maanantai 3. maaliskuuta 2014

Saako pt-tunnilta karata??

Tänään oli vuorossa Jounin pt-tunti. Kaisa ja Bettina oli suositelleet, että kannattaa kokeilla Jounin toiminnallista treeniä. No tottahan toki mä kokeilen, olenhan käynyt ekan pt-tunnin juurikin Jounin kanssa tekemässä ja tykkäsin. Varasin siis ajan häneltä (ja todella nopeasti huomasin minkä virheen olinkaan tehnyt) ;-)

Aluksi pyysi tekemään kyykkyjä, helppo nakki ajattelin. Aikani tein ja sanoi: "Ok, nyt aletaan muokkaamaan niistä kyykkyjä." Tuli mieleen aikoinaan tullut sketsiohjelma jossa Pirkka-Pekka Petelius huutelee: "Mammaaaa". Ihan samaa meinaan ajattelin minäkin. :-)
Kun kyykyt saatu hiottua edes kyykkyä muistuttavaks niin teimme sarjaa jossa eka 20 kyykkyä ja sitten 10 punnerrusta miesten tyyliin ja näitä sitten 5 sarjaa ja yhtämittaa ilman taukoa. Puolessa välissä sarjaa ei kädet nousseet enää yhtään, ranteet ei vaan antanut myötä enää yhtään. (molemmat leikattu, jos joku yllätty niin nostaa käden ylös.. arvasin, ei yhtään kättä noussut). Kun ei punnerrukset enää mennyt niin sitten hypittiin vuorojaloin penkin päälle sillee ripaskamaiseen tyyliin vuorojaloin. Ja taas kyykkyä ja hyppyä.. 

Tämän jälkeen oli linkkuveistä sekä yleisliikettä niin että aluks toista 1 ja toista 10, sitten 2 ja 8, 3 ja 7 jne. Muutaman kerran pääsi ihan rehellinen perkele suusta. Mua niin ärsytti oma itseni kun en kyennyt tekemään kunnolla vaikka olisin halunnut. Ja toinen sanoo siinä vieressä: "Hei, vauhtia nyt. Kunnolla, kunnolla" ja muuta kannustavaa :D Sitten teimme vatsaa, selkää ja kylkiä. Ja mä tein samalla hidasta kuolemaa. Ihmettelin, mitä olen Kaisalle ja Bettinalle tehnyt kun niin kehottivat Jounilta varaamaan aikaa :D

Voitte varmasti arvata, ettei mun linkkarit näyttäneet lopuksi ihan tältä ;-)


Kävi myös mielessä, että nyt mä karkaan täältä. Sanon hänelle, että katso mikä tuolle menee ja juoksen pois paikalta. Yhdessä vaiheessa jätti mut yksin pariks sekunniksi ja heti katselin pakoreittiä. Mutta en mä paennut, mä kestin loppuun saakka ja kauhuissani kuulin lopuksi sanovani, että tää oli kivaa, tätä lisää. 
Tiedättekö sen tunteen, kun huomaatte päästäneenne kunnon sammakon suustanne ja sitä ei saa tungettua enää takaisin vaikka haluaisi. Se iloisesti pomppii jo pitkin lattiaa. :D   


Tämäkö sieltä suusta pääsi? Tuskinpa :D


Ei vaan, oikeasti nautin ja positiivisena ihmisenä ajattelin kuinka hyvää tekee mun juoksuharjoittelulle ja hapenottokyvylle. Ehdottomasti varaan uudenkin ajan hänelle, toivon että silloin olisi kyynärpääkin jo paremmassa kunnossa. 

Katsoin tuossa junalippuja Turkkuseen ja varasin alustavasti jo pt:n ajankin sieltä. Nyt vaan pitää saada kyseinen päivä vapaaksi, huomenna pitää alkaa anomaan. :D

Onko teillä koskaan tullut mieleen sanoa pt:lle, että nyt mä lähen kotiin ja jatka sä loppu aika itseksesi? Tai muuten vaan kesken treenin tai jumpan, oletteko lyöneet hanskaa tiskiin ja haistattaneet piutpaut?? Kertokaahan kokemuksista. Tää mun kokemus oli hyvä ja sitä halutaan lisää. Ja suosittelen toisillekkin samalla nauraen olemattomaan partaani, ettepä tiedä mikä teitä odottaa. :D

7 kommenttia:

  1. Tonyn treenissä alkutaipaleella mä luulin, että mä kuolen. En saanut lopuksi yhtään askelkävelyä ja Tony tuki minua. Luulin, että treenit loppui. Tony sanoi no niin Sami nyt vedetään prässillä vielä sata toistoa. Taisin saada tyhjällä kelkalla lähes kuusikymmentä. Olisin paennut mutta kun jalat ei kantanut enkä meinannut päästä portaita ylös. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla eka kauhukerta oli pt-päivillä, samassa jossa olimme molemmat ja tän "urani" alussa. Olin Sadun jalkaryhmässä ja jouduin ryömimään prässin alta kun ei jalat pitäneet. Kävi mielessä,että lopetan koko valmennuksen samantien. :D

      Poista
  2. Mä oon kyl tainnu Kaisalle muutamat kirosanat ladella ja oon tainnu sanoo et lähden himaan mut onneks se tajuu mun huonon huumorin ja nauraa aina vaan mulle ja komentaa et et sä mihinkään lähde kun nyt teet! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole uskaltanut Kaisalle kiroilla, antaa vielä karttakepillä näpeille. Muutaman kerran olen uskaltanut antaa tuiman katseen ja ehkä jopa murissut hiukan :D

      Poista
  3. Tony kun komensi sinne prässiin, niin lausahdin hiljaa v****. Ei kuulema auta, kuului lausahdus ja taas mentiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvemmin pt:n taitaa kiroilut auttaa, sitä varmaan saaneet kuulla useamminkin. Jos seuraavaks kokeilet jotain hempeämpää lähestymistapaa ;-)

      Poista