sunnuntai 9. elokuuta 2015

Syyllinen löytyy yllättävän läheltä

Aamulenkit, nuo ihanat aamun aloittajat joilla lähtee päivä hyvin käyntiin. Missä te olette? Mihin olen teidät kadottanut? Tuletteko takaisin jos oikein kauniisti pyydän??

Lomalla ollessani tein aamulenkkejä kolme kertaa viikossa. Tullessani töihin takaisin olen tehnyt tasan kerran tällä viikolla ja täytyy sanoa, että fiilis oli aivan huikea sen jälkeen. Mä olen niin kaivannut niitä, mutta miksi en ole niitä sitten tehnyt? Aloin miettimään asiaa oikein kunnolla ja löysinkin syyn asiaan yllättävän läheltä. Ihan vaan katsomalla peiliin löytyi syyllinen. Se ei siis löytynyt sylttytehtaalta vaan peiliin katsomalla!! :-)

Olen koko kevään ajan nukkunut vaihdellen hiton huonosti tai sitten vaan huonosti. Siksi päätin etten enää ala heräilemään ennen kukon pieraisua (puoli 5) päästäkseni suorittamaan aamulenkkini koska se alkoi tuntumaan suorittamiselta, ei enää kivalta. Mutta tässä asiaa mietittyäni tajusin, ettei unta voi tulla tarpeeksi jos joka ikinen ilta menen jo liian myöhään nukkumaan joten unta ei voi edes saada tarpeeksi. Ketä voin syyttää huonosta nukkumisesta/ väsymisestä? Vain ja ainoastaan itseäni. Niinpä päätin tehdä en uudenvuoden lupausta vaan olkoon lupaus itselleni, mennä ajoissa nukkumaan ja herätä ajoissa sinne lenkille. Koska se fiilis sen jälkeen on niin huippu. Työpäivä alkaa aivan erilailla kun sä käyt siellä lenkillä ennen töihin lähtöä, sulla on virtaa, sä voisit siirrellä vaikka kivitaloja sillä fiiliksellä. Joten olen päättänyt, että nyt ajoissa nukkumaan ja pari kertaa viikossa lenkille aamuisin!!!! :-)

Tällä viikolla kävin tekemässä treenin taas valkun kanssa. Teimme tällä kertaa jalat. Fiilis oli mennessä tälläinen. :-)




Nivuseni ei vaan millään meinaa tykätä jalkatreeneistä, meinavat aina kipeytyä niistä. Mutta kun tekee hackia ja penkkiä jalat yhdessä niin ei niin satu. Mutta ei se kivutonta todellakaan ole. 

Hackia tehdessämme huusin niin että varmaan kuului alakertaan saakka. Mayor´s on neljännessä kerroksessa ja City-Market taas kellarissa niin varmaan kuului vielä Cittariinkin kun huusin niin. Luulivat varmaan, että sikaa tapetaan ja lihatiskillä jo hieroivat karvaisia käsiään yhteen. :-) Pikkaisen ympärillä oleviakin nauratti, mutta jos ei treenatessa saa pitää ääntä niin milloin sitten?? Ehditään me haudassa olemaan sitten hiljaa, kuka sinne sitten onkaan menossa. :-)

Alan nyt käymään vähän tiheämmin valkun kanssa treenaamassa. Tarkoittaen paria kertaa viikossa. Saan nyt uuden ohjelman joka on kolme jakoinen (eli lihasryhmät on jaettu kolmelle eri päivälle) ja sitä kierrätetään neljänä päivänä viikossa. Näin emme tee jatkuvasti samoja lihaksia yhdessä vaikka treenipäivät ovatkin usein samat viikossa. Ei ole taikaa tehdä yhdessä aina esim jalkoja ja selkä jäisi mahdollisesti täysin pois vaan yritetään saada tehtyä mahdollisimman tasapuolisesti kaikkea. :-)

Kädet mulla on hallitsevampia kropassa ja nyt on tarkoitus saada tasapainoisempaa eli sen takia keskitymme enemmän olkapäihin sekä selkään. :-)
Viimeksi tehdessämme käsiä hapotus oli niissä aivan valtava. Lopuksi sovimme valkun ottavan musta valokuvan jotta saamme ikuistettua millaisen näköiset ne nyt ovat. Tässä tulos. :-)


On tää totista puuhaa. Tehdään tosissaan vaan ei totisena ei ihan päde tässä tilanteessa. :-)


Ollaan nyt Ukko-kullankin kanssa käyty yhdessä salilla ainakin kolme kertaa jo. Tänään olisi taas tarkoitus mennä tekemään viikon viimeiset treenit. Sehän tarkoittaa itselleni selkätreeniä, sitä mun ehdottomasti eniten rakastamaani. Kumma, että jokaisella on jokin oma lempparinsa ja joku jota inhoaa eniten. Mulla suosikit on kädet/olkapäät sekä selkä ja eniten inhoan, suorastaa vihaan jalkatreeniä. Ne onkin mulla se heikoin kohta ja sen takia niitä varmaa eniten karsastan. Kummasti sitä haluaisi keskittyä vahvuuksinsa ja unohtaa heikkoudet vaikka sen pitäisi olla juurikin päin vastoin. :-)

Kävimme Ukko-kullan kanssa perjantaina treenamassa ja olimme siellä kahdestaan. Kello viisi perjantai eikä ketään muuta salilla. Väkisinkin kävi mielessä, että täällähän voisi tehdä vaikka mitä kun olemme kahdestaan. ;-) Tosin heti seuraava ajatus oli, että voi tehdä esim hauiksia ja niin jatkoin treeniäni. :-)

Otimme/ Hän otti muutaman kuvan minusta ja täytyy sanoa ettei ole kovin kaunista katseltavaa todellakaan. Tähän kun vielä yhdistää äänen joka ei todellakaan mun tapauksessa ole kovin hiljainen niin sitä saakin olle tyytyväinen, että on jo parisuhteessa. Ei varmasti olisi pelkoa, että ketään ainakaan salilta löytäisi. Ei kukaan uskaltaisi varmasti edes lähestyä mua. :-)


Polttaa polttaa aivan hitosti!! :-)


Tässäkö nyt on sitä tekemisen meininkiä?




Tänään siis tiedossa salia ja selkää sekä ajattelin, että mennään poimimaan mustaherukoita. Näin mainoksen jossa luvattiin itsepoimintana mustaherukkaa 20€/10l ämpäri. Marjoja menee jatkuvasti hirveitä määriä joten hyvä olis hamstrata pakkaseen niitä. Mutta ensin tietty salille. :-)

Miten teillä, onko marjat jo poimittu ja pakastettu? Mitä olette pakastaneet ja paljonko? :-)





8 kommenttia:

  1. Herraisä, mitkä lapaset! Määki tahon! Ja todellaki tullaan takaisin ilman nättiä pyyntöäkin ;) Johan tässä on itsekin hiljaiseloa vietelty (tänään 3 viikon tauon jälkeen tekstiä) lähes tulkoon koko kesä tai oikeastaan alku vuosi ja nyt alkaa tuntua siltä, että näpyttely voisi taas säännöllisemmin maistua. Ja mitä tulee lempparitreeneihin niin mä inhoan hauista, rakastan selkää ja jostain kumman syystä reisitreenejä ainakin niiltä osin kun ei tarvitse kyykätä, etureidet laitteessa on nannaa :P Nyyssöläkin sanoi jossain blogissaan, ettei kyykkää (syytä en muista, mutta sanoi, että turha on tehdä sellaista, mistä ei tykkää tai mitä ei pysty tekemään), joten ehkä mullakin on vielä saumaa sillä saralla? :D Ihanaa kun oot täällä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura itsellesi, että jaksat lukea mun höpinöitä ja vielä kommentoidakkin niitä. <3

      Kävin äsken tekemässä jalkatreenin ja nyt vedin tappiin saakka. Vähän joutu taas huutamaan vikassa toistossa ja yks mies nauroi ja kysyi: "Olet sä ihan liekeissä?" No todellakin olen, män pystyn paljon enempään kuin uskonkaan, kunhan vaan annan mennä miettimättä liikaa, :-)

      Kirjuuta lisää, mä jaksan lukea. Mä niin fanitan sua. :-)

      Poista
  2. Minua aina ilahduttaa nuo sun kuvat, kun toisin kuin useimmat bloggaajat, laitat itsestäsi "sensuroimattomia" kuvia, kaikenlaisia irvistyskuvia jne. Se on virkistävää vaihtelua maailmassa, jossa useimpien blogien kuvat on tarkkaan poseerattuja ja osin jopa kuvankäsiteltyjä, niin ettei kohde näytä lopulta tavalliselta kuolevaiselta ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Plussapallo, kiitos sulle taas kerran. Mä olen rehellisesti ihan vaan oma itseni, aina ja ikuisesti. Kaunista musta ei saa mutta siitä en ole välittänyt enää viimeiseen 30v. Mä olen Mä ja meitä ei ole muita, onneks muiden kannalta koska yhdessäkin Aikussa on varmasti kaikille ihan tarpeeksi. :-)

      Ps. Ja sä olet kaunis!! <3

      Poista
  3. Ihana Aikku ja mieletön haba! Sä oot kyllä niin aito ja arvostan sitä. Mut älä ala siellä salilla nyt puuhailemaan ukkokullan kanssa mitä hyvänsä:-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu <3 Kädet ovat tosiaan hiukan hallitsevia kropassani ja ne treenin jälkeen vähän kuin hyppäävät silmille!! :-) Uudessa ohjelmassa painotus enemmän selkään ja olkapäille niin saadaan tasaisempi paketti kasaan. :-)

      Juu, lupaan etten Ukkokullan kanssa puuhastele mitä sattuu. Niitä hauiksia vaan. ;-)

      Poista
  4. Olisikohan ne sinun nivuset saattaneet ihan jopa tulehtua siitä kovasta treenistä, jonka jälkeen ne kipeytyivät? Mulle tuli itselle tulehdus, luultavasti liikaa treeniä eikä siihen sitten lopulta auttanut kuin tulehduskipulääkekuuri, monen kuukauden treenikielto (!!!!) ettei kyseinen kohta rasitu, aktiivinen kylmähoito lääkekuurin alussa ja ahkera kuntouttaminen kevyellä venyttelyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi ja kiitos kommentista. Olen aina innoissani kun joku jaksaa kommentoida juttujani, silloin tiedän että täällä oikeasti joku lukeekin näitä eikä ole pelkästään haamukävijöitä. Onkohan sellaisia??

      Saatat olla oikeassa, että olisivat tulehtuneet. Söin silloin lihasta rentouttavaa ja tulehduskipukuurin ja ei mennyt ohitse. Osteopaatti ne lopulta taikoi auki ja enää en samaan kondikseen niitä halua. Oli ne niin tuskaiset ja vieläkin esim kyykyt tekee vähän tiukkaa mutta kyllä se tästä. :-)

      Toivottavasti olet saanut omat nivuset jo kondikseen ja olet päässyt jatkamaan liikkumista/treenaamista. :-)

      Poista