviä myydään ihmisille lemmikiksi ja mukaan saa sille tehdyn kopin (ei voi puhua koirankopista vaan ehkä kivenkopista) sekä talutushihnan. Sitä en tiedä eikä juttu kertonut, että ulkoilutetaanko kiveä vain pimeällä ettei kukaan näe ja soita sinulle valkotakkisia paikalle ja montako kertaa päivässä sitä pitää ulkoiluttaa?? Riittääkö aamuisin vai pitääkö käydä useasti päivässä kuten koiran kanssa? Ja miten sitä hoidetaan? Ja tässäkin pyörii isosti rahaa kuten vaan siinä maassa voi kuvitella. Oi miks, miks mä olen syntynyt tänne pohjoiseen jossa luntakin sataa niin, että heti on tiet tukossa ja kolareita pukkaa?? (tämäkin tieto peräisin radiosta. Enpä enää ihmettele miksen radiota viitsi kuunnella jos informaatio on tätä luokkaa..) :D

Jotta ei asiapainoitteinen blogini ihan höpöhöpö juttuihin menisi niin kerronpa, että olin treenaamassa Suomen mestarin kanssa keskiviikkona. Alkuun lämmittelimme reidet koska oli tarkoituksena tehdä takareisiä sekä pakaraa. Tein kyykkyä ja sitten sellaista kauheaa liikettä jossa ollaan toisella jalalla ja mennään toiselle (sellaista venäläis ripaskaa muistuttavaa, kyllähän te nyt tiedätte..) :D No, näin peilistä, että joku nuori mies tuli samaan tilaan kanssani ja tasapainoni heitti niin, että kaaduin selälleni. Sanoinkin: "Heti on täti selällään kun miehiä tulee paikalle." Kundi ei varmaankaan kuullut tai ei ymmärtänyt, miten vain mutta ei onneks reagoinut millään lailla. Kieltämättä en aina osaa pitää suutani kiinni oikeassa paikassa enkä varsinkaan oikeaan aikaan. No mutta, jotain heikkouksia kai mullakin kuuluu olla. :D

Teimme siis mestarin kanssa (siis MÄ tein) reisikoukistusta istuen, suorinjaloin maastavetoa, prässiä, bulgarialaista askelkyykkyä, reiden koukistusta maaten sekä sumukyykkyä kahvakuulalla. Tän jälkeen sainkin taas melkein kontata kotia. Ihan parasta siis!! :-)

Mulla on nyt niin kova draivi päällä, etten malttais olla nyt ollenkaan pois salilta. Eilen kävin tekee olkapäät ja kädet ja huomenna sitten vielä etureidet ja pohkeet sekä vatsan. Mä haluan sitä lihasta nyt heti tänne, olis oikeasti pitänyt olla jo eilen mun vartalossani mutta maltan odottaa huomiseen. :D

Oikeasti mulla iskee/iski paniikki koska painoni on noussut tän parin vkon aikana mitä nyt olen syönyt hiilaria enemmän. Painoni on siis noussut melkein 2kg. Jos sain 10vkon aikana 4kg pois ja kahdessa viikossa tulee puolet takaisin niin ihmettelen vaan, että miks ihmeessä ollaan dieetillä? Tiedän/luulen tietäväni, että nestettähän se vaan on, mutta kummasti järki katoaa päästä kun on painosta kyse. Nyt otan syvään happea ja lopetan panikoinnin. Seuraavan kerran sitten puntarille maanantaina ja samalla Kaisalle infoa asiasta. Ja sen jälkeen vaaka menee kiltisti kaapin alle ja pysyy siellä niin, että pääsee pois vasta kuun alusta. Kerran kuussa siis nyt tarkistetaan missä mennään ja nuijalla päähän vaakaa jos yrittää tulla aiemmin pois sieltä kaapin alta. Mulle ei aleta.. :D

Jottei menis synkistelyksi tää juttu, niin tässä pientä kevennystä. :D


Prode on siis tärkeää kun treenataan lujaa :D
Sain tän työkaveriltani, mieheltä!! :D


Kävin tänään Intersportissa ostoksilla. Iski nääs kateus kun ystävälläni oli hyvän näköiset treenipökät (terkkuja, ens perjantaina nähdään) ;-) Ja sehän nyt ei sovi, että mulla ei ole samanlaisia tai vieläkin paremman näköisiä joten äkkiä kauppaan. Todellisuudessa syy oli se, että sain alennuskoodin jolla sain yhdestä tuotteesta alennusta -30%. No, ne pöksyt joita katoin oli vain liian isoa kokoa. Kokeilin erilaisia toppeja ja mikään ei istunut. Kunnes löysin tangon jossa roikkui lasten treenivaatteita. Minäpä kokeilin niitä ja kas, sainkin ostettua trikoot sekä topin itselleni. Mä käytän lasten vaatteita, hih nyt ei enää yhtään haittaa kilot jotka muka on rantautuneet mun kroppaani. Käytänhän mä sentään lasten vaatteita. Repikääs siitä!!! :D 


Kuva ei nyt anna oikeutta vaatteille, valaistus huono ja uutta kuvaa ei jaksanut alkaa ottamaan. :-/
Vaki kampaajani ja meikkaaja/maskeeraaja oli just vapaalla, sorry tästäkin. :D


Samalla matkalla ostin itselleni uuden lompakon ja pienen pyyhkeen salille hikeä pyyhkiäkseni (tosiasiassa mähän en hikoa ollenkaan, hienot naiset eivät hikoile..) ;-)
Kotiin tullessani ihmettelin missä ne oikein ovat?? Katoin jääkaapista, pakastimesta, kasseista, pusseista, ei missään. 
Otin koiran ja lähdimme yhdessä selvittämään mihin oli ostokseni joutuneet. No eipä olleet kaupassakaan. Vähän tietty harmitti, mutta minkäs teet. Pitäis pitää parempaa huolta tavaroista. Onneks molemmat ostokseni olivat tarjouksessa joten rahallinen menetys ei ollut kovin suuri. 
Niinpä lähdimme koiruuden kanssa takaisin kotiin siinä lumisateessa. Matkalla katsoin maahan, mikäs möykky tuossa on? Sehän oli mun "vihannespussukkani" jossa oli kadonneet pyyhe sekä lompakko. Hyvin oli ehtinyt lumi jo sataa päälle. Myöhemmin niitä ei enää ehkä olis enää edes löytynyt. :D

Olen miettinyt uuden tatuoinnin ottoa. Tällä kertaa tekstiä missä lukisi: Believe in yourself tai jotain vastaavaa. Mutta mihin sen laittaisin? Kiinnostaisi ehkä käsi josta sen itsekkin näkisin, mutta kuitenkin niin että sen saisi peitettyä tarvittaessa. Millaisia tatskoja teillä on, missä ne on, oletteko harkinneet ottavanne lisää ja oletteko nykyisiin tyytyväisiä? Mullahan on yksi tuossa rinnassa jonka kävin ottamassa 15v sitten ja sille tarvisi tehdä jotain. Joko parannella tai peittää kokonaan. Asia vielä harkinnassa ja todnäk mietin ja harkitsen vielä aikas kauan, itseni tuntien. :D

Tässä vielä muistutus, että lapset voivat luottaa aina vanhempiinsa, ainakin omani voivat. ;-)









12 kommenttia:

  1. Jos olet Facebookissa niin käy kurkkaamassa (ja toki tykkäämässäkin) blogin sivuista. Siellä on tuota ylempää sarjista oleva pätkä kans. Ihan huippu! Kuten sinäkin! Näitä on niin hauska lukea varsinkin näin poskiontelontulehduksen kourissa sohvalla teetä juodessa.. :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen mä ja kävin tykkää. Olikin niin hyvä pätkä, että piti heti laittaa kiertoon. :D

      Hah, luin tekstini, toi sumukyykky kahvakuulalla oli kyllä paras!! :D :D

      Poista
  2. Voi Aikku, onneks et särkeny ittees kaatuillessasi :-O Sun kirjoitukset on kyllä piristys päivään:-)
    p.s tatskalle peukku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneks en ja onneks ei poikakaan tainnut kuulla/ymmärtää. :D
      Tänään vedin ekat lipat koiran kanssa ulkoillessani. Kolauksen koki polvi ja mun mieli, ei onneks muuta käynyt. :-)
      Uutta tatskaa joo, mutta minne? Kerro Satu fiksumpana!! :D

      Poista
  3. Mulla on kliseinen, ruma ja kulahtanut punainen ruusu selässä vasemman lavan yläpuolella. On ollut siinä n. puolet elämästäni. Se on hankittu silloisessa elämän kriisivaiheessa, kun se viirupää-ex (josta ennenkin olen puhunut) löysi uuden kiusattavan elämäänsä ja jätti mut (thanks god). Mietin pään ajelua kaljuksi ja muuttamista hare krisna -luostariin, mutta otinkin sitten tatuoinnin. :-D

    Nyt oon jo pidempään pohtinut, että voisin ottaa toisenkin. En siis uutta rumaa ruusua, vaan yhden kirjaimen, jolla kaikkien meidän perheen jäsenten nimi alkaa. Työhön liittyvistä syistä paikan pitäisi olla sellainen, että tatskan saa halutessaan piiloon.

    Yksi jännä paikka pitkähkölle tekstitatuoinnille voisi olla jalkapöydän ulkoreuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se kaljuksi ajeleminen olisi ollut sittenkin parempi juttu :-)

      Jalkapöytä voisi olla kiva paikka jos ei olis niin kova palelemaan jaloista kuin minä. Kesät talvet villasukat jalassa niin ei kukaan enkä itsekkään sitä näkisi. :-)

      Juttelin juuri tulevan tatuoinnin tekijän kanssa ja suunnittelimme sen tulevan vasempaan käteen ranteen yläpuolelle niin, että itse voin sen aina lukea. Miltä kuulostaa?? :D

      Poista
    2. Mainiolta kuulostaa. :-)

      Tiedätkö mitä, mä näin susta unta viime yönä. :-D Ei, älä säikähdä, ei tää ollut "sellainen" uni. Mä olin unessa meidän saunassa ja sä tulit sinne. Ihan kiva muuten, mutta se sauna ei ollut lämmin. Eikä se ollut edes meidän sauna. :-D Unessa tutkimme saunan lauteisiin, tai lähinnä niiden leveisiin etureunoihin, nuorison piirtämiä graffiteja tms. kuvia.
      Voi äiti! Mistä nää unet oikein tulee?!

      Poista
    3. Unta minusta? Varmasti painajainen, heräsit omaan huutoosi ja olit kylmän hikinen. Joo tiedän, aiheutan ihmisissä tälläisiä tuntemuksia. :D

      Ite ihmetellyt kans aina mistä unet tulee. Näen paljon unia ja mieheni taas ei koskaan. Olen sanonutkin hänelle, että nuku silmälasit päässä niin näetkin jotain (on suht sokea ilman lasejaan) :-)

      Poista
  4. Mulla on nuorena lomamatkalla otettu phoenix-lintutatuointi lantiolla selkäpuolella. Lihomisen myötä se on valitettavasti venähtänyt ja haalistunut, kun on juuri siinä pahimmalla jenkkakahva-alueella :D Exäni inhosi tatuointeja ja nimitteli sitä aina "lutkaleimaksi", kyllästymiseen asti jaksoi jauhaa sitä... Minä en varmaan ota lisää tatuointeja enää, jotenkin ei omaan tyyliini vaan sovi, tuo ainoakin kännisen hairahdus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kans eka otos "hiukan" hutikassa laitettu, aamulla sitä katteli että mikäs tuossa on. :D
      Seuraavat on sitten jo ihan järjissään laitettu. :-)

      Exäs ollut selvästi idiootti, onneks onkin ex. :D

      Poista
  5. No niin, nyt on clubiin liitytty. Lisää treenihousuja kiitos...niitä ei koskaan ole liikaa ;)
    Nähdään perjantaina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, kohta sulla kaapit pursuaa treenivaatteita. Tässä on vaan se huono puoli ettei kohta enää tiedä mitä pukisi milloinkin päällensä. Niinkuin kukaan mun vaatteita salilla katselisi. :D

      Perjantaina nähdään. :D

      Poista