maanantai 29. syyskuuta 2014

Ylöspäin alaspäin..

Olen aina inhonnut tuota kirjasin mallia millä kaiken olen aina kirjoittanut. Näin 97:llä postauksella huomaan, että senhän voi muuttaa toisenlaiseksi. Täytyy myöntää, että välillä hävettää olla Mä. :D

Taas on vko mennyt dieetillä eli neljä viikkoa takana ja kuusi vielä jäljellä. Nyt olen jo niin tottunut tuohon ruokamäärään ettei nälkä enää ole oikeastaan ollenkaan. Välillä aamuisin ennen ekaa välipalaa saattaa sellainen pikkunälkä vaivata, mutta muuten päässyt aika sinuiksi sen kanssa. Hyvä näin.


Tällä viikolla oli painoa tullut takaisin eli nyt vaaka näytti 59,9kg. Ei paha vieläkään, mutta jos suunnan pitäisi olla alaspäin ei ole hyvä, että suunta on ylöspäin. Valkku-Kaisalle vkon raportti ja kysymys mitä nyt. Vastaus tuli pikapikaa, että parina kertana vkossa salitreenin jälkeen vähän kovempi sykkeistä aerobista niin saadaan kulutusta kasvatettua. Jos ei suunta ole ensi viikolla oikea otetaan järeämmät aseet esille. :D


Olin päässyt eroon jatkuvasta vaaálla ravaamisesta ja nyt dieetillä se on aamuisin taas ollut tapana. Huono tapa josta pitää heti päästä eroon. Päivittäinen painon katsominen ei luo kuin stressiä ja stressi taas hidastaa painonpudotusta. Ei siis hyvä ja nyt se loppuu. Seuraava punnitus on ensi maanantaina. :D


Kävin ystäväni kanssa lauantaina Jätemäen portaat kipaisemassa muutamaan kertaan. Ne on vaan joka kerta niin jäätävät yli 400 askelmaa ettei mitään rajaa. Menimme aina portaat ylös kävellen ja hölkkäsimme mäkeä alas. Jos menisi portaat kävellen niin ainakin itse pelkään joka kerta, että kantapääni jää askelmien väliin ja katkaisen akillesjänteeni. Ei kiva ajatus joten mielummin polkua pitkin alas. Kyllä se pelkkä nousu portaissa saa sykkeen nousemaan melkein taivaisiin. Ainakin melkein. Jos ette ole koskaan kokeillut ja teillä olisi siihen mahdollisuus niin ehdottomasti suosittelen kokeilemaan. :-)









Vähän tylsiä kuvia, mutta ei kiireessä kerennyt parempia tsuumailla. :D


Pyysin miestä ottamaan selästäni kuvia jotta itsekkin näen onko siellä mitään kehitystä tapahtunut. Ja joo, onhan sitä jonkinlaista kehitystä havaittavissa. Jotensakin ei malta odottaa, että lihasta saadaan lisää tehtyä. Kyllä tuonne vielä mahtuu. ;-)
Laitoin salilla käyvälle pojalleni kuvaviestin, että kyllä se mutsikin osaa. Vastaus oli, että alkaa näyttää hyvältä. Kiitos rakas lapseni, arvostan palautettasi. <3




Huomaa vasen olkapääni joka on ihan erinäköinen kuin oikea. On kuopalla eikä tuskin koskaan tule tuon kummemman näköiseksi. :/

Olin tässä päivänä eräänä työkaverin koekaniinina, kun hän harjoitteli laittamaan akupunktioneuloja. Hiukan poltteli alussa korvaa, mutta meni sitten ohitse. Niitä olisi pitänyt pitää paljon kauemmin mitä minä pidin, mutta oli kiire kotiin. Seuraavalla kerralla pitää laittaa ne keskellä työpäivää eikä lopussa. Kukaan silloin enää jaksa/ehdi/malta rentoutua ja istua neulatyynynä. Kotiin jo mieli tekevi. :D









Eilen kävin jälleen tekemässä/suorittamassa vkon kietoharjoitteluni. On se vaan niin jäätävää settiä, että heikompaa hirvittäis. :D Täysillä painoin menemään, kierrosten välissä vedin henkeä 2 min ja taas mentiin. Yhtään en himmaillut vaan päin vastoin lisäsin painoja missä pystyin. Nyt alkaa olemaan taas oma voimataso kohillaan ja toisinaan saanut tosiaan painoa lisätä. Ei haittaa enää dieetillä olo. 

Tällä viikolla painetaankin vielä täysiä treeniä ja ens vkolla on ansaittu lepovko. Silloin luvassa korkeintaan aerobista ja sekin iltaisin. Aamuisin nukun hiukan pidempään. :-)

Tällä vkolla myös tiedossa vielä pt-Pasin kanssa olkapäätreeni (ihan parhautta) sekä samana päivänä synttärini ja 1v. kihlajaispäivä. Isäntä jo sanoi, että voit kilistellä Pasin kanssa treenatessa, siinä sitä juhlintaa riittämiin. Oikeassahan hän on, se on yhtä juhlaa saada treenata ammattitaitoisen pt:n kanssa. Ja Fitfarmilla ei muunlaisia pt:ä olekkaan. Suosittelen jokaisen kokeilemaan ainakin kerran jos siihen on mahdollisuutta. Sitten tietää mitä on kunnon treeni. Ja sitä varten ei tarvitse olla pt-asiakas, riittää että sinulla on jonkinlainen nettivalmennus tai sitten ostat (tosin hiukan kalliimpaa) tunnin heistä joltakin. Kannattaa kokeilla!! :D

Tälläistä tällä kertaa, hauskaa viikkoa teille jokaiselle!! 





tiistai 23. syyskuuta 2014

Pt-treeniä ja katkokävelyä

Taas oli se päivä viikosta jolloin pääsi treenaamaan itseään paremmassa seurassa. Tai no paremmassa ja paremmassa, sanotaanko mielummin itseään kehittyneemmässä seurassa. Ja tällä en tarkoittanut henkistä kehitystä. :D

Mulla on siis taas vapaapäivä ja sen kunniaksi aamulla heräsin kukonlaulun aikaan ja crossasin puoli tuntia. Ulkona oli sen verran vilakka, että suosiolla jäin sisälle hoitaa aerobiset. Sitten suihkun kautta puuroa ja lähdin Mayorsille tahkoamaan Jarin kanssa jalkoja. 


Tän aamun kuntoa ennen crossausta :D


Ja kyllä niitä tehtiinkin, voi herran pieksut ja parit muutkin tossut. 
Ensin kyykkyjä ad.50kg x4 sarjaa. Sitten jalkojen koukistuksia maaten, heti perään istuen ja vielä sen perään suorinjaloin maastavetoa ad.50kg. Näitä 4 kierrosta. Sitten syviä bulgarialaisia (luoja, mä lupaan olla menemättä enää koskaan Bulgariaan jos siellä keksitään lisää kidutusmenetelmiä) x 15x 3 molemmille kintuille. Lopun kruunasi sumokyykyt kahvakuulla. 

Mä olin ihan poikki kaiken tän jälkeen. Jari kehui, että olet sä sisukas mimmi. :D Kun siitä maksetaan ja sinne saakka mennään, niin silloin tehdään täysillä, ei ole muuta vaihtoehtoa!! Mutta kehut lämmittää aina, sen olen tainnut mainita ennenkin. :D

Ja heti lähtiessä sain alkaa harjoittaa katkokävelyä. Tiedättehän sen tunteen kun kävelet kuin olisi pas... housussa ja jalat on kuin puupökkelöt. Muistuttaa hyvin paljon alkoholistin kävelyä, hänellä jalat vienyt viina ja sulla ne on vienyt osuneet ja uponneet treenit. Siinä se pieni ero. :D

Perjantaina mulla oli työpaikan juhlat. Tai no parin muunkin työpaikan juhlat, olihan meitä ympäriinsä. Teemana oli latotanssit joten pukeutuminen oli sen mukaista. Mulla kävi oikeasti hyvä tuuri, enhän mä edes omista muuta vaatetta kuin farkut ja paitoja. Joten kiitos järjestäjille ajattelevaisuudesta. :D 
Ruokana oli poronkäristystä sekä lohta sienikastikkeella. Jouduin pyytämän loheni ilman kastiketta ja sainkin valtavan annoksen. Tästä annoin puolet ystävälleni ja ite söin puolet. Siihen kylkeen otin käristystä ja vihreää salaattia niin aika hyvin meni dieettini kanssa yksiin. Ja koska paino oli jälleen pudonnut -0,5kg (ollen nyt 59,6kg eli pudotusta 3 vkossa -1,6kg) niin ei huono valinta ollenkaan. Juhlista jouduin lähtemään jo alkuillasta, kun menin seuraavana aamuna töihin mutta oli kiva kuitenkin käydä. :D


Tässä meitsi valmistautuu :D


Mulla tuli vuosi valmennusta täyteen viikko sitten. En ottanut kuvia, tai otin mutta olkoon ne ns. ennen dieettiä kuvia. Laitan ne sitten esille kun on dieetti ohitse ja nähdään miten se sujui. Tällähetkellä olen enemmän kuin tyytyväinen. -0,5kg viikossa mun kokoiselle on paljon, tai ainakin tarpeeksi mulle. Mun vaakani näyttää myös viskeraalirasvan osuuden ja se on nyt pudonnut 5:een. Eli rasva lähtee oikeasta paikasta, voiko olla muuta kuin tyytyväinen, ei mun mielestäni. :D

Tän dieetin jälkeen on tarkoituksena taas lisätä ruokamääriä, puhtaasti syöden tietenkin. Jotta saadaan sitten lihasta kasvatettua lisää, täytyy evästäkin saada lisää. Mutta ei mitään pas.. syöden jotta tulisi kaikki tiukasti pudotetut rasvat pois vaan järkevästi syöden. Luotan 100% Kaisaan, hän tietää varmasti mikä mulle on parasta. :-)

Eräänä aamuna lähtiessäni lenkille mietin otanko kännyä mukaan vai en ja en sitten ottanut (koska ajattelin etten tod tarvi sitä aamusta puol 5). Matkalla tietty näin pari pientä siiliä joista olisi pitänyt saada kuvaa, kyllä harmitti ettei sitä ollut mukana. Mutta muutaman kuvan olen saanut kuitenkin otettua. Tässäpä näitä. 









Tänään rakkaan pikkusiskon synttärit ja olemme koiruuden kanssa lähdössä heidän luokseen kahville. Samalla näen taas tädin murua. Hän on vaan niin ihana, nauran joka kerta katsoessani hänen kuvaansa puhelimesta. Ei paljoa huolet paina ja suupielet kaartuu väkisinkin ylöspäin häntä katsoessa. Vai miten on teillä, alkaako hymyilyttää??






Tää on kuitenkin ihan paras <3


Nyt jatkamaan vapaapäivän viettoa hyvässä seurassa. Viihtykää tekin, joko seurassa tai yksinään. Sekin on välillä niin parasta. :D


keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Dieetti etenee ja fiilikset vaan paranee

Kolmatta viikkoa mennään, jibbijaajaajee!! Maanantaina punnitsin itseni ja viikossa lähtenyt -0,6kg, meitsi on supertyytyävinen. Ensinnäkin siksi, ettei painoni ole kovin nopeasti putoavaa lajia ja toisekseen siksi, että tiedän tekeväni oikein kun se paino tippuu.
Joojoo, olenhan mä sanonut ettei sillä painolla ole väliä eikä sillä oikeasti olekkaan, mutta jos se menee alaspäin niin jotainhan on silloin tapahtunut ja mä toivon, että se jotain on rasvaa joka on poistunut paikalta. :D

Mutta entäs tämä aamu, meinasin purskahtaa itkuun. Meinaan nyt vaaka näytti tältä. Näin vähän olen painanut viimeksi 19v sitten. Aivan, on siitä hetki mennyt. Mutta se nyt mun painosta, ei se ketään kiinnosta kuitenkaan. :D



Nyt ei ol nälkä kauhian pahasti vaivannut, ehkä elimistö alkaa vähitellen tottumaan tähän ruokavalioon. Ja uskoisin, että kun se siihen tottuu niin silloin tehdään muutoksia jotta saadaan taas tuloksia aikaiseksi. Mutta se on sitten Kaisan murhe, mun ei onneksi tarvitse sellaisia miettiä. Se on vaan niin huippua, että kun sulla on oma valmentaja niin se miettii asiat sun puolesta, sun ei tarvi muuta kuin toteuttaa. Ihan parasta!! :D




Yritin viime perjantaina käydä verta luovuttamassa eniten tarjoavalle, ei kun siis eniten tarvitsevalle. Mutta mutta, ei he sitten halunneetkaan sitä. Olen viimeksi käynyt tasan 3kk sitten ja vereni ei ollut vielä palautunut eli Hemppa oli liian matala. Mulla oli niin mälsä fiilis, olin niin ollut hengenpelastajafiiliksellä ja sitten pufh, en saanutkaan pelastaa kenenkään henkeä. Tuntuukohan rantavahdilta samalta kun se eka näkee jonkun hukkuneena ja kun menossa pelastamaan on kaveri jo rannalla ja ei hukukkaan?? Eiks siinä vaiheessa tule mieleen heittää koko hukkuva kaveri jorpakkoon, huku sinne. :D No, ehkä vähän ontuva vertaus mutta ontuva on kirjoittajakin. ;-) 



Tällä kertaa en pelastanut ketään, mutta ehkä joskus toiste :-)

               Lohduttauduin tällä kotona, mitäs siihen sanotte?? 


Ihmeelliseksi asian tekee jos tietää etten ole koskaan välittänyt limpparista, juon sitä yleensä ehkä lasin vuodessa. Mutta nyt olen juonut yhden vkl:n aikana. Kaikkea se dieetti teettää :-)



Kävin äsken vesijuoksemassa. Näin kun on arkivapaa niin voi tehdä kaikkea ihmeellistä, kuten mennä uimahalliin. Mun tuurilla siellä oli samaan aikaan luokallinen iloisesti kiljuvia lapsia joista todentotta lähti ääntä. No, olen sen verran kuuro tai lapsirakas ettei tuo minua haitannut. Mutta muutama puolisokea aikuinen hiukan nauratti, kun eivät osaa isoa kylttiä lukea missä lukee isolla VESIJUOKSURATA!! No, mahduttiinhan me tokikin sinne kaikki, mutta toisen tädin kanssa kohdatessamme hiukan nostimme suupieliämme kuin toisillemme sanoen: "Sokeita pässejä tai ihan vaan lukutaidottomia". Tarkemmin ajatellen saattoi tädin puhekuplassa lukea jotain muutakin, mutta koska poljin niin lujaa ohi niin en meinannut saada selvää. ;-)






Viime viikolla kävin Teron kanssa treenaa selkää ja rintaa. Tänään menossa Bettinan kanssa treenaamaan olkapäitä ja käsiä. En meinaa malttaa odottaa, niin hyvä fiilis on. Treenien jälkeen tapaan isosiskon ja mennään kahville. Varmaankin ihan vaan puistoon, jotta saan samalla syödä evääni. Nyt dieetillä ollessani haluan olla siinä täysillä eli ei ylimääräistä. Ja jos joku muu tekee ruokasi et voi olla varma mitä siinä on. Alkaako tää menee jo vähän vainoharhan puolelle? Ettei joku vaan yrittäisi myrkyttää mua? Pitäisikö hankkia itselleen koemaistaja?? Hulluus, täältä tullaan. :D


Mulla oli varmaan sata asiaa mitä piti kirjoittaa, mutta nyt en muista yhtäkään. Paitsi sen, että tuli maanantaina sadannes kuntosalikäynti tälle vuodelle täyteen. Jokunen tunti tullut siellä vietettyä, mutta vielä ehtii monen monta kertaa tänä vuonna. Tää keski-ikä onkin meinaan tosi mukavaa aikaa. Pääset/saat/ehdit tekemään kaikkea mistä itse tykkäät. Täähän on ihan parasta aikaa!! Ja näitä kullanmuruja voi ihailla ja nuuskia ja pusutella, mutta aina palauttaa vanhemmilleen sen jälkeen. :D




Tädin muru on ihan paras <3








keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Dieetti etenee..

Näin se on dieetistä mennyt jo reilu viikko, vaihtelevalla menestyksellä. Siksi vaihtelevalla, että nälkä on välillä jäätävää, toisinaan et edes muista olevasi dieetillä. Tämä päivä oli sarjassamme ei mitään hätää, huomenna on hätä varmaan jo aikamoinen. No, ei pääse kyllästymään. :-)

Viikon dieettamisen jälkeen tulos oli -0,5kg. Olin tosi tyytyväinen. Ei ihan voi verrata suurin pudottajan tuloksiin, mutta enpä ole ihan samassa lähtökohdassakaan kuin he. Mittailin myös itseäni ja nekin näytti pieneneviä lukuja, mutta koska tää on ensin nestettä kuin lähtee niin en nyt niitä mittoja laita. Laitan niitä sitten myöhemmin.

Täysillä olen mennyt eteenpäin eli aivan grammalleen punninnut kaiken, ei lipsumisia yhtään. Olen tästä ylpeä!! Tosin olen ihminen joka miettii kauaaan asiaa ja päätöksen tehtyään ei siitä lipsu vaikka mikä olisi. Aikoinaan laihdutin 15kg ihan vaan päättämällä, että näin teen ja teinhän minä. Välillä nälkä aivan hirveä, mutta päätös piti. Mutta arvata saattaa, että kilotkin tulivat pikkuhiljaa takaisin, mutta se onkin sitten jo aivan toinen tarina. :D

Viime lauantaina lähdimme ystäväni kanssa kohti Lahtea ja pt-päiviä. Ystävä laittoi puhelimestaan navin päälle lähellä ollessamme ja minä sitten luin mitä se näytti. Hah, sanoin etten tajua kartanluvusta mitään, mutta lukea osaan.  Ja kas kummaa, emme todellakaan olleet oikeassa paikassa vaan jossain umpitiellä. Joo, osasin lukea, mutta sekään ei riittänyt. Löydettiin me kuitenkin perille ja ihan ajoissa jopa. :D

Olin ilmoittautunut jalkatreeneihin ja niitä sitte tehtiin. Alkulämmittelynä sai tehdä askelkävelyä, kyykkykävelyä ja mittarikävelyä (karhunkävelyä tms. ihan sama mitä se oli). Itse treeneissä teimme hack-kyykkyä joka on ihan syvältä perslihaksesta, kyykkyä tangolla, etureisiojentajia ja takareisikoukistusta. Satu oli varmistamassa hackissa ja sai siinä vääntää. Mutta kuinka hyvälle se tuntuukaan kuulla kuin ammattilainen sanoo sulle, että näyttää todella hyvälle sun tekeminen. Se lämmittää niin mieltä, että jos olis pipo päässä niin syttyis palamaan. ;-)

Sunnuntaina kävin piiitkästä aikaa lenkillä kickbikella eli potkupyörällä. Ja mitä näinkään matkalla, ihmisen joka on selkeästi päässyt uransa huipulle. Kas tässä. :-)





Jollakin täytynyt olla tekemisen puutetta, kun laittanut Aerobic-Annan puuhun. Vai jos Hän olikin Anna Puu?? :D

Sunnuntaina en sitten muuta saanutkaan aikaiseksi tehdä, makasin sohvalla ja katselin nauhoitettuja ohjelmia ja kärsin nälästä. Toisaalta ei haitannut, koska mulla oli lepoviikko meneillään, nautin siitä täysin rinnoin. Ja mieheni keksi mulle sopivaa "leffasyömistä" eli "popcorn ala Aikku. 




Yksi riisikakku murskattuna ja olipa namia syötävää ja sallittuakin :-)


Sunnuntain potkulenkillä otin pari muutakin kuvaa. Koska kukaan ei ole koskaan kehdannut mainita mitään kuvieni huonosta laadusta, saatte jatkossakin nauttia niistä. Syyttäkää siis itseänne. ;-)




Turha kysyä mitä näiden on tarkoitus esittää. Kuvaajalla ei ole mitään hajua itselläänkään. 





Kävin tällä viikolla kerran lenkilläkin, hölkäten meinaan. Ja olihan raskasta. Silloin vielä kun enemmänkin yritin juosta ajattelin aina, että kunhan laihdun niin sitten kyllä jaksan juosta. No voin sanoa, että en jaksa. Aluksi meni ihan hyvin (ehkä kilometri) sitten alkoi sattumaan pohkeisiin, etusääriin, jalkapohjiin, päähän ja joka paikkaan minkä keksin. Sitten olikin hyvä syy välillä kävellä ja kuulostella sattuuko mihinkään. Ahaa, sattuu joten äkkiä kävelyä väliin. Hah, että mä osaan huijata itseäni!! Mutta tätä herkkua luvassa tänä syksynä ainakin reilu 10 krt vielä koska meinaanhan mä siitä mitalin vielä ottaa. Muuta vaihoehtoa ei edes ole!! ;-)


Maanantaina tehdessäni salilla käsiä ja olkapäitä vähän jänskäsin kuinka käy jaksamisen kanssa. Toisiin liikkeisiin sai laittaa lisää painoa ja joihinkin sitten olis voinut vähentää, mutta ei antanut luonto periksi. Joten samoilla mentiin kuin viimeksikin. Ei siis ainakaan vielä dieetti tuonut suuria muutoksia sen suhteen. 

Tänään mulle sattui aivan huippu juttu, vieläkin hymyilyttää. :-)
Mennessäni pt-treeneihin pukuhuoneessa viereinen jumppaaja näki fitfarmin juomapulloni ja kysyi olenko valmennuksessa. Ylpeänä myönsin olevani ja kävimme siinä juttelemaan. Huomasimme, että molemmilla sama ihana valmentaja, Kaisa. Molemmilla ensin puoli vuotta valmennusta, sitten vuosi lisää. Olemme aloittaneet suunnilleen samaan aikaan. Asumme samalla paikkakunnalla (tämä jo ihme, koska treenasimme Helsingissä ja vaihtoehtoja kuitenkin satoja) ja treenaamme vierekkäsillä saleilla. Sovimme, että menemme samaa matkaa kotia. Matkalla juttelimme töistämme ja kas, meillä molemmilla sama asiakaskunta, tosin eri työt.  Ihan huikeeta mun mielestäni. Ehdottomasti menemme yhdessä lenkille joku päivä. :D

Sellaista tähän dieettiin kuuluu. Aamulla heti salille (vapaapäivän kunniaksi) ja sitten tuleekin tädin muru kylään. Iltasella vielä ystävän kanssa lenkille. Paras tapa viettää vapaansa, oletteko samaa mieltä? Miten te viettäisitte vapaapäivän?

Mitä teille kuuluu? Miten treenit on sujuneet? Entä aerobinen, onko tullut juostua, käveltyä, potkittua, uitua? Jotain tehtyä??

Nyt nukkumaan jotta jaksaa aamulla nöyryyttää rautaa :D






perjantai 5. syyskuuta 2014

Ensimmäinen viikko meneillään

dieetistä ja kas kummaa, hengissä ollaan. :D
Eka päivä eli maanantaina oli aivan jäätävä nälkä koko aika. Kun söit niin meni max. tunti ja taas oli nälkä. Saatoin mainita asiasta päivän aikana ehkä satatuhatta kertaa ellen enemmänkin. Ihan järkkyä siis.

Tiistai oli aavistuksen helpompi, mutta vaan aavistuksen. Nälkä muistutti olemassaolostaan tasaisesti, päätä särki ja oli paha olo. Odotin iltaa, että pääsen nukkumaan. Kellään ei ollut kivaa. :-/

Keskiviikkona piti oikein miettiä, että mikäs siinä alkuviikosta mättikään, oliko se pikkunälkä vai mitä se oli?? Meni tosi hienosti, en tainnut mainita sanaa nälkä kertaakaan (saattaa johtua siitä ettei ketään ollut kotona kuuntelemassa vaikka olisin siitä maininnutkin).

Eilen en enää muistanut olevani dieetillä, ei mitään ongelmaa.
Joka päivä olen mennyt sadan% tarkkuudella, ei grammaakaan enemmän kuin ohjeissa sanotaan. Jännää nähdä miten painoon vaikuttaa tää alkuviikon kärvistely, toivon että negatiivisesti eli paino olisi tippunut. :-)

Tässä muutama kuva mun tän viikon ruoistani :-)



Aamupuuroni, marjoilla ja herneprodella 





Töihin otettava broilersalaatti


Välipala, kuvittele tähän vielä riisikakkua :-)






"Kaalilaatikkoa" eli paitettua kaalia, jauhista ja riisiä.




Iltapala munakasta ja salaattia



Laskin kalorilaskurilla sekä kiloklubin laskureilla mitä saan päivässä kaloreita ja miten menee proden ym osuus. Melko samoissa ne pyöri, kalorilaskurin mukaan saan 1477kcal joista proteiinia on 40%, rasvaa 35% ja hiilareita 25%. Kiloklubin mukaan saan 1445kcal, p 40%, r 37% ja hh 23%. Kaloreita on tarpeeksi, niillä tulee toimeen mutta laihtuu rasvaa polttaen. Se on tässä tärkeintä, rasvaa palaa ja lihas säästyy. Vielä reilu 9 vko jäljellä, katotaan kuin pää kestää. ;-)

Tää dieetti alkoi parhaalla mahdollisella hetkellä, meinaan mun salivapaalla viikolla. Tämä viikko on pyhitetty levolle, kävelemässä olen käynyt muutamaan kertaan. Huomenna menen salille, koska meillä on pt-päivä, tällä kertaa Lahdessa. Siitä myöhemmin lisää..
Mutta tuskin olisin alkuviikosta jaksanut salilla tehdä mitään, sen verran voimia vei toi ruokavalion siistiminen. Tän melkein viikon kun lepäilee niin eiköhän se rautakin taas kivasti nouse ensi viikolla. :D
Olen mä muutaman tunnin kävelyn tehnyt, mutta ens viikolla vasta taas aamuaerobisia. On se vaan kivaa vaihtelua nukkua aamuisin normaaliin herätykseen saakka, ettei kukonlaulun aikaan tarvitse herätä. Mutta ens viikolla herätykset ovat taas toisina aamuina klo 4,25. Asenne kysymys kait.. :D

Löysin yhtenä iltana 10€ kadulta. Olimme koiraa ulkoiluttamassa ja heti kun setelin näin huusin: "minäminäminä" ettei miehelle vaan jää epäselväks kuka sen setelin siitä ottaa. :D Yöllä näin unta, että keräsin kadulta kaikkia seteleitä, 10, 20, 50, 100 ja 200€ seteleitä taskut täyteen. Aamulla en enää muistanut mikä takki mulla oli yöllä ollut päällä joten en päässyt laskemaan saalistani. ;-)

Kävimme koiruuden kanssa vauvelia tervehtimässä vapaapäivänä. Toinen kun istui sitterissä ja hiukan kitisi siinä, niin koiruus kävi hakemassa luunsa ja kantoi sen sitterin eteen. Sitten hän jäi istumaan siihen viereen kuin sanoen: "Mitä sää enää märiset, mää toin sulle herkkua" :D Ei vauveli ihan vielä sellaista saa syödä (eikä tietty jatkossakaan), mutta koiruuden teko oli jotensakin hellyyttävä. Hän piti kaverista huolta. :-)




"Mitäs herkkua mulle kannoit?" :-)


Huomenna siis pt-päiville Lahteen. Meinaan uskaltautua mennä jalkaryhmään, toivotaan etten heitä henkeäni sinne. Evästä joutuu kans ottamaan mukaan, sen verran aikaa menee reissuun. Mutta on se vaan kivaa nähdä muita teamiläisiä, on kunnia saada olla osa sitä porukkaa. :-)

Maanantaina viimeistään puntarille katsomaan miten viikko mennyt. Samalla mittanauha käteen ja mittailen centit, onko yhtään lähtenyt. Pitäkää peukkuja, että jotain on edes tapahtunut. ;-)

Hauskaa viikonloppua, nauttikaa syksystä, vaikka väkisin ;-)