Vainoamine eli vaaniminen, eli slangissa stalkkaaminen (engl. sanasta stalk) tarkoittaa jonkun ihmisen ja tämän toiminnan luvatonta seuraamista hyväksikäyttämällä erilaisia teknisiä (tietokone, puhelin, posti, rekisterit,tiedotusvälineet) ja muita keinoja (sosiaaliset verkostot, fyysinen seuranta).
Kaupassa käydessä tulee usein katsottua kanssa ihmisten ostoskoreihin ja kärryihin. Mitä sieltä löytyykään? Varsin usein kori on lastattu täyteen eineksiä, limpsaa, sipsiä ym. Ja kun taas katsoo korin kantajaa niin ei korin sisältö enää kovastikkaan ihmetytä. ;-)
Ihmisten näkee ostavan paljon valmisruokaa, nykyään kun ei itse tarvitse osata enää tehdä yhtään mitään kun kaiken voit ostaa valmiina. Ihan näppärää uusavuttomille, kiireellisille ja laiskoille, mutta mietitäänkö oikeasti koskaan millä sitä omat sisuskalut marinoidaan syömällä niin prosessoitua ruokaa?? Usein ostaja näyttäisi myös olevan mies, yksin elävä keski-ikäinen mies, naapurimaasta tuleva "raksamies" tai nuori mies (pariskunta) jotka ei joko osaa, viitsi, ehdi tai halua tehdä itse ruokaansa.
Joskus saattaa myös nähdä naisten (äitien) lastaavan kärryn täyteen kaikkea "roskaa", limpsaa, sipsiä, nuggetteja, karkkia, lihapullia ym. Käy mielessä mitä kaikkia lisäaineita ja E-koodeja lapset syökään. Ja kun ajattelee, että lihapullat tai nuggetit maksaa euron paketti niin ei ne kovin hyvistä raaka-aineista ole voitu valmistaa.
Ei itse tehty ruoka niin vaikeaa ole valmistaa etteikö siihen kykenisi tai olisi aikaa. Eihän kaikkea tarvi itse tehdä, mutta tehtäis edes jotain itse niin olisi varmasti terveellisempää ja paremmin maistuvaa ruokaa tarjolla.
Hetki sitten ollessani kaupassa setä edelläni lastasi hihnalle ehkä kolmea eri kääretorttua, paria eri kuivakakkua, jotain sacherkakun tapaista ja monia eri keksejä. Lieneekö ollut juhlat tulossa. Ite saatoin nähdä vain E-koodien hyppivän iloisesti hihnalla, ei olisi tullut mieleenikään syödä niistä yhtään mitään. ;-)
Kerran löysin kaupasta hyllyltä jonkun siihen jättämän kauppalapun. Katsoin, että mitäs minä ostaisin tän lapun mukaan. Valehtelematta yhtään, lapussa oli kutakuinkin seuraavat tuotteet:
kaljaa, limsaa, sipsiä, pizzaa, tupakkaa, banaania. Ehkä joku muukin eines, kuten makaronilaatikkoa, en muista. Mä olisin ostanut listasta banaanit, en muuta. Mieheni sanoi, että jos kaikki ostaisivat samat tavarat kuin minä niin kauppakin olisi huomattavasti pienempi.
:-)
No, ettei tää menis taas ihan hurskasteluksi ja toisten haukkumiseksi ( se ei siis pointtina ollenkaan) niin sanon, että syön minäkin joskus jotain valmista. Jos olis tarvetta syödä verilättyjä niin tuskin ite tekisin, kyllä mä ne kaupasta hakisin. Tai jos tekis mieli raneja (ranskalaisia) niin kyllä nekin kaupan pakastealtaasta mukaan lähtisi.
En mä ole sen kummempi kuin muutkaan ihmiset, mutta valmis ruokiin en koske.
Tänään meinaan tehdä isomman erän ruokaa pakkaseen josta sitten otan evääksi töihin. Ajatuksena on tehdä täytettyä lihamureketta, kesäkurpitsabroilerjauhelihapihvejä, tomaattisilakkaa, broilerwokkia. Eihän kuulosta vaikeilta tehtäviltä? Ei ja voin sanoa, ettei olekkaan. Eikä E-koodit hyppele ripaskaa mun ruokapöydässäni ;-)
Jos pitää ohjenuorana ajatusta, että syö ruokia millaisia mummosikin on syönyt niin sillähän pärjää pitkälle. Minun mummoni tuskin on valmisruokia syönyt, eipä sellaisia siihen aikaan ollut. ;-)
