sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Ruokamyrkytys vol.2

Elämä alkaa jälleen voittamaan vaikka se ei kieltämättä viime yönä siltä tuntunut. :-/

Jos luit viime päivityksen niin tiedätkin, että sairastin toissa yönä taudittoman mahataudin tai mikä lie olikaan. Luulin, että johtui päivällä syömästäni parsa-ja kukkakaalisosekeitosta mutta järkevästi ajatellen eihän sen vaikutus olisi voinut niin kauaa kestää. Siis oireiden olisi pitänyt alkaa huomattavasti aikaisemmin. 

Laitoin eilen Kaisalle viestiä, että taidan olla herkistynyt nyt laktoosittomillekkin maitotuotteille niin, että olisiko hyvä vaihtaa ruokavaliota kokonaan maidottomaksi. Tai voisiko elimistö olla niin hapan, että oireilee sen takia. Olenhan syönyt raejuustoa pari prk päivässä ja rahkaa prk päivässä jo puolen vuoden ajan, mutta ei oireet pitäisi noin kovia olla. Tällä viikolla mulla särkenyt useana yönä mahaa ja joka kerta syönyt sen rahkan ennen nukkumaan menoa, toissa iltana oireet vaan oli jo huomattavasti pahemmat. 
Mutta eilinen yö vei kyllä voiton kaikesta, kaikki maailman mahataudit kalpenee kyllä viime öisen rinnalla. :D

Vaikka olimme Kaisan kanssa sopineet, että nyt ne maitotuotteet pois. Koska mulla on sen verran kova kallo, niin ajattelin kuitenkin syödä vielä loput kaapissa olevat rahkat ja raejuustot ja vasta SITTEN aloitaa maidottoman valion. Söin siis rahkani ja oireet alkoi välittömästi. Menin sänkyyn ja hetken päästä heräsin aivan kamalaan tuskaan ylävatsassa. Kouristi, poltti ja tuntui koko aika kiristävämpi vanne olevan heti rinnan alla. Tulin sohvalle, etten herättäisi miestäni ja koitin ajatella sen menevän kohta ohitse. Pääsi itku kun niin sattui ja sen myötä alkoi paniikkikohtaus nostaa päätään. Tuntui etten saa enää yhtään ilmaa, hengitys ei kulje koska vatsassa tuntui olevan niin kauhea möykky ettei henki pääse mistään kautta ulos. Kuvitelkaa, että ovensuuhun on laitettu niin isokivi, ettei sen mistään raosta voi kulkea, tältä samalta minustakin eilen tuntui. :-/

Paniikissa herätin mieheni, huusin etten saa henkeä ja yritin hengittää edes pinnallisesti. Paniikki iski täysillä päälle kun olin varma, että henki lähtee nyt, bye bye vaan kaikille. Mies soitti ambulanssin ja meikä kakoo henkeä ja huutaa ja ravaa ympäri kämppää, varsin koominen näky varmaan. :D
Niinpä ambulanssi miehet (nainen ja mies) tulevat ja siinä vaiheessa henkikin taas kulkee ja meikä suht nolona, että mitens tässä nyt näin kävikään. Mittasivat ja tutkivat kaiken, verenpaine koholla mutta se kai on tuollaisessa tilanteessa ymmärrettävää ja jopa sallittua. :D Sydänfilmi oli erittäin siisti ja sanoinkin, että jopa olis kumma jos ei näillä elämäntavoilla olisi. :D Aikansa tutkivat ja lähtivät, antoivat ohjeet mitä tehdä jos tulee uudestaan. Sairaalaan en missään nimessä suostunut lähtemään!!

Heidän lähdettyän meni homma sitten vessassa istumiseksi ja aikani tyhjennettyä pääsin nukkumaan ja olokin jo hiukan parempi, ei enää sitä kamalaa vannetta rinnan alla ja poltekkin hiipunut. Nukuin ehkä 1,5h ja sama alkoi uudestaan. Mies raukka ei ollut nukkunut varmaan yhtään ja heti huolissaan kysyi mitä huokailen. Tää alkoi taas, vastasin ja nousin kävelemään taas ympäri asuntoa. Yritin miettiä, että tämä kipu on vain tunne ja tämä tunne menee kohta ohitse, ei tarvi panikoida ja henkikin kulkee normaalisti. Tätä mantraa kun koitat itsellesi hokea samalla kuin sattuu niin, että taju meinaa lähteä niin voin sanoa ettei tunne ole kaikista miellyttävin. Ja sitten alkoi oksentaminen ja sitä tuli kuin palokunnan letkusta, aivan hirveällä paineella. Viisi kertaa kun olin yläkautta tyhjentänyt niin istuinkin vessan lattialla ja puhisin. Mutta vanne oli jälleen oksentamisen jälkeen helpottanut ja henkikin kulki. Mikä autuas tunne <3 Lopun yötä sain nukuttua ja kipu aamuun mennessä suht ohitse. Mutta mitä mä tästä opin?? Ostan kotiin paperipusseja joihin hengittää jos alkaa paniikki iskeä. Jos se vaikka auttais :D

Olen sata% varma, että Lidlin rahkassa on joko a) mennyt tavallista rahkaa laktoosittoman tilalle tai b) se oli muuten pilaantunutta. Mutta se on ainakin varmaa, etten enää IKINÄ, en IKINÄ syö heidän rahkaansa vaikka olisi kultapapreihin käärittyjä!!!!




Tässä tämä, syyllinen kaikkeen!! Elin-ikäinen tuomio hänelle!!!


Seuraavaks laitan Kaisalle viestiä ja kerron miten kävi, syy tuskin siis muissa laktoosittomissa tuotteissa kuin tuossa rahkassa. Toivoa sopii, että saan pitää kahvimaitoni (maitojuoman) ja puurossa raejuustoni. Kaisasta kun ei vaan koskaan tiedä ;-)

8 kommenttia:

  1. Aika hurjaa! Toivottavasti olet kunnossa. Ole nyt kuitenkin varovainen muidenkin laktoosittomien tuotteiden kanssa, ettei mene homma uusiksi.
    Elimistön happamuuteen auttaa muuten hyvin Pascoe (on siinä kanssa tuotetta nimellä paiskattu).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Plussa, kunnossa ollaan. Vein eilen Lidliin loput rahkat takaisin ja kerroin miten kävi. Pahoittelivat kovasti ja sanoivat lähettävänsä ne asiakaspalveluun joka toivon mukaan tekee asialle jotain eli ottavat selvää mikä niissä oli vikana.
      Ja tuota "paskoo" pitää ehdottomasti kokeilla :D

      Poista
  2. Tiiätkö mä laitoin Kaisalle just viestiä samasta asiasta!
    Mulla täysin samaa oireilua! Ravitsemusterapeutti sanoi heti että oot liian hapan.. No mähän nauraa hekotin heti ajatukselle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli Katja vitsit vähissä kun tuska oli niin mieletön. Lidlin rahka on super hapanta, että johtuisiko sitten siitä kun valmiiks happamaan elimistöön joutuu?? Nyt heti molemmat ostamaan tuota "paskoo" mitä Plussa suositteli :D

      Poista
  3. Voi ei, mikä kokemus!
    Varmasti pistää hieman katkeria ajatuksia Lidlille.
    Toivottavasti saat jotain erityisen hyvää hyvitykseksi (vaikka vuoden rahkat Lidlistä ilmaiseksi... o.O).

    Mutta jos jotain hyvää pitää etisä, niin ainakin sulla on Kaisa ja liuta kohtalotovereita :D.
    Tsemppiä toipumiseen, onks olo nyt jo ihan normal?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaza, olo on jo ihan normaali. Halusi hyvittää ne viemäni rahkat, mutta kieltäydyin rahallisesta korvauksesta (nauroi, ettei rahkaa edes tarjoa) ja sain sitten kahvipaketin. Sanoi, että asiakaspalvelu varmaankin hyvittää jotenkin mutta katsotaan nyt.

      Sain kyllä sellaisen kammon rahkasta, että tuskin syön enää, kenenkään valmistamaa!! Ja joka kerta kun laitan jotain suuhun, niin kauhulla odotan mitä tapahtuu. Jos se vaikka jostain syystä tuleekin takasin, sitä tunnetta en meinaan halua kokea enää koskaan!!! Tavallisesta mahataudista ei voi edes puhua samassa lauseessa, ne kalpenee täysin tuon rinnalla. :D

      Poista
  4. Kommentoin eilen täällä jo asiaa, mutta hävisi näemmä kuin tuhka tuuleen. Kamalalta kuulosti sun kokemus, ja uskon että sun ei ihan heti tee mieli rahkaa. En muista oliko sillä vaikutusta kehon happamuuteen, mutta mä oon ottanut tavaksi juoda joka aamu yön yli seisonutta vettä johon puristan sitruunasta mehua. Mitään vaikutusta en ole omassa kropassa huomannut, mutta juon nyt kumminkin, ja maitotuotteitahan ruokavaliossa on vain iltapalarahka nykyään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle käynyt joskus samoin, olen kirjoittanut vastauksen johonkin ja se vaan katoaa, todella ärsyttävää!!

      Nyt alkaa tuntua siltä, että kaikki keinot kokeillaan joten varmasti lähtee sitruuna kauppakärryyn seuraavan kerran kun kauppaan menen!!

      Koko tän päivän kuulostellut mahaani ja pelkään jo laittaa sinne mitään! Ehkä aloitan "mustalaisen hevosdieetin", se lopetti syömisen ja just kun tottui nälkäänsä niin se kuoli. ;-) ("mielenvikaista läppändeerusta hei") :D

      Poista