maanantai 17. elokuuta 2015

Suunnitelmia, mietteitä, ajatuksia

Kesä ohi tai siis jos vähänkään tarkemmin ajattelee niin sitä kesää ei sitten koskaan tullutkaan. Masennuimmeko tästä? Emme todellakaan tai en minä ainakaan. En voi tietenkään toisten puolesta puhua, mutta itselleni tämä ei ollut henki ja elämä kysymys, todellakaan!! Sitä paitsi en edes ole kesäihminen vaan rakastan syksyä. Syksyn kuulaita aamuja ja aamulenkkejä, siitä on ihmisen paras aika tehty. :-)



Tässä aurinko mitä kesällä näki. :-)


Ylipäätään yritän olla miettimättä/murehtimatta asioita joille en itse pysty mitään tekemään. Kuten esim. säätilalle. Miksi kuluttaisin energiaani sen voivottelemiseen, että nyt sataa tai on satamatta tai paistaa aurinko tai on paistamatta. Sää on asia jolle me kuolevaiset emme mitään voi ja siksi silkkaa ajan hukkaan sitä märehtiä. Ja säässä on se parasta, että se on samanlainen kaikille, olit sitten köyhä tai rikas. Tietty jos satut olemaan rikkaampi niin voit lähteä jonnekkin jossa se mahdollisesti olisi parempi, mutta koska itse en säästä välitä ei sitä karkuunkaan tarvitse lähteä. :-)





Kukas muistaa tämän säätiedottajan?? :-)

Millaisia suunnitelmia mulla on? Voiko suunnitelmaksi sanoa sitä, että lupaan pysyä ruokavaliossani ja tehdä treeneissä parhaani, päästämättä itseäni liian helpolla? Jos voi niin siinä oli plan 1. Seuraava on se, että olen suunnitellut aloittavani dieetin tammikuussa. Miks just silloin, miksei aiemmin, myöhemmin ja miks ylipäätään sellaista tarvitsee pitää??

Miksi dieetille? Koska kroppa kuulemma ei ikuisuuksia ota vastaan plussa kaloreita ja hyödynnä niitä lihasten kasvatukseen. Jossain vaiheessa se alkaa toimimaan itseään vastaan ja sitten aletaan keräämään rasvaa. Kuka sitä haluaa? En minä ja tuskin sinäkään!? 

Miksi juuri tammikuussa? Ennakoinko jo nyt sitä, että joulu tulee porsasteltua kuten laulussakin sanotaan? Porsaita äidin oomme kaikki. :-) Ei, ajatuksena ei ole porsastella vaikka varmasti valkku antaa luvan jouluna syödä, jopa pakottaa sen tekemään!! :-) Se ei siis ole syynä ajankohdan valintaan vaan se, että ystäväni aloittaa silloin dieetin ja olen luvannut aloittaa hänen kanssaan myötätuntodieetin. Ja se sopii hyvin omaan aikatauluun niin siitä tuli plan 2. :-)

Plan 3 on se, että nyt on varattu syksy täyteen valkun kanssa yhteisiä treenejä. Miltei jokaiselle viikolle niitä tulee kahdet, joissakin on pakottavasta syystä yksi tai ei ollenkaan. On siis joinakin viikkoina tultava toimeen joko omillaan tai treenattava jonkun toisen pt:n kanssa. Katsotaan kuin käy, vähän itseäkin jännittää. :-)

Keväällä suunnittelin rullaluistelevani tänä kesänä paljon ja kovaa. Teinkö näin? No en todellakaan!! Miksi en koska se oli suunnitelmani?? Koska a) satoi sitä vettä (mille en siis mitään voinut) ja b) nivuseni oli poissa pelistä lähes koko kesän (niin minkä kesän??). Koska niitä särki ja jalkatreenit oli muutenkin vähän kuin satujumppaa (vain sen tyllirimpsuinen trikoojumppapuku puuttui päältäni) niin en nähnyt mitään syytä rasittaa niitä vielä lisää rullaluistelemalla. Otin tässä tapauksessa sen kuuluisan maalaisjärjen käteeni ja jätin rullailut muiden huoleksi. Samasta syystä en myöskään ole juurikaan koskenut kickbikeen, siinäkin kun nivuset joutuu yllättävän kovalle työskentelylle. :-)

Suunnitelmia on siis hyvä tehdä, mutta aina niissä ei vaan voi pysyä. Eri asia mielestäni on tehdä suunnitelmia siten, että tietää jo niitä miettiessään ettei nämä tule toteutumaan. Miksi sitten niitä edes miettiä jos on laittanut jo valmiiksi henkiset henkselit asian ylitse? Jätetään mielummin sellaiset planit pois ja tehdään vaan sellaisia mitkä on aikomuksena toteuttaa. Eiks niin?? :-)



Mummollakin on selkeät suunnitelmat. :-)


Kävin muuten Intersportissa koska siellä sai kaikesta,  myös alennetuista tuotteista -20%. Löysin sieltä muutaman topin jota sovittelin. Katsoin sovituskopissa itseäni peilistä selkäpuolelta ja ilokseni huomasin, että selkäni on oikeasti kehittynyt ja leventynyt. Ainakin itsestäni tuntuu ettei omasta selästä saa käsitystä kun ei pää käänny kuin pöllöllä. Vaikka se olisikin kyllä todella kätevää kun kääntyisi. Miettikääs kuinka helpolla äiditkin pääsisivät kun samalla kun kuorisivat perunoita voisivat katsoa mitä ne pikku piltit tekevät selän takana kun ovat vaarallisen hiljaisia. :-)

Ja enää ei tarvisi kysellä puolisolta, että onko sinne selkään tullut mitään muutosta koska hän valehtelee kuitenkin kuten meillä. Ei ole tapahtunut mitään on vakio vastaus. Tästä lähtien en joko enää usko häntä tai lopetan kyselyn. En ole vielä päättänyt kummin teen. :-)

Töissä tuli puhetta ruoasta ja ruokavaliosta. Oma ruokavalioni onkin aihe joka jaksaa aina ihmetyttää kaikkialla ja jokaista. Ruokavalioni on siis maidoton ja gluteeniton ja terveellinen ja hyvä ja maukas ja ja ja... :-)
Työkaverini kysyi onko mitään sellaista ruokaa jota olen jäänyt kaipaamaan. Yritin miettiä mikä olisi sellainen ruoka jota kaipaisin ja en tosiaan keksinyt yhtä ainoaa. Puolukkarahka oli suosikki iltapalani vuosia, mutta en todellakaan kaipaa sitäkään millään lailla koska muistan kuinka kipeäksi rahkasta tulen. :-/



En kaipaa myöskään pullaa vaikka korvapuusti namia onkin. :-)



Olen ihminen joka voisi syödä samaa ruokaa viikosta toiseen. Mua ei yhtään haittaa syödä riisiä lounaalla ja päivällisellä. Riisijauhelihasotkuun en kyllästy varmaan koskaan. En ole mikään kulinaristi, ruoka ei ole mulle THE juttu vaan syön koska on nälkä ja niin pitää tehdä pysyäkseen hengissä. 
Pidän toki maukkaasta ruoasta, riisijauhelihasotkustakin saa maukasta jos haluaa. :-)

Jos jostain syystä joutuisin luopumaan kaurapuurosta tai salaatista (jossa on aina mahdollisimman paljon erilaisia tuoreita kasviksia) niin silloin voisi kirpaista. Mutta muuten en koe jääväni mistään paitsi vaikka en voikaan syödä esim lasagnea, pizzaa tms. Yksinkertainen ihminen tulee yksinkertaisista asioista onnelliseksi, kuten juurikin kaurapuurostaan ja riisijauhelihasotkustaan salaatin kera. :-)

Koirammekin sai uuden ruokavalion kun nuori herra oli luonamme yökylässä. Tosin koira on pitänyt saman painon koko aikuusikänsä vaikka hänellä on aina ruoka esillä, niin tästä olen päätellyt ettei hän kaipaa vaihtelua ruokaansa. Nuori herra oli toista mieltä ja hänellä oli hauskaa kun koiran ruokanappulat niin mukavasti ropisi kupissa. Niitä oli kivaa kokeilla, maistella, kaataa lattialle ja kerätä takaisin ja vielä lisätä omat mausteensa. Koira söi hyvin nopeaan ruokakupin tyhjäksi kun sai siihen tilaisuuden. Tiedä vaikka mini-ihminen olisi vielä syönyt hänen eväänsä. :-)





Huomenna on vapaapäivä. Voisiko sitä paremmin viettää kun menemällä yhdessä treenaamaan? Mielestäni ei, mutta mä olenkin ehkä hiukan rajoittunut. :-) Ja sen jälkeen pääsen hierojalla hierotuttamaan jalat. Ah, se vasta tulee tekemään kipeää ja sitä kipua en odota, toisin kun treenin jälkeistä. Keskiviikkona sitten vuorossa kulmien ja ripsien värjäystä ja treeniä salilla sekä ulkona. Aikas mukavat vapaapäivät, ainakin omasta mielestä. Miltä ne teidän mielestä kuulostaa? Tekisittekö jotain toisin ja jos tekisitte niin mitä? Kertokaa, kiinnostaa. :-)

Nautitaan vielä tästä kesän lopusta. Onhan mullakin sentään lomaa vielä ensi viikko. Annetaan syksyn tulla vasta sen jälkeen, eiköstä vaan?

4 kommenttia:

  1. Hurrraaa! Dieettikaveriiiii!!! :P Musta tuntuu, et munkin on pakko lyödä jarrua vapaasyönneille! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muru, mähän lupasin olla tukenasi ja niin myös olen!! :-)

      Mä olen lupauksen tehnyt valkulle, nyt pysytään ruokavaliossa ja herkutellaan kerran viikossa. Näin emme pääse pullahtamaan. Hänellä siihen varmaan onkin suuri vaara, toisin kun mulla. ;-)

      Poista
  2. Olisi kiva tietää, että millainen paketti sulla on valmennuksessa? Treenaat todella usein (tai sitten ne kaikki kerrat sattuvat vain olemaan postauksissa) valkun kanssa ja itse kun muistelen PT-valmennusta niin hyvä kun oli varaa ottaa kerran tai kaksi kertaa kuussa moinen yhteistreeni :( Ne vaan oli sen valmennuksen suola :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Laura. :-)
      Mulla on vuosivalmennus johon kuuluu 12 treeniä ja kaikki sen päälle tulee maksettavaksi. Ja joo, treenaamme usein yhdessä, nyt menty kerta viikkoon systeemillä ja jatkossa pari kertaa viikossa. :-) Yhdessä treenaaminen on parasta, sitä aina ylittää itsensä kuten tänään viimeksi. Olkapäät niin hapoilla, että itkua väänsin. Mutta se on se juttu miksi tätä haluaa tehdä. :-)

      Poista