torstai 28. elokuuta 2014

Vielä on kesää jäljellä

Joka paikassa ja kaikkialla sanotaan, että kesä on ohitse ja syksy on saapunut. Onko se sitten hyvä vai huono, jokainen tietää omalla kohdallaan mitä syksy itselle merkitsee.

Minulle se tarkoittaa raikkaita aamulenkkejä, kuulaita aamuja, värien loistoa, kauneutta, piteneviä aamuaerobisia. Toki se merkitsee myös sateita, pimeyttä ja märkää, mutta miks nähdä vain negatiiviset asiat?? Onko tämä vettä lasissa asia, syksy ihanaa aikaa/masentavaa aikaa?? Miten te otatte syksyn vastaan? Synkistellen, kynttilöitä poltellen, villasukat jalassa? Vai kuten minä joka näen syksyn kauneuden? Kertokaa, kiinnostaa. :D

Huomenna tapaan valmentajani Kaisan ja hän kertoo miten vietän seuraavat 10 vkoa. Minulla alkaa meinaan dieetti joka kestää sen 10 vkoa. Tarkoituksena on saada sisäistä rasvaa pois, sitä löytyy kiitettavästi vatsan- ja reisi/pakaran seutuvilta. Painolla ei merkitystä, mutta se rasva. Jännityksellä odotan mitä hän on minulle keksinyt (pas..t, kauhusta kankeana odotan miten joudun kärsimään ja kärvistelemään, suolten huutaessa tuskissaan ruokaa) Nauti siinä sitten syksystä. ;-)

Tossa yhtenä päivänä syödessäni kerrankin samaan aikaan isännän kanssa otin meidän annoksistamme kuvan. Omasta puuttui vielä salaatti, mutta kuvitelkaa se siihen. :-)



Kumman annoksista söisit tai jaksaisit syödä? Ruokamme ei ole samaa, todellakaan :-)



Tällä viikolla piti yhtenä aamuna lähteä aamulenkille, heräsin sitä varten 4,25. Koiran kanssa käydessämme ulkona päätin ettei siihen koiranilmaan kukaan lähde kävelemään ja tulin takaisin sisälle. Mutta en mennyt takaisin nukkumaan vaan crossasin 30min ja samalla katsoin Täydellisisä naisia. Se vekotin on pelastanut monta kertaa ja tulee vielä monena aamuna pelastamaan mut. Kun ulkona on -25 pakkasta niin siinäkin vaiheessa mielelläni hikoilen kotona. Mua laiskimusta!!


Tässä joku vanha kuva, mutta crossari olikin se pääasia tässä :-)



Tänään otti töissä hiukkasen päähän, kun avasin eväsrasiani. Mun oli pitänyt ottaa keitto evääksi ja sen sekaan broileria, tyypillinen lounas mulle. No, olinkin ottanut väärän rasian ja mulla oli mun päivällinen mukana joka pitäis aina syödä salin jälkeen. Ei mun auttanut kun syödä se, keiton söin sitten kotona salin jälkeen (eli äsken). Jotta sain siihen hiilaria mukaan joka on koko jutun juoni, sulatin ja paahdoin gluteenittoman sämpyn jota oli onneks muutama pakkasessa. Ei ole minusta enää leivän syöjäks, yhtään ei tuntunut kivalta vetää sitä höttöpullaa. Olen mielestäni onnekas kun olen päässyt leivän syönnistä eroon. Tosin ei ole tehnyt edes tiukkaa, leipä kun ei ole koskaan ollut mulle ongelma. Ilman sitäkin pärjään mainiosti enkä edes muista sen olemassa oloa. Hyvä näin. :D

Sain näin ihanan kuvan siskoltani tänään, eiks ole ihana? Siskot ovat kyllä parhautta <3 Puhumattakaan siskonpojasta ;-)




Huomenna sen sitten saan ja maanantaina se alkaa, dieetti meinaan. Viikonloppuna on pakko saada vielä mutakakkua. Kumma, mutta normaalisti sitä ei tee mieli, mutta kun tiedät ettet sitä saa syödä niin jo alkaa himottamaan. :-)



4 kommenttia:

  1. Minä synkistelen, syksyllä. Niin se vaan vaikuttaa...ainakin jonkin verran. Vaikka kirjoittelinkin siitä, että onhan syksyssä kivojakin juttuja..värejä, raikkautta. Joskus on jopa ihan kivakin lenkkeillä pienessä vesisateessa:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa synkistellä jos haluaa, mutta ei ole pakko ;-)

      Kunhan tulee kauniit värit esille niin se varmaan piristää mieltä. Sitä odotellessa :D

      Poista
  2. Ihana syksy! Pimeys, kylmä, vesisade! Saa synkistellä luvan kanssa :D

    VastaaPoista