Oho, otsikko meinas puuttua mutta lisäsinpäs jälkikäteen :-)

Tämä viikko vietetty jälleen vapailla salilta, tekee sekä päälle että kropalle niin hyvää. Olen käynyt kävelyllä ystävän kanssa, asiakkaiden kanssa, yksin sauvoen ja vielä kerran ystävän kanssa. Huomenna meinaan kuitenkin mennä jo salille kiertoharjoittelua tekemään, johan tätä lepoa jo olikin ihan tarpeeksi. :D

Välillä pysähtelin ja otin kuvia :)

Kävin viikolla myös Kaisaa tapaamassa. Molemmat ihmettelimme kuinka hyvin on tulosta tullut dieetillä. Tai no, ei paino ole juurikaan tippunut mutta kroppa mennyt kyllä kasaan. Maanantaina otin mittoja ja 28cm lähtenyt viiden viikon aikana ympäriinsä, olenhan mä tyytyväinen.

Nyt suunnitelmat on, että jos maanantaina näyttää pudotusta niin pidämme vielä kaksi viikkoa tän ruokamäärän ja jos ei ole pudotusta niin alamme kiristämään. Kahden viikon päästä sain vapaasyöntipäivän ja koska olemme menossa juuri silloin risteilylle niin meinaan mennä seisovaan pöytään ja ottaa itselleni tuolin buffetin viereen. :D

Eniten mulla tekee mieli mutakakkua, maidotonta ja gluteenitonta. Sitä joudun varmaan ottamaan ainakin yhden mukaanikin. Samoin rainbown tuplasuklaa cookiesta voisin syödä paketin itekseni, tuskin tekis edes tiukkaa. Mutta koska sisältää maitoa niin joudun ehkä jättämään väliin. Mutta mutakakkua syön ja syön ja syön. :D

Sitten viimeiset kaksi viikkoa kiristellään ja sitten onkin aika ottaa kuvat ja mitat ja toivoa huimaa muutosta. ;-)

Tulevaisuudesta puhuimme sen verran, että maltilla alamme lisäämään ruokaa ja sitten alkaa ne biffitalkoot eli lihasta pitäis alkaa tarttumaan ja läski mielellään vähemmälle. Väkisinkin rasvaa tulee samalla, mutta ei välttämättä samaan kohtaan kuin missä ennen on ollut. Jos saan toivoa niin mielellään rasvaa tuonne yläkertaan, jätetään maha osasto tällä kertaa vähemmälle. :D Jännää tulee siis tulevaisuus olemaan. Ja varmaankin jatkan biffitalkoita Kaisan johdolla joten eiköhän mun Fitfarmin matkani jatku ja jatku ja jatku.

Ja kun joskus piiiitkän ajan päästä olen sen 50v niin mä olen niin huikeassa kunnossa että kehtaisin esitellä itseäni vähän julkisemminkin. ;-)

Sain tyttäreltä muuten rapakon toiselta puolen aika ison syntskäkortin, siellä kun kaikki on niin suurta. :D

Jos haluatte lukea millaista elämää aupair viettää Amerikassa niin käykääs lukasemassa täältä.. :D 

http://aupairjenna.blogspot.fi/

Ens vkolla mulla on taas treenit Bettinan kanssa. Huomenna hän nousee Nordic Fitness Expossa lavalle ja toivon niin menestystä hänelle, hän olisi sen niin ansainnut. Peukut siis pystyyn hänelle huomiselle. :D

Viime viikolla meillä oli ristiäiset ja tädin muru sai nimen. Nyt menee hetken oppia sanoa häntä oikealla nimellä, tähän mennessä kun aina tuli sanottua Leeviksi. Leeviä hänestä ei tullut, mutta oikein hyvän ja komean nimen komea poika sai. :D 

Täti aika muikeena ;-)

Nyt täytynee alkaa tekemään eväitä huomiseksi jotta jaksaa taas yhden työpäivän. Sen jälkeen suoraan salille kiertoharjoitteluun jossa takuuvarmasti hiki lentää. :D

Hauskaa viikkoa teille, kertokaahan kuulumisanne!!

Tavoitteiden saavuttamista

Mullahan on ollut tavoitteet hiukan hukassa tässä hommassa. Sellainen ympäripyöreä-kunhan treeni maistuu ja on kiva fiilis- tavoite ollut ehkä se ykkönen. Millä sellaista sitten mitataan? Onko neljä kertaa viikossa salilla käynti maistuvaa treenausta vai pitääkä maistua rauta suussa vai miten tää mitataan? Entä fiilistä? Milloin se on tarpeeksi hyvä ja voiko sitä aina vaan parantaa? Vaikeita kysymyksiä, jokainen voi vastauksia miettiä itse. Täältä niitä ei taida tulla :D

Jossain vaiheessa ajattelin yhdeksi tavoitteeksi, että saan vedettyä leukaa. Olin jo valmiiksi sitä mieltä etten koskaan tässä tule onnistumaan (hyvä lähtökohta). Enpä sitä sitten koskaan ole juurikaan yrittänyt paitsi tällä viikolla salilla ajattelin kokeilla, kun smith-tanko oli taas fiksusti jätetty ylä asentoon. Nappasin tangosta kiinni ja vedin.. Hups, jäi varmaan parista sentistä kiinni ettenkö sitä olisi saanut menemään. Mä olin niin innoissani, että kiljuin ja mekastin: "Näittekö, mä melkein sain vedettyä yhden leuan?" Salilla kanssani oli muutama mies ja voitte vaan kuvitella heidän huvittuneet ilmeensä kun olin sen näköinen, että kävelin vetten päällä tai paransin pari kuolevaista vähintään. Toinen sanoikin, ettei enää yhtään ihmettele miks tavoitteita pitää asettaa. Jos niiden saavuttamisesta tulee noin iloiseksi. :D

Seuraavana aamuna herätessäni mietin ensinmäisenä mikä päivä on (aina herättyäni on eka ajatus- mikä päivä?) ja heti seuraavaksi mietin, kuinka sain melkein yhden leuan vedettyä. Todella suuri juttu siis mulle. :D 

Perjantaina vein töihin herkkua koska lauantaina mulla oli syndet. Porukka kysy mistä hyvästä nämä on? "Sain eilen melkein yhden leuan vedettyä". Tähän kaveri, että mitä herkkua mahdatkaan tuoda kun saat niitä vedettyä useamman. Nähtäväksi jää.. :D

Eilen sitten kävimme ostamassa kotiin leuanvetotangon jotta pääsen/pääsemme treenaa sitä lisää. Ja nyt meni puhtaasti, ei mitään melkein leukaa vaan kunnon veto. Juma mikä fiilis. Nyt en minäkään enää kyseenalaista tavoitteiden tärkeyttä. :D Laitoinpa pojalleni viestin, että sain yhden leuan vedettyä, tuletko meille kisaamaan joku kerta? Heti kun olen kuulemma valmis haastamaan hänet. Kysäsin montako hänellä menee? 20 kuulemma. Mutsi näsäviisaana: "Tangon pitää olla myös kiinnitetty johonkin, ei pelkkää tankoa ojennella ylös alas". Hän olikin siis ilmeisesti ymmärtänyt asian ihan väärin, onneks mutsi taas korjasi. ;-)

Tosin itsekkin sillä lailla kehittyisi paljon nopeammin. Eka iltana menis ehkä 100 ja seuraavalla jo 150 jne. No, nyt se on kiinni jo oven pielessä joten olkoon nyt siellä toistaiseksi. Jos vaikka kohta saisin jo toisen, toivotaan ainakin ettei siihen mene seuraavat 47v. :D

Ilmeet on ainakin suht vakuuttavat :-)

Eilen meillä oli myös kihlajaispäivä mun synden lisäks. Isäntä viime vuonna maksimoi mahdollisuutensa muistaa kaksi juhlaa vuodessa, kihlajaispäivän ja mun syndet= yhdistämällä ne.  Niinpä kävimme paikallisessa ravintolassa syömässä. Ite otin pariloidun broilersalaatin (Kaisan luvalla) ja isäntä söi jonkin sortin hullunlehmän piffin. Siinä salaatissa oli tasan kurkkua, tomaattia, amerikansalaattia sekä säilyke ananas ja persikka. Päällä se pariloitu broilerfile palasina sekä soossi. On meinaan hinnoissaan säilykehetelmät ja salaatti kun sen verran maksoi. Enpä huomannut kuvaa ottaa siitä annoksesta. Maistui kuitenkin tosi hyvälle, ei voi kieltää. :-)

Kävin eilen synden kunniaks veivaamassa Pasin kanssa olkapäitä ja händyi (Pasin sanoin "hinkataan tumppuja") :D
Tein taas sen sata erilaista liikettä, nimiä en tosiaan muista. Hän kysyi oletko tehnyt tälläistä tai tollasta? No kun en tiedä niistä liikkeiden nimistä niin enpä osaa sanoa. Taas hänen kysyttyä jostain liikkeestä kysyin häneltä: "Pasi, tiedätko mikä on boullabaisse?" Ei hän tiennyt. "No se on kalakeitto, mutta yhtä paljon mä teidän noista liikkeiden nimistä". :D Tässä on muuten kuvaa jos ette te tienneet. ;-)

Oli muuten todella hyvä jumppa. Vielä illallakin käsiä särki, tiesin siis jotain tehneeni. :D Se tunne on vaan niin ihana, en voi tarpeeksi sitä hehkuttaa!!

Tapahtui hassu tapaus pukuhuoneessa. Siinä palkkaria juodessani kanssa treenaja kysyi: "Oletko sä "Aikku"? Ihmeissäni myönsin olevani ja hän varmasti näki kysyvän hölmistyneen ilmeeni ja sanoi: "Luen sun blogia, et ole nyt hetkeen päivitellyt sitä." Oi mikä lämmin mieli mulle tuli, tätä joku oikeasti lukee!! :D Siinä sitten viskattiin tassua ja selvisi, että hän on kans yhtä hyvässä ja hellässä huomassa kuin minäkin eli Kaisan valmennuksessa. Tunnistat varmasti itsesi, oli tosi kiva tavata!! Ja jätäppä puumerkkisi tänne, kerro ainakin millaiset Pasin treenit sulla oli. :-)

Treenin jälkeen käsi nousi vielä sen verran, että sai kuvan otettua :-)

Meidän naapurissa asuu kauan jo korkkia ja pullon pohjaa katsellut herrasmies. Eilen kun olin menossa koiran kanssa ulos makasi hänen oven takanaan toinen samanlainen herrasmies. Häneltä oli tosin mennyt jalat alta ja vahinkokin oli päässyt housuun tulemaan. En tiedä tuliko vahinko kello kaulassa vai ilman. ;-) Yritin häntä siitä nostaa, mutta herra oli kuin spagettia, ylikypsää  sellaista. Hain mieheni paikalle mutta ei auttanut. Siinä setä makasi. Oli hän jossain vaiheessa siitä ylös päässyt kun ei enää illalla siinä maannut. 
Kävi mielessä, ettei hänkään varmaan aikoinaan suunnitellut alkoholistin uraa. Varmasti oli muut suunnitelmat mutta näin pääsi käymään. Harmi hänelle!! 

Dieettiä on nyt viisi viikkoa takana ja saman verran edessä. En tiedä onko tällä viikolla tapahtunut mitään painon suhteen koska en ole käynyt vaaálla. Huomenna olisi totuuden hetki ja keskiviikkona mulla on Kaisan kanssa strategia palaveri. Hiukan jännittää onko mitään tapahtunut. Tälle viikolla on nyt tullut neljä sauvakävelyä ja kolme salia. Tän päivän sali jäi nyt väliin koska olo on hiukan tukkoinen. Eilen kävin aamusta sauvaileen ja kas kun olikin liian lyhyet sukat jalassa. Lopputulos oli tälläinen, auts. 

Onneks pääsin tänään kuitenkin sauvailemaan kun vaihdoin toiset kengät. Ensi viikolla onkin lepoviikko ja tiedossa pelkkää aerobista eikä yhtään salia. Koska tänään jäi sali väliin niin menen varmaan ens sunnuntaina jo vaikka vielä vapaata olisikin. No, antaas kattoo mihin tää olotila kehittyy. Ihanaa viikkoa teille kaikille, voikaa hyvin ja nauttikaa syksystä!! :D